mies 42

Laitoin eilen aloituksen missä kyselin miksi naiset loukkaantuvat kun huomaavat miehen olevan onnellinen ja vapaaehtoisesti sinkku ja kas kummaa aloitus on poistettu. Onkohan modet katkeria sinkkunaisia vai mistä on kysymys?

mies 42

Sori väärä informaatio, täällä on näköjään kaksi eri palstaa samalla teemalla, miksiköhän?

minä vaan

Ei kai siinä ole mitään outoa. Noh, voiko sitä tosiaan olla onnellinen yksin.!! kauaa.
Mukavan rakkaan kanssa on kuitenkin kivempaa, kuin yksin.

Henkka

Täysin onnellinen ei voi olla, mutta pitää ymmärtää omat realistiset mahdollisuudet. Olen itse ymmärtänyt sen että ei voi olla sellaista naista joka viitsisi olla minun kanssa. En elättele turhia unelmia enää parisuhteesta. Jossain vaiheessa sitä alkoi tehdä ratkaisuja vain itselleen kuten asunnon osto yms. ja sitten on vaikea enää muuntautua siitä parisuhteeseen. Pidän kuitenkin deitti-ilmoa netissä ja käyn treffeillä jos joku kaveri minulle sellaiset järjestää.

Kyllä voi olla!

Aivan samahan se on naisillakin, vapaaehtoinen sinkku on kerta kaikkiaan mahdottomuus käsittää. Niin vastakkaiselle sukupuolelle kuin samaa sukupuolta oleville ystäville ja tuttaville.

Jostain syystä on aina taustalla kuitenkin ajatus, jos ei esillä niin piilossa, että kyllä se siitä kuitenkin, kun vain löytyy se oikea... Että onhan se nyt joka tapauksessa aina kakkosvaihtoehto olla yksin, vaikka joku voikin näyttää olevan sen kanssa melko sovussa eli siihen 'hyvin tyytynyt ja sopeutunut'. Ettei se voi olla valinta, jonka takia hylätään tyrkyllä ollut 'se oikea'. Ettei se nyt ihan täysin onnellinen VOI olla!!!

Vaan kun voi!! Ja kun se voi jollekulle todella olla se onnellisin ja kaivatuin olotila, jonka takia on myös pitänyt välillä torjua niitä viimeisen päälle 'oikeita', koska sitä nyt vain ei voi olla sinkku ja edes jonkun lajin suhteessa yhtä aikaa. Kakkua ei voi syödä ja säästää.

Sitä nyt vain on myös ihmisiä, joille maailma on ehjä, kokonainen, tasapainoinen ja tosiaan oikeasti onnellinen, kun on sinkku. Vapaaehtoisesti ja onnellisesti. Muut ihmissuhteet riittävät. Parisuhde hyvinekin puolineen ja onnellisine asioineen vie siitä kokonaisesta palan pois, ja se on huonompi vaihtoehto, kakkosvaihtoehto - joku tyytyy sitten ajan kanssa siihen, kaikki eivät!

minä vaan

Nyt on vaan sinun näkökanta,olen nainen,mutta kaipaan sitä omaa rakasta kuitenkin.
Olen eronnut hiljattain, mutta odottelen tosiaan sitä oikeaa. Että näin minulla.

Kyllä voi olla!

Niin en tietenkään väittänytkään, että se olisi jonkun muun näkökanta, ja harvainaistahan tuo on. Mutta ketju nyt koskikin juuri tätä harvinaista vähemmistöä, joka ei halua paria.

ainokainen

Vastasinkin tuonne Sinkut-puolle tähän aloitukseen (siellä ei ketju saanut muita vastaajia kuin minut!) joten kirjoitetaanpa nyt tännekin.

Olen 100% tyytyväinen sinkku, enkä halua miestä elämääni. Viimeisin suhde kariutui noin vuosi sitten. Suhteen päättyminen oli helpotus, vaikka ensin kirpaisikin.

Nyt tuntuu siltä, että miten hullu sitä on voinut olla, kun halusi seurustella! Vapaana on paljon kivempaa.
Ei tarvitse sietää ketään lähellään ärsyttävine tapoineen, saa itsekin vaikka pierrä rauhassa sohvalla jos siltä tuntuu.
Ei tarvitse teeskennellä ystävällistä miehen tyhmille kavareille.
Ei tarvitse sietää miehen juopottelua eikä kuunnella kenenkään tyhmiä juttuja. Saa valita aina seuransa, ja mieluiten nykyään valitsen oman seurani. Kavereita voi nähdä silloin kun huvittaa, he eivät loukkaannu jos mua ei huvitakaan viettää aikaa juuri heidän kanssa.

