Ystävyys on joskus taakka

Koen joutuneeni ikävään välikäteen ja tulleeksi sotketuksi ihmis-suhdesotkuun ilman omaa lupaani olla osallisena.

Ystäväni on varattu (sanotaan häntä vaikka Maijaksi) ja pitkin kevättä pistin merkille, että hän selvästi etsii uutta miestä. Varsinaisesti en hyväksy ollenkaan tällaista varatuilta ihmisiltä, mutta asiahan ei minulle kuulu.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että uusi rakas on löytynyt ja niille treffeille mennään syyllä että toisella. Kuulinpa sitten, että minutkin oli sotkettu tähän valheiden verkkoon, eli otettu alibiksi ilman että olin edes lupaa antantut saati ollut tietoinen asiasta.

Nyt koen olevani tosi ikävässä tilanteessa. Maija on ollu siis tämän nykyisen asuinkumppaninsa kanssa yhdessä liki kymmenen vuotta ja olen siinä sitten ystävävystynyt näinollen myös hänen miehensä (olkoot vaikka Matti) kanssa. Koen tosi vit.. sen, että ystäväni on nyt valehdellut viettäneensä aikaansa minun kanssani silloin kun on todellisuudessa ollut tämän uuden kanssa milloin missäkin. Tässä on olemassa melko iso vaara, että Matti saattaa soitella minulle ja kyselllä Maijaa (kun ystävän puhelin ei vastaa treffien aikana).. En haluaisi valehdella Matille, mutten myöskään pettää Maijan luottamusta. Mitään moraalisaarnoja en aijo pitää Maijalle, asia ei siltä osin minulle kuulu - tehkööt mitä mielivät omilla elämillään - mutta minua ei siihen tarvis sotkea.

En todellakaan tiedä mitä vastaan, jos minulta kysytään saako Maijan puhelimeen tai onko se Maija todellakin ollut seurassani väitettyinä ajankohtina.. vihaan valehtelua ja olen siinä vielä huonokin..

Kukunor

Minä varmaan sanoisin tälle ystävättärelle, että et pidä siitä, että hän sotkee sinut omaan suhdesoppaansa. Toisaalta olen itse niin suoraviivainen ihminen, että en haluaisi tuollaisen ihmisen kanssa edes olla ystävä. Entä sitten, kun homma menee niin sanotusti reisille ja käry käy? Oletko silloin antamassa tukeasi tälle ystävällesi? Itse en siihen pystyisi. Mutta tämä on siis minun mielipiteeni, kukin tyylillään...

Mies_82

Tekisin itse näin:

Sanoisin Maijalle, että ei ole reilua käyttää alibinaan noin ja et suostu siihen koskaan enään tämän jälkeen edes yhtä ainoaa kertaa. Edelliset alibit lupaisin "vahvistaa". Mutta tekisin selväksi, että jos uusia yrittää noin järjestää, niin kerrot totuuden vaikka se ystävyyden rikkoisi.

Sanoisin myös, että niiden aikaisempien alibien käyttö ilman lupaa oli törkeää, koska inhoan valehtelua näin tärkeistä asioista. Aiemmat alibitkin lupaisin vain sen vuoksi vahvistaa, että Maijan täytyisi itse saada asia hoidettua, eikä antaa toisen kuulla asiasta välikäsien kautta.

uoi

Sanoisin minäkin, että vastaisuudessa en suostu alibiksi, koska en halua valehdella. Ja jos joudun alibiksi ja Matti saattaa soittaa, niin kertoisin kyllä Maijalle, että sitten kerron totuuden, ettei Maija kyllä minun kanssani ole.

vinkkeli***

Samoilla linjoilla edellisten kanssa, että kiellät Maijaa käyttämästä sinua alibina. Kimppavalehtelusta sovitaan aina etukäteen ! Maijalla ei ole kohta ketään, ei edes ystäviä tollasella huvittelumentaliteetilla.

Western

Olen samaa mieltä ed. kanssa. Älä missään nimessä ala tuohon leikkiin. Se kun vaan on sitä sorttia karvapallo että kasvaa kasvamistaan ajan myötä.
Jokainen tietysti on elämänsä seppä, mutta tuosta ei hyvää seuraa.

Näin täällä taas

Vastaus on minun mielestäni ainakin tässä. Muilta osin voit sanoa mielipiteesi kertaalleen, siinä se, sittenpä olet 'vastuusta vapaa'. Mutta sano ehdottoman lujasti ystävällesi se, että sinua ei käytetä alibina. Ettet halua sotkeutua valehteluun, että se aiheuttaa sinulle huonon olon ja että sellaista ei järjestetä ystävälle. Eli luja raja tuohon!

Se, että sinua on jo käytetty tekosyynä sinulta itseltäsi lupaa kysymättä on jo törkeää. Sano sekin. Muiden tontista et voi vastata etkä päättää, mutta omastasi kyllä! Muut siitä taas eivät voi ruveta päättämään, ja niin tuossa nyt on yritetty toimia, ja toimittukin. Etsiköön alibit muualta.

