Trind

Hei,

Olen mies, parisuhteessa ja tyttöystäväni on raskaana. Yhteiselo meillä ei kuitenkaan suju.

Olemme olleet yhdessä jonkin aikaa. Melko pian kävi selväksi, että riitoja meille tulee ja paljon. Tämä on toki vain oma mielipiteeni, mutta syy riidoille on yleensä se, että tyttöystäväni ei osaa hillitä kiukkuaan, vaan purkaa sen minuun mitä oudompien syiden takia. Esimerkkinä köyköön se, että kun taloyhtiön hissi oli huollossa, (huonokuntoinen) tyttöystäväni joutui kävelemään portaat, jonka jälkeen alkoi ensin taloyhtiön hakkuminen ja sitten minun haukkuminen, aivan kuin minä jollain tapaa voisin vaikuttaa hissin toimintaan. Olen joutunut raivon kohteeksi myös siksi, että ulkona on huono sää!

Koska minulla ei ole aikaisemmin ollut tällaista ongelmaa, uskon, ettei syy ole ainakaan pääasiassa minussa. Kun asuimme erillään, lähdin näistä haukkumisista loukkaantuneena ns. mäkeen pariin kertaan, mutta näitä seurasi aina loputon määrä itkunsekaisia puheluita ja ovikellonsoitteluja, joissa minua pyydettiin palaamaan yhteen ja jossa tyttöystäväni katui käytöstään ja lupasi parantua. Yleensä parannus kestää muutaman päivän, mutta pian sama show alkaa taas. Jos tyttöystäväni käy töissä, on show käytännössä jokapäiväistä, koska hän purkaa työssä tapahtuvat lukuisat riidat ja häntä kohdanneet epäoikeudenmukaisuudet sekä työhön lähtemisen raskauden minuun.

Olimme jo erossa kuukauden (jonka aikana sain noin miljoona tekstiviestiä ja puhelua), kunnes kävi ilmi, että tyttöystäväni on raskaana. Koska tyttöystäväni halusi pitää lapsen, päätin palata yhteen lapsen edun vuoksi (joskaan en sitä näillä sanoin tyttöystävälleni ilmaissut). Tämän jälkeen sama show on taas pyörinyt. Muutimme tämän kuun alussa yhteen, mutta asiat eivät ole muuttuneet millään tapaa. Kenties vain pahenneet, koska en enää voi lähteä omalle asunnolleni. Mitään fyysistä väkivaltaa meidän välillä ei ole ollut, eikä kumpikaan meistä käytä päihteitä.

Uusimman riidan myötä minulla alkaa olla mitta täynnä. Tiedän, että jos nyt ilmoitan lähteväni, tyttöystäväni ilmoittaa mahtipontisesti "sen kuin lähdet", mutta heti kun asiat alkavat edetä, alkaa sokerinen anelu ja itku siitä, miten nyt kaikki muuttuu. Tähän täkyyn olen tarttunut jo aivan liian monta kertaa. Nyt en enää tartu. Ei kenenkään tarvitse olla toisen henkisenä nyrkkeilysäkkinä kaiken aikaa, vaikka toinen olisi kuinka raskaana. Se olisi eri asia, jos huono käytös johtuisi raskauden hormonihuuruista, mutta kun käytön on ollut muuttumattoman huonoa kaiken aikaa.

Muuten tämän kestäisi, mutta lapsi minua huolestuttaa. Miten oma elämä jatkuu eron jälkeen? Onko täällä kohtalotovereita tai hyvien neuvojen antajia?

Nainen Hesasta

Tyttöystäväsi ei ilmeisesti näe mitään vikaa käytöksessään?
Hän vaikuttaa hiukan luonnehäiriöiseltä. Jos hän ei halua hakeutua hoitoon, tuskin sinäkään mitään hänen muuttamisekseen voit tehdä.

Sinun olisi kannattanut huolehtia ehkäisystä, koska tuo nainen tuskin tulee olemaan erityisen hyvä äiti lapselleen.

