melko kaunis nainen

Olen törmännyt tässä vähällä aikaa useamminkin ilmiöön, joka on todella alkanut käymään hermoille. Olen kohta 29v naimisissa oleva, normaalipainoinen, sievähkö naisihminen. Olen naimisissa ja äiti. En pukeudu millään tapaa huomiota herättävästi (naisellisesti toki), enkä ole edes olemukseltani mitenkään THE SEXY, vaan ennemminkin kiltti ja jopa ujo, yleensä en edes meikkaa ja jos meikkaan se tarkoittaa ripsivärin laittoa. Ainoa, mikä ehkä kiinnittää huomiota on isot rinnat, jotka minulla on luonnostaan. Ainoa selitys, joka tulee mieleen.. Ja huom en yleensä liiku baareissa tai yöelämässä juurikaan, enkä todellakaan pokausmielessä ylipäätään missään, joten nämä "tapaukset" eivät liity alkoholiin tai sinkkupaikkoihin (ne nyt ovat asia erikseen ja sen ymmärrän).

Aina ollessani tekemisissä miehen kanssa, olen tilanteessa neutraali, ystävällinen, normaali. Tilanne on mielestäni normaali. En anna ymmärtää mitään, emme flirttaile tms, mutta siis miehet, joihin jossain tilanteissa törmään useammin saavat kuitenkin päähänsä omia ajatuksia. Sitten alkaa pukkaamaan tekstiviestiä, jossa tunnustetaan ihastumista tai sitten ihan kasvokkain kysytään syömään tms. Ja siis monesti olen jo aikapäiviä sitten antanut ymmärtää, että kunnioitan avioliittoani. Mikä tämä juttu on? Mitä minä teen väärin?

Ja sitten olen miettinyt kokonaisuutta. Luin joku aika sitten jutun, jossa juutalaisille myytiin naiset häivyttäviä silmälaseja. Olen myös törmännyt tiettyihin pukeutumissääntöihin, jotka koskevat aina.. tattadadaa.. naisia! Meneekö asia todella niin, että mies nyt vaan ei voi mitään sille, että ajatukset saavat suorastaan vallan ihmisessä? Ymmärrän, että kaunis nainen viehättää visuaalisesti ja mielessä voi käväistä ajatuksia, mutta että ihan niin pitkälle, että tulee sitten mieleen ehdottaa, josko nainen vaihtaisi lapsensa isä häneen? Se on jo aika pitkälle vietyä mielestäni.. ja varsinkin kun en ole antanut aihetta moiseen toiveeseen! Jos itse näen hyvännäköisen, komean ja vielä mukavankin miehen, niin valehtelisin jos sanoisin, että ei koskaan eikä milloinkaan mielessäni käy ajatusta miehestä muuna kuin ystävänä, mutta en kuitenkaan ryhdy toimintaan! Enkä ajattele, että ah tuo mies on noin lihaksikas ja ihana ihan minun takiani ja pakkohan tässä nyt on jotain tehdä. En haluaisi suhtautua epäilyllä jokaiseen vastaantulevaan mieheen, mutta mitä sitten pitäisi? Pukeutua säkkiin ja jättää tukka pesemättä ja ottaa naamalle sellainen elämäänsä kyllästyneen ilme. Niinkö?? Mikä miehiä oikein vaivaa?? Olen kohta siinä pisteessä, että epäilen jokaikistä miestä, johon törmään, enkä usko vilpittömyyteen ja siihen, että mies voisi olla kiinnostunut ihan vaan as a friend..

mies

Teet siinä "väärin", kun annat heille puh. numerosi.

Juttusi

Juttusi kuulostaa täysin mielikuvituksesi tuotteelta , siinnä ei ole totta edes nimeksikään .
Tälläisissa jutuissa naisella on olevinaan aina isot rinnat ja kertoja kuvittelee että miehet ovat niiden rintojen perään kuolaajia . Niitä miehiä on todella vähän joita pelkät rinnat kiinnostaa .

Höpö

Kyllä aloittajan kirjoitus on aivan asiallinen mielestäni, ja voi hyvinkin pitää paikkansa. Toivon hänen nauttivan saamastaan huomiosta ja vastaavan viesteihin yksinkertaisesti,ettei kiinnosta.Tuskin niitä niin paljon tulee,ettei aika riitä.:)

Siitos kiitos

En nyt ymmärrä, missä sinä tapaat näitä (aina kun tapaan miehiä) miehiä, ja mistä he saavat numerosi ja nimesi, utsimalla vai annatko sen heille?

