Ladybird

kuinka paljon rakastan miestäni.
Silmäni avautuivat kuin unesta, yhtenä päivänä näkemään, vihan laannuttua, mutta hän oli jo mennyt muualle.
Tänään näin hänet, halusin koskettaa, halusin rutistaa rintaani vasten ja kertoa kuinka paljon rakastan, halusin huutaa: tule takaisin.
Pelkäsin puhua, pelkäsin koskettaa.Pelkäsin kohdata torjuntaa.
Olin kuin mykkä, kieleni ei toiminut, sanoin jotain tyhjänpäiväistä, puhuin tyhjiä sanoja, vaikka halusin koko ajan sanoa: tule, meillä on aikaa.
Katsoin silmiin, halusin nähdä löydänkö enää rakkautta.
Hetkeni meni ohitse.Katse vältellen hän nosti aurinkolasit silmilleen ja meni pois.

Haluan taikasanan, haluan löytää taikasanan takaisin häneen.

Minun on pakko purkaa tämä ahdistus tänne, etten huutaisi kipuani ääneen, lapset nukkuvat, olen yksin, tuntuu kuin sydämeni rutistuisi kasaan.Olen täysin murtunut, lojun henkisesti hänen poiskulkevien askeltensa kaiussa hänen askeleensa murskaamana.
Minä panin hänet lähtemään kerran, askeleet eivät palaa.

Lähetä tämä viestisi

Lähetä tämä viestisi miehellesi. Kopioi sähköpostiin jos sellainen on tai tulosta ja laita kirjeenä. Miehesis saattaa odottaa yhtä lailla sydän kipeänä edes pientä merkkiä siitä, jotta tie olisi avoinna paluuseen ja muutokseen elämässänne.

ladybird

Liian myöhään,

Hän kertoi eilen, että hänellä on uusi. Hänen sydämensä ei ole kipeänä. 2 kk avioerosta, hän asuu uuden rakkaan kanssa, perusti taas kerran uuden perheen. uusi nainen, uudet lapset.Uusi kimaltava rakkaus.
Minä olen taakse jäänyttä elämää hänelle. hän ei koskaan katsele taakseen, ei kaivele mennetiä, sanoi hän, vanhaan ei ole paluuta sanoi hän.

Minä tässä tapan nyt tunteitani, korvaan ne tarmollani saattaa tämä prosessi päätökseen. kaiken jakaminen, uusi koti, uusi elämä. Suuntaan siihen, en jää pyörimään tunteisiini. Jatkan elämääni lasteni kanssa. En vaikeroi, ehkä vain aivan hiljaa joskus yön tunteina yksin.

kurjaa:(

Harmittaa tosiaan puolestasi, sydänsurusi voi tuntea tänne asti. Lapsenne ovat kai sinulla pääasiassa, joten et pääse prosessoimaan asiaa kovin usein.

Tämä nyt on täyttä spekulaatiota, toivon vaan auttavani. Mutta muistatko enää miksi erositte? Miksi ajattelit sen olevan paras?

Nyt kun tiedät hänen jatkaneen elämäänsä ja olevan rakastunut toiseen, vailla surua sinusta, niin sehän kirvoittaa taatusti tuoreen avioeron hiiltyneet tunteet liekeiksi, ihan luonnollista. Mutta en kyllä kenenkään kohdalla usko että 2kk avioerosta olisi täysin yli vanhasta rakkaussuhteesta, ei vaikka olisi asettunut toisen kanssa. Tai jos kuvittelee menneensä eteenpäin niin kaikki käsittelemättömät asiat tulevat vielä vastaan. Minkä taakseen jättää.. on muuten totta. Toivottavasti ei pilaa uuden perheen dynamiikkaa jos siinäkin on lapsia. Lapset aina ensin, oli omia tai ei.

Aikuiset tekee virheitä, ja toisinaan sen huomaa liian myöhään. Eipä siinä muuta kuin oppia ikä kaikki, pakkohan sitä on olla nöyrä kun ei elämää voi ohjailla miten haluaa.