Sinuna miettisin tarkkaan kannattako tuollaiseen suhteeseen jäädä. Meno tulee tuskin muuttumaan.

Voisit laittaa yhteenmuutamisen ehdoksi, että tyttö hakee apua käytökseensä. Kenenkään ei tarvitse elämäänsä pilata joutavanpäiväisten raivareiden vuoksi.

Sinun pitää suoraan sanoa, että et tule sietämään huonoa käytöstä enää ja ero tulee, jos huono käytös jatkuu. Jos huono käytös jatkuu, pysy päätöksessäsi. Tytön on aika ottaa vastuu omasta käytöksestään eikä luulla, että sinä yhä uudelleen annat hänelle anteeksi.

Äiti lapselleen

Ehdotan, että pikimmiten otat yhteyttä neuvolaan, jossa tulevan lapsesi äiti käy ja kerrot heille kaiken. Heidän pitäisi kertomasi perusteella tehdä johtopäätökset tulevan äidin mahdollisuuksista lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Jos ovat sitä mieltä, että kaikki ei ole niinkuin pitää, on heidän velvollisuutensa lähettää tuleva äiti keskustelemaan ammattiauttajan kanssa.

Tämä on parhaaksi teille kaikille.

vela -71

Ei voi kun sanoa että voihan *%&# kun kaikenlaiset ihmiset jotka eivät tunne itseään, sikiävät.

Ap, ei sun kannata olla tuon naisen kanssa. Sen hermot prakaa pienemmästäkin, ei tule mitään. Lapsesta olen surullinen. Olisitko sinä mahdollisesti kiinnostunut ottamaan huoltajuuden aikanaan. Mieti sitä, nimittäin jonkun täytyisi nyt ottaa vastuu hänestä, täysin viattomasta ihmisestä tämän kaiken keskellä.

Ap, jälkiviisautta mutta miksi et käyttänyt ehkäisyä :(

Trind

Omassa käytöksessään tyttöystävä ei näe vikaa kuin ainoastaan sitten, kun olen pakannut tavarani ja lähtenyt. Sen jälkeen alkaa anelu, itkeminen ja virheiden huomaaminen. Koska käytöksessä ei tapahdu minkäänlaista pidempiaikaista muutosta, tulee mieleen, kuinka aitoa katuminen oikein on.

Jos joku ihmettelee tuota pois asunnosta lähtemistä, on se osoittautunut ainoaksi tavaksi ratkaista riidat ja saada myös toinen osapuoli ajattelemaan. Nyt kun on vain yksi asunto, ei sekään enää onnistu. Viimeksi kun se vielä onnistui vajaa kuukausi sitten, vietin yön muualla, koska tyttöystävä sai raivokohtauksen siitä, että olin hyväätarkoittaen tehnyt hänelle ruokaa, mutta valitettavasti pannut ruokapadallisen joukkoon lusikallisen punaviinietikkaa. Parhaani yritin, mutta tyttöystäväni sai hänen mielestään viallisen ruuan takia raivokohtauksen ja raivo yltyi vielä siitä, että jääkaapissa ei ollut mitään muuta hänelle kelpaavaa. Tämä kuulemma johtui siitä, että olin kaupassa läsnäolollani estänyt häntä ostamasta hänelle sopivaa ruokaa.

Nyt sitten tällaiset minusta ainakin epänormaalit raivokohtaukset on sitten vain kestettävä kun ei voi paeta minnekään.

Pelkään, että tällaisessa seurassa muutun itsekin ja riitojen aikana tulen kyllä itsekin sanoneeksi rumasti. Tekisi mieli olla kiltti ja ystävällinen, mutta aika Buddha saa olla, jos siihen pystyy tällaisten riitojen aikana.