Minuakin on joskus kysytty alibiksi. Liian kilttinä mutisin ensin vaivautuneen No joooooon, mutta olo oli niin kelju, että peruin luvan. Helpotti tajuta, että minun tontillani päätän kuitenkin minä. Ei siitä perumisesta ystävyys mennyt, ja jos olisi mennyt, olisi sitten kyllä joutanut mennäkin!

been there, done that

Samassa tilanteessa olleena, ratkaisin asian kohdallani näin: Ilmoitin 'Maijalle', etten suostu hänen alibikseen, enkä myöskään vahvista hänen olleen/olevan seurassani jollei hän oikeasti ole ollut, jos minulta sitä suoraan kysytään. Ja missään tapauksessa hän ei saa enää jatkossa käyttää minua ilman suostumustani mihinkään vastaavaan.
Mitään moraalisaarnaa en aiheesta pitänyt, 'Maija' on vastuussa omasta moraalistaan, minä tein selväksi asian vain niiltä osin, kun se minua koski.

Uteliaana kyselee

been there, done that,

Miten kävi ystävyyden tämän jälkeen?

mitäpä niistä..

minä tekisin niin, etten välittäisi maijan aiheuttamasta sotkusta. Jos matti soittaa ja kysyy, vastaa niinkuin on. Sitten jatkat elämääsi. Et sinä ole ikävässä välikädessä, et ole vastuussa mistään, et ole tehnyt mitään väärää. Voit nukkua yösi rauhassa.

Helpoimmalla pääset, kun et sotkeudu tohon yhtään enempää, jos joku kysyy, voit vastata. sitten jatka elämääsi ja nauti omista hyvistä asioista, ei naapurin sotkuista, ei sinun niitä tarvitse miettiä, eikä olla altavastaajana.

Jos maija käyttää sinua alibina, se on hänen ongelmansa, jos mies tarkistaa asian.
Se voisi nimittäin olla kuka tahansa muu, jota käytettäisiin alibina. ei ole olennaista se, että se on nyt sinä, sehän voisi olla vaikka puutarhan kukkapenkki jonka kanssa vietetään muka-aikaa. Joten ihan vain voit elää omaa elämääsi ja unohda maijat ja matit.

alibina tietämättään

Itselleni kävi samalla tavalla. Menin uuteen työpaikkaan ja siellä oli yksi nainen, jolla ilmeisesti oma parisuhde tökki ja halusi kovin vieraissa juosta. Oli sitten miehelleen sanonut, että käy minun kanssa baareissa ym ja kävikin paneksimassa näitä miehiä. Minä en edes tiennyt olevani alibina.
Asuimme samassa talossa tuon pariskunnan kanssa ja tutustuimme tietty hyvin. Lopulta nainen narahti parikin kertaa syrjähypyistään ja ero tuli.
Jälkeenpäin huomasin, että sen petetty aviomies piti minua suurena syynä eroonsa ja vaimonsa juoksemisiin. Luuli, että olin "opettanut" sen käymään baareissa ja naimaan vieraita ja houkutellut aina mukaani. Itse en edes baareissa käynyt. En koskaan kertonut sille miehelle, että ei asia niin mennyt, harmittaa vieläkin.

miestampere

Ei tosi ystävä saa tehdä noin. Tietysti pettäminen itsessään on jo väärin, joten arvostelukyky saattaa sitten kaikessa muussakin alkaa heittämään.

Kävisin asian läpi Maijan kanssa:

***
Kahvilla. "Nyt pitää puhua vakavasti." Suhde ei liity asiaan mitenkään. Maija, tee, ihan mitä itse tunnet tarvitsevasi tehdä mutta minä en voi olla sinun ja kolmiodraamasi alibi. Koska se tekee minusta valehtelijan ilman lupaani ja minä en halua sitä. Nyt sinä petät mutta teet minustakin pettäjän mukanasi. Ilman lupaa. Jos ajattelet hieman niin näet kyllä, miksi se ei ole reilua. Miksi se ei jatku.
***

Kirjoita ylös tilanne ja koko tämän asian käsittely eri puolin paperille. Vilauta se Maijalle ja selitä, että jos paska tilanne tulee niin se on se sinun tunnustuksesi. Sano, että ensin, tilanteessa aina kerrot vain välittömän totuuden (puhelimessa: Maija ei ole täällä.) tai jos homma alkaa hajoamaan palasiksi, sinulla on tarvittaessa tuo koko tunnustus. Tunnustus on teksti Matille ja siinä on myös selitys alussa siitä, miksi asiaa et voinut Maijan puolesta ratkaista mutta mihin vedit rajan (Koska Maijan pitää asiansa itse selvittää.). Ei Matti välttämättä sen pidemmälle edes lue. Pahassa paikassa, jos jää kiinni toisen puolesta, onpahan sitten edes paperi, jossa on selkeästi pohdittu asiaa oikealta kantilta.

Koska haluat pitää pöytäsi puhtaana.

Ketjun aloittaja

Kiitos vastauksista joista olisi ollut hyötyäkin, mutta tilanne ratkesi ja "Maija" jäi kiinni petturuudestaan.

Oli siinä sitten tunnustanut myös sen, että oli käyttänyt minua alibina. "Mattikin" soitti, mutta siinä vaiheessa hän jo tiesi missä mennään ja sanoin rehellisesti, että olen asiasta tietoinen ja että en ollut antanut lupaa käyttää itseäni alibina.