Olisiko sinulla mahdollisuutta käydä terapeutilla yksin juttelemassa? Usein naiset kaipaa juttelua vaikeista asioistaan, eikä kaikesta viitsi avautua ystävilleen. Terapeutti myös osaa ottaa vastaan ihmisten tunteet ja siitä saa oikeasti lohtua ja selvyyttä asioihin. Siellä saisit myös ajatella asioita yksin ilman lapsia. Jollain tavalla sinun olisi hyvä ottaa härkää sarvista, koska pelkästään toimiminenkin auttaa elämään uudessa tilanteessa vaikeiden tunteiden kanssa.

Voimia ja halaus sinulle:). Selviät kyllä!

m1973

Älähän yleistä, mulla hajosi 18 vuoden liitto joskus ja siitä "päättökeskustelusta" meni viittä päivää vaille 2kk, kun tapasin nykyiseni...

Mutta pakko ottaa osaa ap:n suruihin, niin hyvin ne tekstistä välittyivät. Voimia.

Mikä ei kyllä....

...tarkoita sitä, jotta sinulle ei tulisi enää vastaasi asioita ja työstettävää entisestä liitostasi. Jos sivuutat sen, et ole oppinut mitään. Kyllähän sitä voi löytää sen elämänsä ihmisen piankin, jos tuuri käy, mutta entistä elettyä elämäänsä ei voi unohtaa, kyllä se jälkensä jättää.

Ladybird

Erossa on suruaikansa ihan kuin ihmisen kuoltua se pitää surra pois. Käynti psykan luona tänään ja hän kauhisteli tuota nopeaa tahtia.
Itsekin olin mieheni nopeatahtinen uusikko, samoiten edeltäjäni.Olen numero kolmonen :).Tuossa yhdessä tisessa ketjussa on historiani.
Erosin ensimmäisestä aviomiehestäni ja surin liittoa 5 vuotta, ennenkuin tajusin olevani valmis vakavaan suhteeseen. Toki seurustelin siinä välissä, mutta juoksin karkuun, kun huomasin kaverin tunteiden käyvän liian vakaviksi.
Tänä pävänä aurinko paistoi jo sisälleni (paistaahan se ulkonakin), aamulla olin jo onnellinen, koska olen saanut hyviä uutisia. Saan elämäni järjestymään, aloitan uuden elämän uudessa paikassa, itsekseni. Olen tutkaillut itseäni ja löytänyt jotain, mihin on pitänyt kasvaa puoli vuosisataa. Psyka sanoi, että tämä on aivan normaali kuvio ihmisen elämässä, tässä veiheessa vasta "aikuistutaa" eli viisastutaan.
Muutaman viikon ajan luulin elämäni loppuneen, nyt katselen eteenpäin ja näen oman tulevaisuuteni, en toisen, en hänen vaan minun omani.
Toivotan miehelle ja uusikolle onnea matkaan, koska heistä riippuu paljon lasteni onni.

m1973

Kyse oli kylläkin tuosta: "että 2kk avioerosta olisi täysin yli vanhasta rakkaussuhteesta", ja siitä olin kyllä yli saman tien ja suorastaan onnellinen kun liitto lopulta purkautui. Mutta se ei ollutkaan rakkaussuhde ollut kymmeneen vuoteen, jos oli sitä koskaan. Että sillai.

Työstettävää siitä ei kyllä jäänyt henkisellä tasolla mitään. Selvä peli kerrasta.
Mutta tottakai menneisyytensä ja virheensä kullakin ja niistä saadut opit on hyvä muistaa.

Anteeksi ap:lle, kun poikettiin alkuperäisestä aiheesta.

