TurunPoika

Lamat tulevat ja menevät mutta aina jättävät jälkensä yhteiskuntaan. Toipuminen niistä vie aina aikansa. Säästöt ovat kova sana ja noita toimia käytetään torjumaan suurimpia kuluja. Jokaisella osa-alueella yhteiskunnassa ja yksityiselläkin puolella joudutaan nipistämään jotain pois säästöjen synnyttämiseksi. Paitsi yhdestä.
Suomen virallinen kaksikielisyys (Kankkulan kaivo) nielee ja joidenkin mielestä saa nielläkin vaikka kuinka paljon. Säästetään sitten terveydenhuollossa, koulutuksessa, vanhusten huollosta. Kyllä ne sen kestää.

Onneksi nyt viime vuosina on lehdet, jopa Hesari, tulleet mukaan ja muutamat poliitikotkin ovat uskaltaneet sanoa myös ääneen sen, mitä ovat aina ajatelleet. Ääneen on lausuttu ehkä jotain poliittisesti korrektimpaa...

Keskustelu - vaikka sitä internetissä on käyty yli kymmenen vuotta - on vielä lapsen kengissä. Niinkuin kielipoliittiset näkemyksetkin.

-Voiko kaksikielisessä maassa olla vapaus valita opettelemansa kielet?
-Voiko valtio olla virallisesti kaksikielinen vaikka maassa on vain 4,8 % kielivähemmistö?
-Jos pakollista ruotsia ei kouluissa ole, pitääkö Suomen muuttua virallisesti yksikieliseksi?
-Voiko pakollisen ruotsin poistaa koskematta perustuslakiin?

Näihin kysymyksiin vastauksia etsii joukko nykyiseen tilanteeseen tyytymättömiä kansalaisia. Poliitikot eivät ole kovinkaan halukkaita hakemaan vastauksia näihin vaan tyytyvät hakemaan RKP:n propagandaosaston julkaisuista sopivimman kliseen.

engel48

Ruotsalaiset kuppasivat Suomen kansaa 800 vuotta.
Sotahullut Ruotsin kuninkaat ovat tappaneet valtavan määrän suomalaisia nuoria miehiä mielettömissä valloitussodissaan.

Tänäkin päivänä ruotsinkieliset ovat etuoikeutettuja . Kaksikielisyys maksaa valtavia summia.
Taspuolisuuden nimissä pitää lähteä siitä , että ruotsinkielisillä on samat oikeudet Suomessa , kuin on suomenkielisillä Ruotsissa. Asuuhan Ruotsissa suunnilleen saman verran suomalaisia , kuin on Suomessa ruotsinkielisiä.

B. Vento

Kyllä on kumma, kun tuo kaksi- tai monikielisyys on ongelmana ainoastaan Suomessa. Belgiasta ei saa kuulla moisia surkeita valituksia eikä Sveitsistä. Suomalaisissa on paljon perusteettomasti kaunaista väkeä.

irwin

Voi, voi Vento!

Menivätpä nuo esimerkkisi pahasti pieleen joko tietämättömyydestä tai harhautushalusta johtuen.

Belgiassa ei ole toisen kielen opiskelupakkoa johtuen siitä ettei maa ole virallisesti kaksikielinen vaan kielipolitiikka perustuu kielialuisiin. Lisäksi maan toisen kielen opiskeluun olisi selvästi enemmän motivaatiota koska kielijakautuma on n. 60%/40% eikä suinkaan 95%/5%. Ja kaippa ranskan opiskelu on aina motivoivampaa kuin ruotsin.

Sveitsissä ei myöskään ole tuota pakkoa. Joka tapauksessa jos olisi niin pakollinen kieli olisi ranska, saksa tai italia. Eli juuri niitä kieliä joiden opiskeluun me pyrimme raivaamaan tilaa poistamalla tuon turhan ja vähäkäyttöisen vähemmistökielen, ruotsin, nykyisen pakko-opiskelun.

B. Vento

Voi voi, Irwin. Eihän nyt ollutkaan puhe pakkoruotsista, vaan siitä, kuinka kalliiksi tulee pitää kahta kieltä Suomessa.

Bezoeker

Tervehdys, B. Vento

Tarvitseeko Belgiassa ja Sveitsissä opetella pakolla entisten siirtomaaisäntien kieltä? Onko kyseisten valtioitten kansoilla sittenkin erilaiset historiat?