Trind

Meidän osalta paras ratkaisu on varmasti yhteishuoltajuus. Uskon, että tyttöystäväni pystyy tulemaan lapsen kanssa hyvin toimeen, koska tulevasta lapsesta hän pitää etukäteen. Minun ja ison osan ympäröivää maailmaa kanssa hän ei kuitenkaan tule toimeen. Muita ihmisiä hän kuvaa usein (oikein vihaisella äänensävyllä sanottuna) "vittumaisiksi", "paskoiksi", "rumiksi" ja "huoriksi". Tällaisia ihmisiä on kaikkialla, erityisesti asiakaspalvelussa, työpaikoilla ja naapurissa. Jopa kaupassa käydessämme ja jonkin täysin tuntemattoman naisen kulkiessa ohi hän usein kuiskaa itsekseen "huora", koska ilmeisesti tuntee niin paljon negatiivista muita kohtaan, eikä ollenkaan pysty pitämään negatiivisia tunteita sisällään.

En kuitenkaan usko, että tämä viha muita ihmisiä kohtaan purkautuu lapseen.

kurjaa

Mulla on kokemusta entisestä elämästä tuollaisesta. Ei exä tosin ihan noin seko ollut, mutta sinne päin. Lapsen kuitenkin huolehti hyvin, lukuun ottamatta joitain väsyneenä sattuneita raivokohtauksia, jotka kohdistuivat myös lapseen. Silloin vannoin, etten tuon kanssa ainakaan toista tee.

Useamman kerran pistin muksun pukeisiin ja lähdettiin muutamaksi tunniksi mummolaan ja jätettiin mamma räyhäämään itsekseen ja rauhoittumaan.

Se kaikki purkautuva negatiivinen energia vaikuttaa puolisoon masentavasti, mutta miten paljon se vaikuttaa lapseen??? Siinä mielessä olisi hyvä, jos läsnä olisi yksi tasapainoinenkin vanhempi.

tuota noin

Ihan köökkipsykiatrina sanoisin että tyttöystävälläsi ei ole eväitä äitiyteen. "Hän tulee pitämään lapsesta" - ei hän voi sitä nyt tietää. Hän kuulostaa todella epävakaalta joka tarvitsisi hoitoa, ei nyt mitään pelkkää silitystä ja paapomista. Tämä ihan ap sinunkin ja etenkin lapsen kannalta.

Miten tuollainen ihminen voisi kasvattaa täysipäisen ihmisen lapsestaan kun ei omakaan pää pysy kasassa.

hoitoon

ei muuta kuin varaat ajan ja viet mielenterveystoimistoon ja pikaisesti tyttöystäväsi.

Ei ole tervettä jos tyttöystäväsi näkee jokaisen ohikulkevan naisen huorana, jokaisen työpäivän jälkeen vain vittumaisia ihmisiä, eikä edes se että hän huutaa sinulle pää punaisena ja kurkku suorana.

Ajattelepa millaista kielenkäyttöä lapsesi joutuu kestämään heti synnyttyään.
Ei tyttöystäväsi muutu miellyttäväksi persoonaksi itsestään.

totta tuo

Pojallani oli samanlainen ex 5 vuotta. Toinen ihminen siinä rinnalla ehtii raunioitua ja menettää itsetuntonsa, sillä tuonkaltaisesti "epänormaalisti" (kuten itse aimeein ilmaisit) käyttätytyvä ihminen ei muutu, valitettavasti. Aina syy on toisissa ihmisissä, tapahtui mitä tahansa. Hän aidosti näkee asiat niin. Olet oikeassa siinäkin, jotta katumiset ovat vain harhautusta, sillä hän näyttelee, koska tietää sen sinuun tehoavan ja saa sinut käyttäytymään oman tahtonsa mukaisesti.

Lapsihan se tässä joutuu keskelle näytelmää. Toimi noin, kuin tuossa lainauksessa on anottu. Pidä huolta lapsesta jollain konstilla. Eri osoitteestakin se onnistuu ja sinä ainakin pysyt tasapainoisena ja selväjärkisenä. Sinä voit olla lapselle turvallinen aikuinen ja vanhempi, se lapsenkin etu. Isänä voit mennä neuvolaankin ja puhua näistä ongelmista.

Hanki myös tietoa tuosta luonnehäiriöstä, niin opit paremmin pitämään omaa ja lapsesi puolta. Auttaa se siihenkin, että kun tiedät käyttäytymismekanismin, katsot asiaa realistisin silmin syyllistymättä itse.

