Neiti22

Kertokaa nettitreffi kokemuksistanne. Laittaakaa myös ikä ja sukupuoli mukaan. Olivatko treffinne onnistuneet? Oliko treffikumppani sellainen kuin ennalta luulit? Miten treffit sujuivat? Tapasitteko uudestaan tai aloititteko jopa suhteen? Niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia. Näitä on niin hauska lukea.:)

Miten joku uskaltaa enää?

Mä luulin tuon tavan löytää ihmisiä olevan jo kuihtunut olemattomiin, syinä mm. se että aikoinaan jotkut kusipäämiehet on kusettaneet naisia, siitä pelästyneenä ne fiksut naiset ei enää ole netissä vaikka netissä olis fiksujakin miehiä mutta niitä ei naiset ole aikoinaan netissä ollessaan "huomanneet" (onko fiksut miehet niin huomaamattomia harmaavarpusia naisten mielestä ettei kiinnosta?).

Toisaalta sitten netissä kun ei enää löydy muita kuin joko sellaisia naisia jotka ei oikeasti hae mitään vaan nostattaa omaa profiiliaan tai egoaan tai hakee vaan seikkailua, ja sitten sellaisia jotka vaatii mahdottomia, ja sitten niitä jotka itse eivät enää kelpaa kellekään (mutta jotka osaa silti vaatia kuuta taivaalta) niin kunnolliset miehetkin kaikkoaa netistä ja netissä ei ole enää muita kuin naisissa noita mahdottomia tapauksia ja sitten miehissä niitä iänikuisia pillunmetsästäjiä ja vedättäjiä.

Mikä mahtaa ollakaan nettideittien tulevaisuus? Itse epäilen ettei muutaman vuoden päästä enää ole montaakaan palstaa ja jäljellä olevat on lähestulkoon noita seksinhaku/egon kohotus-palstoja. Ihmiset alkaa kai hakea seuraa, jos enää hakevat, harrastusten, työn tms. kautta.

Mies_82

Kyllä nettideitti on ja pysyy. Ei se nyt niin huono väylä ole. Pitää odottaakin, että ei heti tärppää alussa. Jos sitä kautta tapaa useampia ihmisiä, niin varmasti sieltä löytyy joku hyväkin.

Tuttavapiirin kummajainen

No mitä olen kuunnellut, tuohan tuntuu olevan yhtä normaalia ja ihan yhtä yleistä kun kaupassa, kirjastossa tai torilla käynti. Tuntee itsensä melkoisen poikkeavaksi, kun ei hommaa harrata. Kokemukset kuullostavat vaihtelevan melkoisesti, ihan kuten tekevät ilman nettiäkin. Hulluista häämarsseihin, ne mukaan lukien, ja kaikkea siltä väliltä.

Ruusupusikko

Tapasin nettitreffipalstalla mukavan miehen 1,5v takaperin ja siitä se lähti. Seurustellaan, ja varmaan joku päivä edetään pitemmällekin, kunhan saadaan talous kuntoon, että voidaan yhteistä asuntoa alkaa miettiä.

Löysin siis todella fiksun ja normaalin miehen netin kautta. Tietenkin siellä niitä hörhöjäkin liikkuu, mutta miksei suurin osa porukkaa olis ihan tosimielellä liikkeellä. Joskus nuorena minulla oli perinteinen kirjeenvaihtoilmoitus lehdessä ja siihenkin tuli osa aika kummallisia, osa ihan hyviä vastauksia. Eli tuskin netti sen kummempi väylä on kuin muutkin konstit ihmisiä tavata. Järki käteen vaan treffeille mennessä; tapaaminen julkiselle paikalle, ei heti toisen autokyytiin, ei kerrota kotiosoitetta ennen tapaamista jne.

hyvä juttu

Tiedän monta, jotka ovat löytäneet aviopuolison netistä, muutama työkaverikin. Ihan nuoretkin harrastavat nettideittailua. Luulin ensin että se on vaan meille keski-ikäisille, jotka emme enää liiku niin paljon kapakoissa ja baareissa.

Itse lähdin kesäkuussa 4 vuotta sitten nettiin hakemaan miestä, oikein päättämällä päätin. Olin lapset lähes aikuseksi saanut yh ja alkoi tuntumaan siltä että lapset menee menojaan ja kohta olen yksin. Viisi kuukautta deittailin ja kirjoittelin ahkerasti. Tapasin varmaan parikymmentä miestä ainakin, joitakin muutaman kerran mutta ei niistä sen kummempaa tullut. Ihan fiksuja 40-50 v, normaaleja, suomalaisia, työssäkäyviä, ei-alko-ongelmaisia.... ihan tavallisia "naapurin miehiä".