Avauksessa märistään hieman kaksikielisyyden tuomista lisäkustannuksista joten mennäämpäs niihin viihteellisellä osastolla. Nythän Ruotsalainen kansanpuolue, Svenska folkpartiet i Finland r.f., lyh. SFP) on esittänyt tulevaan YLEn mediamaksuun, noin 175 euroa, korotusta ruotsinkielisen ohjelmiston turvaamiseksi.

irwin

vento

Kommenttini Belgiasta ja Sveitsistä pätee joka tapauksessa.

Tuo alueellinen toisen kielen asema samaan tapaan kuin noissa maissa voisi toteutua esim siten että Närpiö hoitaisi asiansa ruotsiksi ja me muut suomeksi. Säästö olisi huima kun ei kaikkien lääkäreiden, tuomareiden jne tarvitsisi Lieksaan tai Suupohjaan viran vastaanottaessaan osoittaa ruotsin taitoa. Paikkakunnilla joissa ruotsia on kuultu vain TVn Wallander ohjelmissa.

Jos närpiöläiset lisäksi itse hoitaisivat lakien ja asetusten ym käännätyksen ja painatuksen omalle kielelleen, säästöt edelleen kasvaisivat.

TEE-EM

Miten sen nyt ottaa. Kyllä minusta yhdessä Ahvenanmaassa on manner-suomalaisille jo ihan tarpeeksi maksamista.

Kansalainen

Uusi-Suomi:
"Belgian koossapysyminen näyttää päivä päivältä huterammalta, koska maan hallitus ei ole saanut ratkaistua hollannin- ja ranskankielisten kieliriitoja. Samalla kieliryhmien asenteet toisiaan kohtaan muuttuvat yhä vihamielisemmiksi."
　
"Hollanninkielisellä flaameilla ja ranskankielisillä valloneilla ei ole juuri arkielämässä tekemistä keskenään. Kieliyhteisöillä on muun muassa omat tv-kanavat sekä omat sanomalehdet. Brysselin liepeillä kieliriidat ovat kärjistyneet lähes etniseksi konfliktiksi. Osa flaamikunnista ei esimerkiksi enää myy tontteja sellaisille belgialaisille, jotka eivät osaa hollantia."

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/28833-belgia-natisee-liitoksissaan

J.E.Vanaja

Tiäräksää millain asutus on saanut alkunsa Ahvenanmaalla, joka tunnetaan myös nimellä Suomen Kongo?

Noo, aikojen alussa, kun viikingit seilasivat Itämerta myöden Suomenlahdelle ja sieltä Neva-jokea pitkin käymään kauppaa Novgorodin kanssa niin yhtenä myrskyisenä syysyönä yksi viikinkilaiva haaksirikkoutui Ahvenanmaan rantaan. Ja kaikki laivassa olleet kuoli. Paitsi ruåtsalainen kokki ja sika.

B. Vento

No niin, taas. Nyt ei ollut siis kyse pakkoruotsista, johon vastasin, Bez.

B. Vento

Eikä päde. Tässä nyt oli taas esimerkki siitä, kuinka joillakin on niin hirmu kiire väittämään vastaan B. Ventolle, etteivät malta lukea, mistä on kyse. Sitten selittelevät...

J.E.Vanaja

Tukholma on muuten perustettu samantyyppisin menoin kuin Ahvenanmaan asutus on alkanut. Tuolloin vain viikinkilaiva upposi siinä rannikolla sillä kohtaa, missä nykyään on Tukholma. Kaikki hukkuivat. Ja ainoastaan sika ja yks homo oli tarpeeks vahvoja uimaan maihin.

irwin

vento

Siirsit tuolla keskustelun pakkoruotsista kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin ja totesit ettei niitä valitella Belgiassa tai Sveitsissä.

Kerroin sinulle ettei niissä tietenkään valiteta moisista kustannuksista koska niitä ei ole.

Molemmat maat ovat alueellisesti yksikielisiä kuten kerroin eikä suinkaan koko maan peittävästi kaksikielisiä niinkuin meillä kalliilla rahalla yritetään leikkiä.

Kerropa nyt miten kommenttini eivät muka päde. Jos olen jotain ymmärtänyt väärin, voisit korjata ja selittää mitä todella yrität sanoa. Toistaiseksi se on jäänyt jossain määrin epäselväksi - tavalliseen tapaan sinulta tahtoo tulla vain tiukkoja väitteitä ilman perusteluja.