Ladybird

Ei mitään vaikka poikkesitkin. Mutta kun sanot että se ei ollut rakkaussuhde ehkä koskaan ollutkaan, ihmettelen kuinka jaksoit yleensäkään ja miksi olla niinkin kauan?
Ja tuo että 2 kk kokee olevansa sujut, hmmmm...tiedän,että mieheni ei ole.Edellisestä suhteesta ammennettiin meidän suhteeseen.
Mutta kuka voi väittää, ettei koskaan ei koskaan jossain vaiheessa vertaisi jotain asiaa entisen ja nykyisen välillä. Oli edellisestä sitten kulunut 2 kk tai 20 vuotta.

m1973

Sitä lähipiirinikin ihmetteli. Se tavallinen syy: lapsen vuoksi. Toki jo ennen lapsen syntymää olin laittaa lusikat jakoon, mutta olin liian hellämielinen ja ajattelin, etten voi tehdä toiselle niin vittumaista temppua että jätän hänet siinä tilanteessa, missä hän silloin oli. (Psyykkisiä ongelmia) Yksi voi ajatella, että oma syy kun en saanut jo silloin aikaiseksi, mutta ajattelen että kannatti sitkutella, koska muuten minulla ja hänellä ei olisi tytärtämme.

Varmaan kaikki vertaavat, se on selvä. Ei se silti tarkoita sitä että hinkuisi entisen perään.

Kiva kuulla että sinulla menee paremmin :) Hyvää kevättä!

""""""""""""""""

Pari päivää sitten syvimmissä pohjamudissa ja nyt jo kaikki noin hyvin? Taitaa sinullakin mielialat vaihdella laidasta toiseen tosi tiuhaan. Miehellä taas vaihtuu naiset ja rakkaudet nopeaan tahtiin. Taidatte olla molemmat yhtä impulsiivisiä?

***---.

Juu. Se kirjotti "juoksin karkuun, kun huomasin kaverin tunteiden käyvän liian vakaviksi"
- mistä helevatista tälläset sanonnat on kotosin. Naisten lehdistä? Akuankoista? Ei ihme jos ei mikään onnistu. Ei psyka sitte kehottanut että get real.

Ladybird

Impulsiivisia? mikä ettei. muttei sentään miehet vaihdu lennosta uuteen.

Ladybird

Get real, mitäs jos et yrittäisi edes kommentoida, kirjoituksestasi päätellen elämänviisautesi perustuu vasta nimeomaan pekkään Aku Ankkaan.

En lue naistenlehtiä, TM riittää :)

Ladybird

Mitähän se palvelisi, että makaisin masentuneena sängyn pohjalla naama kurtussa kuin norsun peffa? vai onkose?kurtussa?
Se, että näen toivoa ja odotan ja aloitan uutta elämää, ei tarkoita ettenkö surisi samalla avioliittoa ja miestä. En vain aio jäädä sisälle istumaan.Olen vahva ihminen ja vahvatahtoinen ja aika pahoissa liemissä keitetty. Olen nähnyt paljo kurjia asioita, mutta minun ei itse tarvitse kurjistua niiden mukana.
Minulla on vielä elämä.

hopeahääpäivä

Kyllä kahdessakin päivässä voi tunteet muuttua, onneksi sinulla parempaan suuntaan. Ja pitää olla itselle armollinen, jos tulee vielä niitä takapakkeja. Voimia uuteen elämään!

Emergencccy

Itsellä on sama fiilis päällä mutta erona vain se että tulin itse jätetyksi exän aloitteesta. Olin itsekkin joskus miettinyt eroa mutta en halunnut ottaa eroa koska ajattelin asian vähän kauaskatsoisemmin. nytten sitten sattuu niin pirusti kun kaikki on ohi.

"hän ei koskaan katsele taakseen, ei kaivele mennetiä, sanoi hän, vanhaan ei ole paluuta sanoi hän"

tuo on niin totta myös omasta eksästä vaikka en tiedä edes onko hänellä uutta suhdetta.

Noh pakko mennä eteenpäin ja yrittää elää asian ja tuntemuksien kanssa.