Etsipä kirjastosta "Miksi aina minä?" Kirj. Mary Hothkis - tai jotain sinnepäin. Siinä on maalaisjärjellä ymmärrettävää tekstiä, hyvin silmiä avaava.

Jorma

Hei, tulee oma vaimo mieleen. Olemma samassa veneessä. Sulla kärttyiseen naiseen sitoo lapsi ( pian ) ja mulla sormus. Nytkin se taas mököttää, kun kieltäydyin maksamasta sen matkaa pääsiäisenä. Eroa olen miettinyt ko kiivaan ja hillitsemättömän luonteen takia.

Olet käsittämätön

Nykyään kun on kaikki vehkeet ehkäisyyn mikset käytä niitä? Aivan vastuutonta hankkia lapsi kun vanhempien suhteet huonolla mallilla. En ymmärrä. Olet lapsesta vastuussa osaltasi. Miksi yhdyt tuollaiseen naiseen?

outoa käytöstä

Minuakin surettaa se että tuollaiseen soppaan sotketaan lapsi. Eikö sitä voisi jättää kiukuttelevat naiset ja juopot miehet rauhaan itse kukin ja hankkia hieman normaalimman kumppanin? Ei se ihminen siitä yhtäkkiä toiseksi muutu. Naisethan usein yrittävät "pelastaa" ja muuttaa miehiä, mutta näyttää ne miehetkin lankeavan hankaliin naisiin. Harmillisen paljon näitä vahinkolapsiakin sitten syntyy näihin suhteisiin. Ehkäisy, ehkäisy ehkäisy. Oppikaa edes se, jos normaalin kumppanin löytäminen ei onnistu.

Lapselle on parasta jos olette erossa, koska jos olette yhdessä joutuu lapsi kuuntelemaan ja näkemään teidän jatkuvia riitojanne. En usko että nainen yksin lapsen kanssa ollessaan alkaa lapselle huutamaan huonosta ruuasta tms, sinulle ap tosin voi soittaa ja avautua puhelimessa, mutta ainahan voit lyödä luurin korvaan. Ja voit sitten pitää huolta siitä että kun lapsi on sinun luonasi on siellä rauhallista ja mukavaa. Jotta lapsella olisi edes yksi onnellinen ja tasapainoinen vanhempi, on minusta tärkeää että järjestät omat asiasi niin että olet tyytyväinen.

Nainen vaikuttaa katkeralle, kun pitää kaikkia muita ihmisiä huorina ja vittumaisina. Onnellinen ja iloinen ihminen ei muita tuolla tavalla kommentoisi. Minusta tuntuu että hänelle tekisi hyvää puhua jollekin ulkopuoliselle, toisaalta en tiedä auttaisiko se jos hän ei itse näe mitään vikaa käytöksessään.

Meaaa

Jos asiat ovat todella tuollaisella tolalla kun kirjoitat, lähde suhteesta. Vaikka jälkiviisaana on helppoa kysellä, miksei sitä ehkäisyä ollut ja miksi kävi näin niin tilanne on nyt mikä on. Lapsenkin kannalta on parempi kun ette ole suhteessa ja hommaatte yhteishuoltajuuden. Kyllä jo pieni lapsi kärsii perheessä, jossa vanhempien välit ovat noin huonot.

Jeejee

Jotenkin typerää kun ihmiset hokee "miksei ehkäisyä?". Mitäpä hyötyä tuosta nyt tässä tilanteessa on? Muuttaako se tilanteen jos hän selittäisi täällä "no kun panetti ja olin humalassa eikä ollu kumia ja sitten kävi se ja se juttu ja sitten se" Akuutimpi asia taitaa olla miksi tuo nainen käyttäytyy noin huonosti ja mitä nyt on tehtävissä?