B. Vento

Irwin, siirsit tuolla keskustelun kaksikielisyyden aiheuttamista kustannuksista pakkoruotsiin, jotta voisit kinata...

irwin

vento

Etkö tosiaan vaivaudu lukemaan mitä sinulle kerrotaan? Ensimmäinen viestini, ja vain se, koski pakkoruotsia. Huomautuksesi johdosta seuraavat viestini koskivat kaksikielisyyden kustannuksia. Etkö tosiaan ymmärtänyt/lukenut?

Kerroin että esimerkkisi Belgiasta ja Sveitsistä muka ei valittavina valtioina olivat virheellisiä, koska molemmat ovat alueellisesti yksikielisiä. Se merkitsee oleellisesti pienempiä kustannuksia kuin meidän valtakunnallinen "kaksikielisyytemme".

Tämä oli nyt kolmas kerta kun sen kerron sinulle. Onko tässä kommentissa jotain pakkoruotsia koskevaa? ja jos on niin missä?

Kertonet nyt sitten lopulta mitä tarkoitit vetämällä nuo Belgiat ja Sveitsit keskusteluun.

Kertoisitko myös paljonko rahaa me tuhlaamme tuon kaksikielisyyden ylläpitoon sillä halpaa se ei ole.

Je me souviens

Belgian viralliset kielet ovat hollanti ( néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa. Ollessani Brysselissä ranskankieliset kutsuivat hollaninkielisiä flaameiksi, les flamande.
Kustannuksia on. Enemmän kuin Suomessa. Ja valituskin niin kova että onkohan Belgiassa edes saatu vuoteen hallitustakaan kieliriitojen takia.

Sveitsissä liittovaltiolait julkaistaan neljällä kielellä. Kustannuksia on enemmän kuin Suomessa mutta eivät valita kuten Belgiassa.
Suurin osa kantoneista on toki yksikielisiä mutta kaksikielisiä, ranskalais-saksalaisia kantoneja on kolme, ja vielä yhdessä, kaakkoisessa Graubündenissä, on peräti kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia.

Miksi Sveitsi käyttää kansainväilisissä yhteyksissä Confoederatio Helvetica- nimeä vaikka 60% puhuu saksaa (Schwyzerdütsch)?

Vaikka Suomi on virallisesti kaksikielinen niin palvelua ruotsiksi ei saa kuin rannikkosuomessa, jos aina sielläkään.
Ruotsin opiskelu alkoi ennen vasta ns. oppikoulussa. Kansa-ja ammattikoululaisia ei niillä vaivattu.
Marina alkoi DDR-tyyppisen peruskoulun mukana. Haluttomille ja kyvyttömille ryhdyttiin opettamaan sivistystä.

Ruotsin opiskelun voisi muuttaa vapaaehtoiseksi sillä sitä ruotsia, jota peruskoulu savolaisille opettaa ei kuuntele pirukaan. Saisivat opiskelunhaluisetkin työrauhan.

oli karkki

Minusta kaksikielisyys on todella hyvä asia. Kielet: Suomi ja Venäjä.

TurunPoika

"Vaikka Suomi on virallisesti kaksikielinen niin palvelua ruotsiksi ei saa kuin rannikkosuomessa, jos aina sielläkään."

Mielenkiintoisinta on Suomessa se, että Venäjän rajalla rajavartijat joutuvat istumaan pakkoruotsin tunneilla. Sanovat sitten että "velkommen til Finland" ja "jag kan inte tala ryska".

Utelias-

Minä opiskelin mielelläni Ruotsin kieltä. Ei siitä mitään vammaa jäännyt. Opettajakin oli kurvikas. Silti ruotsin kieli vapaaehtoiseksi.

Kun Unkarissa luovuttiin pakko-venäjästä, niin venäjän kielen opiskelu lisääntyi.

Soli

Eniten keskustelemme suomeksi, sitten ruattiksi ja vasta viimeisenä saameksi.

Noin niinkun virallisinä kielinämme. Käytännön kielinä englannin kieli on meille hyvin monille hyvinkin tarpeellista. Olisiko venäjänkieli ollut maassamme pakolla tai harrastuksena omaa hyvinvointiamme? Omasta mielestäni ei ole ollut eikä ole sitä edelleenkään siksi, koska olen vanhanaikainen typerys.