Lokakuussa sitten kolahti. Löysin sen toisen puoliskoni. Pakko sanoa, että ketään näistä miehistä en ilman nettiä olisi koskaan tavannut, kaikki olivat toiselta paikkakunnalta ja monilla pieniä lapsia joten harvemmin sitä olisi törmätty. Tämän kanssa olimme saman ikäisiä, hän oli myös yksinhuoltaja jolla samanikäiset lapset kuin minulla. Molemmilla samanlaiset asunnot, lähes samanlaiset työpaikat ja ansiot ym. Harrastimme samoja asioita ja tykkäsimme viettää vapaa-aikaa samalla tavalla, ajatukset kulki samalla tavalla. Välimatkaa oli 100 km. 1,5 vuoden kuluttua menimme kihloihin ja kaikki oli ok, yhteen emme missään vaiheessa muuttaneet, kun lapset olivat aikuisuuden kynnyksellä molemmilla mutta kuitenkin niin nuoria ettei niitä voinut jättää ihan asumaan yksin. Tietysti reissattiin ja oltiin viikonloput ja lomat aina kaksin, lapset jäi jo kotiin.

Pikku hiljaa sitten miehen mieleen hiipi mustasukkaisuus (aivan turhaan) ja lopulta se meni niin pahaksi että lopetin suhteen. Ehdimme olla yhdessä 3 vuotta.

Nyt olen siitä toipunut ja uudestaan netissä, pari lyhyttä suhdetta on ollut tässä ja pari ystävyyttä syntynyt. Nyt otin ilmoni pois ja ajattelin kesän olla vaan mökillä ja löhöillä, syksyllä aion startata uudestaan etsimään kumppania.

Erittäin tyytyväinen

Jos osaa käyttää järkeään ja karsia "oudot" pois jo ekojen viestien aikana, niin ihan normaaleja ihmisiä sieltä tapaa. Itse olen käynyt ehkä noin kymmenillä nettitreffeillä, jokainen on ollut ihan "ok mies" vaikka kaikkien kanssa ei kolahtanutkaan. Nettitreffien kautta olen saanut parempaa seuraa kuin baareista, ja nyt seurustelen yhden netistä löydetyn aarteen kanssa :).

Väitän siis, että jos itse on fiksu ja järkevä, niin netistä löytää erinomaista seuraa. Näin ainakin omassa ikähaarukassani (20-30), enkä usko että keski-ikäisillä olisi mitenkään sen kummampaa.

Katharine

Mä olen treffaillut tammikuusta lähtien nettideittien kautta, noin 15 miestä tavannut. Kaikki on ollut ihan mukavia, kunnollisia ja tunnollisia, mutta kukaan ei ole natsannut niin, että olisi ihastunut. Mulle ei ole kukaan valehdellut ulkonäöstään, iästään tms., vaikka ehkä jotkut niin tekeekin. Mutta kun ei vaan baarin kautta kovin usein voi miehiä löytää, niin musta on ihan normaalia käyttää tätäkin kanavaa. Ei jaksaisi vuositolkulla odottaa eikä kotoa kukaan hae... Uskon ehdottomasti, että nettideittipalstat ovat tulleet jäädäkseen.

Nettireffaaja

Olen 29-vuotias nainen.

Kymmenisen vuotta sitten tapailin melko paljon nuoria miehiä netin kautta. Myös chateissa tapasi uusia ihmisiä, sillä chatit eivät olleet silloin vielä saman vakikunnan valloittamia vaan siellä kävi aina uusia ihmisiä. Miehet olivat kaikki normaaleja ja mukavia. Tapasin sitä kautta ensimmäisen poikaystäväehdokkaan jonka kanssa tapailin nelisen viikkoa. Sen jälkeen löysin poikaystävän, jonka kanssa seurustelua 4-5 vuotta.

Palasin nettitreffeihin pari vuotta sitten. Johtopäätökseni oli välitön: Nettitreffailu oli muuttunut, ja liikkeellä oli paljon epäilyttäviä miehiä.
Olen tapaillut muutamia miehiä, ja heti haaviin on osunut mielenterveysongelmaisia, varattuja tai muuten vain sosiaalisilta taidoiltaan puutteellisia (lue=outoja?) miehiä. Pahimpia ovat olleet narsistit ja ahdistelijat, jotka jäävät viestittelemään kuukausia perään vaikkei olisi yhden yhtä viestiä laittanut perään. Samoin on ollut epärehellisiä, jotka treffeillä tunnustavat olevansa varattuja tai heillä on muunlaista epämääräistä naishistoriaa (joka ei aina olekaan edes historiaa).