Juttusi

Kertomus on asialisessa muodossa ulkoasultaan mutta siellä on muutamia yksityiskohtia mitkä paljastaa tarinan olevan mielikuvituksen tuotetta . Aloituksen kaltaiset jutut kuuluvat ns Prinsessa kuvitelmiin .

mies

Olen täysin samaa mieltä. "Aloittaja", sinut on nyt paljastettu, ei kukaan oikeasti tuollaisia kirjoita. Hm.. mikä se puh. numerosi taas olikaan :)

Aikaan sinikellojen ..

Jos ei liiku yöelämässä eikä yleensäkkään juuri missään niin mistä ne miehet sitten eteen tulee ?
Mielestäni "melko kaunis nainen " elää unelmissa :-)

halkotonttu

Eräs ystäväni on tuollainen. Ei mikään baariliitäjä hänkään mutta saa miehiltä jatkuvasti ehdotuksia. Ennen näin kävi koulussa ja nyt työelämässä eli ihan normaaleissa tilanteissa. Tämä siitä huolimatta, että pukeutuu täysin normaalisti eikä flirttaile, ellei jatkuvaa hymyilemistä lasketa sellaiseksi (hymyilee kyllä samalla tavalla naistenkin seurassa). Olen itse ollut vieressä seuraamassa näitä tilanteita ja ystävässäni on vain jotain mikä vetoaa miehiin aivan valtavasti. Toki hän on kaunis mutta luulen, että hänen iloinen luonne on kuitenkin se mikä tekee hänestä helposti lähestyttävän. Lienee sama "ongelma" aloittajallakin? Tylyksi ei kannata alkaa mutta liika nauraminen ja hymyileminen (hitto näköjään noitakin voi harrastaa liikaa) on näköjään signaali miehille, että voi ja kannattaa lähestyä.

ap.

No, ei ole mielikuvituksen tuotetta.:) Täsmennetään nyt sen verran, että ei minulle nyt kauppajonossa kukaan tule mitään ehdottelemaan. Mutta olen sinällään sosiaalinen ihminen, että liikun kodin ulkopuolellakin ja kuitenkin noin puolet ihmisistä on miehiä. Ja en jakele puhelinnumeroani, mutta joskus tulee sellainen tilanne, että numeroa tulee jostain syystä vaihdettua.

Esim. yhdestä henkilöstä tein lehtijuttua yhteen pieneen lehteen. Olisiko pitänyt kenties pullopostia lähettää ja sanoa, etten voi numeroani antaa, kun kuitenkin häiriköit? Yksi oli tuttu muuten, koska tapasin häntä tietyissä tilaisuuksissa useasti ja kaupungilla törmätessä hän sanoi, että voitaisiin joskus vaikka lenkkeillä. No, ei lenkkeilty vaan viestiä alkoi tulla koskien ihan eri asioita... Ja esim näille olen tehnyt mielestäni selväksi heti, että olen ja aion ollakin naimisissa mieheni kanssa. Olen ystävällisesti vastannut, että olen onnellisesti naimisissa ja jos ei ole mennyt perille, niin sitten ilmaissut asian jämäkämmin tai jättänyt vastaamatta.

Myönnän, että luonteeltani olen kiltti enkä henno pidempiaikaiselle tutulle sanoa, etten halua antaa numeroani. Tokikaan en sitä anna millekään ohikulkijalle! Yleensä nämä yksilöt ovat siis niitä, joiden kanssa syystä tai toisesta olen enemmän tekemisissä ja tulen tutuiksi. Pitäisi ilmeisesti karttaa miehiä, kuin ruttoa? Olen vain aina sinisilmäisesti olettanut, että mies ymmärtää, että olen varattu ja keskittyy siihen mistä puhumme, niinkuin kenen tahansa IHMISEN kanssa puhuessaan. Ja kyllä, tottakai on mukava tietää olevansa mieluinen. Turhauttavan tästä tekee se, kun jossain vaiheessa huomaa, että mies sitten kuitenkin taas ohitti ystävyyteni, luonteeni, puheeni ym. Minäkin olen ihminen, en pelkästään nainen. En osaa ehkä ilmaista asiaa. Jossain vaiheessa vain ihmissuhteesta tulee "likainen" vaikken ole siihen antanut aihetta ja vaikkei mitään ole siis kongreettisesti tapahtunut.