Eräs Ansku niminen saittilainen keskustelee varmaan edelleen mielellään saksan kielellä omissa ympyröissäänn. Mistä hänestä edes tietää, onko myynyt itsensä jo rikkaille arabeille? Oiva kieli on edelleen, mitä en ole edes opetellut. Käytännössä ei kuitenkaan myydä niin sanotuksi orjaksi kyseistä kieltä osaamattomana. Green Cardin saadessani, myivät jos minkälaisia esperonton kielikurssejaan, siksi, koska mahdollisesti Usassa kieli on aivan omaa arkipäiväänsä.

Erilaisten kielien osaaminen siis ei tarkoita mitään muuta kuin kielitaidon osaamista. Savottaren jokapäiväisistä niistä kieleistään en ole älynnyt ennää vuosiin. SAA NIMITTÄIN HALUTESSAAN SANOTTUA!

Osi1

etteikö tässä "pakkoruotsissa" olisi mukana tätä menneisyyden "säätyjakoa" jossa hurrinkieliset laskettiin täksi kermaporukaksi tavalliseen suomalaiseen nähden !,...kun Asutushallituksen Puheenjohtaja Veikko Vennamo veteli semmoisia parinviikon repeämiä NUKKUMATTA sodanjalkoihin jääneiden eli siirtolaisten asuttamiseksi ensihätään, kuinmyös maanluovutus-alueiden löytämiseksi, oli hänen työpöydällään selvä KIELTO suomenruotsalaisilta, missä todettiin heidän ehdoton kieltonsa niin tilapäis -majoituksiin jos maanluovutuksiinkin !

Sikäli ja jos ruotsinkieli olisi jotenkin ja jossainmielessä tärkeässä asemassa maailmanlaajuisesti, muttakun EI, englanninkieli pitääolla se pakollinen "toinenkieli" kouluissa, ja ryssänkanssa vissiintullaan kauppaa tekemään mitallaan vielä huomennakin...No, saksankielentaidostakaan eikai mitään haittaa olisi, siis löytyyhän näitä vaihtoehtoja (perusteltuja) kielissään...

Ahvenanmaalaiset eivät edes puolusta tai suorita asevelvollisuuttakaan, joteen...Osi

TurunPoika

"sodanjalkoihin jääneiden eli siirtolaisten asuttamiseksi ensihätään, kuinmyös maanluovutus-alueiden löytämiseksi, oli hänen työpöydällään selvä KIELTO suomenruotsalaisilta, missä todettiin heidän ehdoton kieltonsa niin tilapäis -majoituksiin jos maanluovutuksiinkin !"

Pelko outojen muukalaisten tuloon ruotsinkielisten maille (Svenskfinland) oli todellinen. Paasikiven herra-pelko oli osasyynä maanhankintalain "ruotsalaispykälä" §92 syntyyn.
Veikko Vennamo oli silloin maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ylijohtajana. Hän sanoi mm:

"Mitä sitten tekivät ruotsinkieliset kartanonherrat ja poliitikot tässä "ruotsalaisen pyhän maan" asiassa? He unohtivat Suomen edun ja velvollisuutensa Suomen kansalaisina: He pyysivät erilaisia kanavia myöten apua Ruotsin poliittisilta voimilta ja tukea Ruotsin lehdistöltä."

Allaolevasta linkistä näkee, karjalaisten sijoittuminen noudatti melko tarkasti ruotsinkielisten alueiden rajoja. Kiihkeimmät ruotsinkieliset vaativat evakoiden asuttamista Lappiin.

Karjalaisten sijoittuminen, evakkojen sijoittuminen

Osi1

Yksi ja "tärkeimmistä" sodanajan ministereistään oli sukuummekuuluva äidinkautta,...täällä ja nyt maapallon toisellapuolella tunnen miehen, jonka isä oli sodanaikaan Puolustusministeri (Niukkanen),...minulla on eräs henkilö (vieläkin elossa) joka "istui valtimolla",...mahtaneeko panna kirjaan, no kuunnellut olen ainakin tarkasteen jos kumminkin...Osi

Tarkkailija

Otsikko esittää kaksikielsyyttä uuteen tarkasteluun.
Kolmanneksi pitäisi ottaa mukaan tämä soli-osin kieli. Puhuttuna en sitä ole koskaan kuullut mutta kirjoitettu muotonsa on mielenkiintoinen.