Olen todella skeptinen. Taso on laskenut huimasti niistä miehistä, joita tapailin kymmenen vuotta sitten. Ikähaarukalla ei ole ollut merkitystä, internet on mielenterveysongelmaisten ja epärehellisten ihmisten uusi mahdollisuuksien maa.

kaspian

Olen samaa mieltä. Olen mies, 25, mielenterveysongelmainen, ja etsin seuraa netin kautta, kun muuten ei onnistu (olen sosiaalisesti kyvytön). Olen myös häirikkö.

- Odotan halveksivaa palautetta.

n49**

Voipi olla näinkin mutta kyllä aikuinen normaali ihminen huomaa aika pian millaisen kanssa on tekemisissä, etenkin sitten kun ollaan kasvokkain. Tietystä sähköpostiosoitteesta voi laittaa viesteille eston eli en näkisi tuossa mitään ongelmaa että joku sairas jää roikkumaan.

Jos joku on varattu senkin huomaa hyvin pian, jos yhtäänkään omaa elämänkokemusta. Mahdollisimman pian tapaaminen, ei kuukausien eikä viikkojen kirjoittelua.

Kehenkään vieraaseen ihmiseen ei voi suin päin luottaa, edes livenä siellä baarissa.

Aloittaja

Minä taas olen sitä mieltä, että nettitreffeillä miesten (ja naisten) taso on noussut vuosien varrella. Aiemmin läheskään kaikki ihmiset eivät omistaneet nettiä, vaan sitä pidettiin nörttien puuhana. Nykyään netistä on tullut niin yleinen, että lähes jokaisella nuorella aikuisella on se käytössään. Niimpä myös nettitreffejä harrastavat yhä tavallisemmat ja tasokkaammat ihmiset, koska he ovat huomanneet sen helppuden.

Itse olen saanut vain asiallisia vastauksia mukavilta kouluttautuneilta miehiltä. Sinulla N29 on vaan käynyt huono tuuri. Oikeastaan tämän asian varjopuoli on siinä, että myös miesten vaatimukset netissä ovat kasvaneet huimasti. Itse olen ihan nätti nainen ja aiemmin sain kuvani lähetettyä lähes aina kehuja, mutta nykyään en tunnu kelpaavan. Usein saan kommentin, että et ole tyyppiäni. Uskon tämän johtuvan siitä, että netissä ihmisistä on niin paljon tarjontaa, että vähänkään jos ei naama miellytä on helppo siirtyä seuraavaan.

Varjotar

Mä olen kanssa löytänyt mieheni netistä.

kfajo

Onko deittailu siirtynyt nettiin kokonaan? En tykkää nettideittailusta koska siinä täytyy tapailla lukemattomia miehiä, että löytäisi jonkun kiinnostavan. Uuvuttavaa jatkuva treffeillä käyminen. Lisäksi ahdistaa juuri tuo valtava varattujen ja pervojen määrä joka siellä pyörii.

Hippi-Henkka

Minä oon niin kyllästynyt treffailemaan. Tyttöystävä pitäs saada jotenkin helpommin. Niin ettei tarvitse iskeä tai käydä treffeillä.

No justhan tuota

laitoin sinulle päivä, pari sitten ohjeet tuonne toiseen ketjuun ainakin aluksi. Menee ja lukee ja toimii eikä valita! :)

Hippi-Henkka

Hä, mikä? Ai se vuokraamo?

Varmaan liian kallista ostaa nainen leasingillä.

Näin täällä taas

Eikä kun se arkeologi! Sitähän sulle tässä muinoin kaivattiin. Keskellä kaupunkia on nyt varta vasten kaivaukset menossa ja vieressä jokunenkin terassi, missä bongailla ja kitata olutta, eli että siihen vaan hellepäivää viettämään ja valikoimaan passevia lapion ja pullasutin heiluttajaa Olen nauranut tuossa oheisessa aamukahviketjussa, että harvaa sinkkua sitä kaupunki noin viimeisen päälle passaa, valikointimestakin valmiina A-oikeuksin ja passevi kohderyhmä valmiiksi esille valikoituna.

phha

Olet ilmeisesti käynyt väärillä sivuilla. Kannattaa kokeilla maksullisia deittisivustoja. Itse en ole ainakaan tavannut ketään pervolta vaikuttavaa eikä ole myöskään ilmennyt, että kukaan tapaamistani olisi ollut varattu. Kunnollisia, tosissaan vakituista naisystävää etsiviä olivat järjestään.