Vähän niin kuin asuntovelkoihin hukkuvalle sanoisi. Miksi et voittanut lotossa? Et olisi nyt velkaa jos olisit lotonnut ja voittanut. Ei elämästä koskaan tiedä mitä siinä tapahtuu. Tärkeintä on tämä hetki, jossa voit asioille tehdä jotain.

opiksi

Olipa ontuva vertaus. Eiköhän sille asuntolainaa ottaneelle sanottaisi, että miksi otit velkaa? Jos ei kykene maksamaan, ei oteta lainaa. Ei, elämässä aina voi tietää mitä tapahtuu, mutta voi varautua. En itse ota koskaan lainaa enempää kuin kykenen maksamaan vaikka työttömäksi joutuessani.

Samoin jos akka on kamal ei edes humalassa paineta ilman kumia. Ja onhan siitä nyt hyvä sanoa, ehkei tee sitä toista kertaa jonkun toisen noita-akan kanssa.

Psykologi

Joku voisi sanoa, että raivoava nainen ei kunnioita miestään. Itsehillintä on taito joka opitaan jo lapsena, uhmaiässä. Kriisitilanteessa nainen taantuu takaisin samaan uhmaikään, jota koki lapsena raivotessaan. Osa on temperamenttia, mutta osa myös elämänhallintaa, joka opitaan kotona. Hormonit saavat tunteet pintaan, myös nämä lapsuuteni raivot ja muut ns. "kesken jääneet vaiheet".

Psykologi

Ja siis paras keino toimia tilanteessa, on säilyttää itse maltti, ja olla niin kuin hyvä vanhempi on raivoavalle lapselle. Pidemmän päälle suhde ei tule näin kauaa kestämään, jos toinen ei muuta käytöstään. Aina kannattaa kuitenkin yrittää, ja sopia ajoissa pelisäännöt riitatilanteisiin.

tsykoloki

Kieltämättä tyttöystäväsi/avovaimosi vaikuttaa hyvin epävakaalta ja vähemmän terveeltä. Silmään pisti tuo tuntemattomien naisten haukkuminen huoraksi ja muut vihapuheet. Vaikuttaisi siltä, että naisellasi ei ole ollut kovin stabiili lapsuus/nuoruus. Selvää on, että jotain outoa hänen taustassaan on, jos hänestä on noinkin sairas ihminen kasvanut.

Olisiko mitenkään mahdollista keskustella neuvolassa naisesi käytöksestä ja peloistasi siihen, miten se voi vaikuttaa lapseenne. Sillä usko tai älä, lapseen se tulee vaikuttamaan. Naisesi tarvitsisi ehdottomasti ammattiauttajan apua. Menkää joko yhdessä tai jos saat naisesi menevän yksin hoitoon, niin sitten niin.

Jos keskustelun kautta et saa naistasi hoitoon, niin muuta pois ja anelujen alkaessa laitat paluullesi ehdoksi hänen hoitoon hakeutumisensa. Neuvolan kautta voisitte tosiaan saada helpoiten tässä tilanteessa apua.

Seuraaaja

Etpä taida lyhentää mitään lainaa työttymyysrahoillasi. JeeJeen pointti taisi olla onpa turha jälkikäteen kommentoida jotain tommoista. Ei ihminen aina osaa tulevaisuuttaan ennustaa vaan aika optimistisesti täällä tallataan. Ainakin suurinosa tuntemistani ihmisistä. Jos itse ajaisit ojaan autolla niin ja auto on ojassa niin helpottaisiko että joku ihminen pysähtyy ja huutaa "kannattaisi ajaa hitaammin" ja kaasuttaa tiehensä... Tuossa toinen ontuva vertaus.

Itse asiaan. Luulen että mies on ohjelmoitu sietämään huonoa naisen käytöstä. 90% tuntemistani naisista käyttäytyy pitkälle yli 30-vuoden iän kuin teini ja kuitenkin erittäin vaativa miehelleen. Luulen että vastavuoroisesti miehet käy tasapainottamassa tilannetta käymällä vieraissa tai johonkin muuhun käyttää turhaitumisensa. Esim korttipeleihin. Jospa AP aloittaisi uhkapelit ja vieraissa käynnit kun on noin erityisen vittumainen rouva löytynyt.