ymmärtäjä

Ymmärrän hyvin, miltä tuollainen tuntuu. Minun yhteystietoni ja nimeni päätyvät miehille työn kautta - työskentelen miesvaltaisella alalla ja tapaan vieläpä hyvin paljon erilaisten yritysten edustajia. Pakkohan se on yhteystiedot antaa jos laskutettavaa työtä aikoo toisen firmalle tehdä, eikö vain? Olen itse ollut lähinnä imarreltu jos joku minusta innostuu, ja tiukan ystävällisesti ilmoittanut miten asia on. Eipä siinä ole sen kummempia tarvittu. Suoranainen seksuaalinen häirintä olisi asia erikseen mutta tuollaiset ihastusjutut ovat vain huvittavia/söpöjä lähinnä. Paitsi tietysti silloin kun vihjailija on itsekin varattu, sillä en voi sietää uskottomuutta. Mutta nuo poikamies-ihastujat - eipä heillä ole mitään hävittävää ja kyllä sitä ihmiset joskus vaihtaa kumppania lennostakin, joten miksei sitä kokeilisi kepillä jäätä. Näin saattaisin sinkkuna ehkä itsekin tehdä.

Itse aiheeseen, luulen että tuollainen hyvännäköisten ihmisten kokema liehittely koskee molempia sukupuolia. Eräs kaveri on fysioterapeutti ja mies ja voi kun tietäisitte mitä kaikkea naiset yrittää... ihan nolottaa naissukupuolen puolesta. Eivät todellakaan jää toiseksi miehille rasvaisissa ehdotuksissa tai ihastumisissa. Samaa olen kuullut myös muilta kohtuullisen hyvännäköisiltä ja mukavilta miestutuilta.

Psykologiaa

No hoitoalalla, oikeastaan kaikilla niillä aloilla, jotka on sosiaalisia tai jollain tavalla solmitaan luottamuksellinen side toiseen ihmiseen, syntyy noita "ihastumisia" tai "kiinnostuksia". Siksi numero- ja osoitetiedot on monella noilla alooilla työskentelevillä salainen. Hölöttihän se nuori nais pappikin julkisuudessa, kuinka keskustellessaan tulevien vihkiparien kanssa, sulhanen soitti myöhemmin ja ehdotti kahveja tms. Joku vielä häidensä jälkeenkin.

Miraliini

Voit kierrättää "ongelmaasi" naiseuden ja kaiken muun mahdollisen kautta, mutta yleensä ihmisiin vetoaa avoimuus ja ystävällisyyys. Jos olet niissä ominaisuuksissasi aito ja välittävä on selvääkin selvempää, että sinut koetaan kiinnostavana tyyppinä.

Mitä mainitsit, että kirjoitat juttuja ja haastattelet ihmisiä, niin jo se työ paljasti sinut sellaiseksi, että pärjätäksesi siinä joudut aikuoikeesti olemaan melkoisen lörppö ja suorasukainen sekä innostunut ihan mistä vain. Mieti ihan hetki, miltä se tuntuu kun ikäisesi nainen on sitä miehelle, joka ei saa omalta eukoltaan samaa kohtelua tai ylipäätään naisilta? Olet varmasti ihana ja työroolisi hämärtyy heidän silmissään. Mutta toisaalta käytä taitoasi hyväksesi. Tulet tekemään paljon hyviä juttuja.

Jos yhtään lohduttaa, niin ajan myötä ns. seksistisiltä tuntuvat lähestymiset muuttuvat poikamaisiksi hömpötyksiksi, joihin osaat ottaa äidillisen otteen.

Sinä viime kädessä päätät, miten sinua kohdellaan. Jos työidentiteettisi on rakenteilla ja annat liikaa itsestäsi viestität työsi lisäksi haluavasi muutakin haastateltaviltasi. Koeta pysytellä aikataulussa, ohjaa haastateltavaa pysymään asiassa ja mieti kannattaako kaikille vitseille nauraa, jos ei oikeasti naurata. Ja koska olet nyt ongelman huomannut voit tehdä sille hyvin paljon. Pyri olemaan hyvä ja osaava, mitä teet, ja jätä se small talk muualle. Joskus on vaan oltava vähän tylympi kuin haluaisi olla-