Kokeilin nettideittejä vuosi sitten. Ehdin olla siellä vain kuukauden, jonka aikana tapasin muutaman miehen. Olivat ihan asiallisia kunnon miehiä, mutta eivät pahemmin sytyttäneet. Sitten ilmestyi yksi joka sytytti ja sillä tiellä ollaan. Lopetin kirjoittelun muiden kanssa hyvin nopeasti ja ilmoitin asiallisesti syyn. Pari miestä jopa pyysi ottamaan uudestaan yhteyttä jos orastava suhde ei kehittyisikään.

RuusuS

Mitkä ovat hyviä osoitteita? Voiko niihin rauhassa laittaa omat henkilötiedot, vai onko jotain riskiä (en ole paranoidinen lainkaan...) Mikä on maksullisten idea ja paljonko maksavat?

phha

Ainakin Match.com on hyvä mielestäni. Sinne ei saa (eikä voikaan, koska jos sinut pystyy tiedoistasi tunnistamaan, ylläpito ei hyväksy profiiliasi) laittaa mitään henkilökohtaisia tietoja, sähköpostiosoitteita tai puhelinnumeroita. Kuukausimaksu taisi olla 29.90 euroa, sitä en muista ihan varmasti. Mielestäni maksullisuus karsii kuitenkin joukosta pois ajankulukseen deittailevat.

Ai niin, vielä sen verran, kuten joku tuolla ylempänä taisi mainitakin: oma profiili kannattaa suunnitella huolella ja tehdä siitä persoonallinen ja totuudenmukainen. Netistä löytämäni nykyinen seurustelukumppanini kertoi, ettei ottanut yhteyttä ollenkaan sellaisiin, jotka aloittivat esittelynsä sanoilla "olen huumorintajuinen..." tai "tärkeintä elämässäni ovat lapseni".

tuula**

E-kontakti on myös hyvä, taitaa olla samaa luokkaa toi hinta n 25 euroa/kk. Tuolla ilmaisilla deittipalstoilla samalla henkilöllä voi olla montakin profiilia, sekä miehen että naisen jne. Maksullisuus kyllä karsii näitä huvikseen deittailijoita ja häirikköjä.

Hippi-Henkka

Minä tein profiilin tuonne e-kontaktiin perjantaina. Vaikutti ihan toimivalle palvelulle, mutta poistan silti profiilini tänään koska minusta nämä on vähän rahastusta kuitenkin. En oikein hyväksy Internet-palvelua ja maksullisuutta koska mainostulot pitäisi riittää näiden ylläpitoon. Ainakin ennen riitti.

Hippi-Henkka

En sitten uskaltanut lähestyä ketään, eikä kukaan lähestynyt minua. Oli siinä yks semi-kiinnostava, mutta minä nykyään vetäydyn mieluummin kuin lähtisin järjestämään treffejä. Inaktivoin profiilini.

M-82

Älä vetäydy, ilman riskien ottamista et etene senttiäkään. Saat minulta hatunnoston kokeilemalla, vaikka menisi reisille. Treffejä järjestämään, ei se ole yhtään vakavaa. Lähdet sillä asenteella, että tuleepahan kokeiltua sopivana päivänä pienestä mielenkiinnosta. Joskus löytyy kemiat ja joskus ei, 'so what'. Pidät hauskaa ja nautit kesästä samalla.

Muista, että siellä on paljon itseensä/elämäänsä pettyneitä naisia, vaikka profiilissaan kehuvatkin itseään (kiinnostavuuttaan lisätäkseen). Ei kannata niitä profiileja tuijottaa, eivät ne yleensä anna selkeää kuvaa ihmisestä. Niistä saa jutun juurta ensimmäiselle tapaamiselle. Tapaamisella vasta näkee jotain puolin ja toisin.

Sinua ei kukaan lähestynyt, koska ajattelevat aivan kuten sinäkin. Eivät siis uskalla, vaan toivovat jonkun toisen tekevän kaikki työt ja ottavan kaikki riskit heidän puolestaan. Suurin osa tekee niin, ettei tarvitsisi kokea itsetunnon laskua pahimmassa tapauksessa. Sinun pitää ottaa ne riskit ja tehdä aloitteet, teet valmiiksi vaikutuksen jo pelkästään sillä.

Ihan ensimmäisellä tapaamisellakin on sitten sama juttu. Keskityt toisen jännitystä purkamaan, koska tiedät, että hän varmasti jännittää. Oma jännityskin unohtuu, kun keskittyy toiseen eikä itseensä.

Parhaiten menee, kun ihan pokkana porskuttaa sillä asenteella, ettei haittaa vaikka toinen ei juuri osoita kiinnostusta tapaamisen aikana heti alussa. Miksi osoittaisikaan, jos ei sinua vielä tunne. Jatkat vaan jutustelua. Jos toista ei treffien päättyessäkään kiinnosta (tai sinua), niin tulipahan ainakin nähtyä taas yksi ja kokemus karttui.