Seksiä saa muualtakin, jos sitä haluaa. Sen vuoksi ei ainakaan naisen kannata minkään sortin parisuhteeseen ryhtyä. Sinkkuna olemisessa ihanaa on juuri se, että ei ole pakko antaa seksiä kenellekään. Voi harrastella sitten sitä, jos siltä tuntuu. Tai jos ei huvita, voi olla harrastamatta.

Henkka

Tuo on vähän epäreilua kun naiset saa kuitenkin seksiä sinkkunakin. Helppohan se on sitten sinkkuilla. Kyllä minäkin nuo muut kohdat allekirjoitan, enkä haluaisi naista suotta rasitteeksi.

Pitäisi miettiä mitä vaihtoehtoja miehille olisi tulevaisuuden parisuhteettomassa maailmassa. Seksirobotit? Prostituoidut?

Itse koitan tulla toimeen pelkällä itsetyydytyksellä, mutta fantasiointi on aina vain korvike aidolle asialle.

ainokainen

Joo, olen samaa mieltä että tilanne on epäreilu... Naiset saa seksiä aina. Huvittavaa on se, että yleensä koko touhu ei edes kiinnosta puolen palaneen puupennin vertaa. Miehet haluaisi sitä hirveästi, mutta ne ei saa mistään... :C

hille2

Samma här. Onhan se kai tosiaan epäreilua, että miehet haluaisivat mutta eivät saa ja me naiset saisimme mutta emme halua. :D:D Juu, onhan se seksi joskus mukavaa, mutta usein sitä kivempaa on vaikkapa hyvin mennyt tanssitunti tai hevosella ratsastaminen tai upea patikkaretki...

klipat

siitä puhe mistä puute.

Ei aina

Kateellisten panettelua. :)

Haluamisesta vapaa se sitten vasta vapaa onkin. Eikä tarvitse olla edes buddhalainen.

Ai mistä?

Mistä naiset saa seksiä silloin kun haluaa? En minä vaan saa. En edes joka toinen tai kolmas kerta!
Vakipanoa ei ole, mistähän sitä seksiä sitten osaisin etsiä? Kertokaa mullekin.
Aiheesta vielä: onnellinen ja tyytyväinen voi olla yksinkin mutta oltuaan sitä tarpeeksi kauan sitä haluaisi kyllä jotain säätöä... jopa suhdetta. Ehkä hiljattain eronnut ei heti suhdetta kaipaa.

Niih...

Niin, se on yksi versio. Kullakin omansa. Mutta silti on myös ihmisiä, ja on paljonkin, jotka eivät vain kaipaa sitä suhdetta. Ihan ilman mitään aikarajoja ja muille kelpaavia 'syitä' eli ilman mitään 'perusteluja'. Mutta kun se on kuitenkin vähemmistö ihmisistä, sitä on usein vaikea käsittää. Ja jos milloin hetken sellaista haluttaa, tietää, että se olisi kuin kännissä töpeksintää, sotkua ja harmitusta seuraa. Kyllä sitä joskus vain joutuu 'lemppaamaan' tosi hyviä tyyppejä siksi, että siinä on tehtävä se valinta. Kun haluaa eniten olla yksin, ei voi valita sitten sitä toista vaihtoehtoa, koska se olisi kuitenkin se kakkosvaihtoehto. Hyvä, muttei omin ja toivotuin. Kyllä se vain osalla on niinkin. 'Pakoon' tilanteista pitää joskus lähteä, ettei menetä sitä rakkaintaan, eli yksinoloaan, kun tietää, että ajan saatossa sen kaipuu olisi kuitenkin ylivoimaista. Mutta harvoin sitä kyllä hetkeäkään kaipaakaan tuollaista, vakavissaan - ihastuessaankaan ei oikein edes ajattele, että tuosta jotain oikeasti haluaisi. Taulua voi ihailla ostamattakin :)

Mutta pääasia, että jokainen saisi sen toivomansa, oli se sitten se oma rakas tai sitten se oma yksinolo ja aika. Kullekin elämässä soisi sen eniten toivomansa ihan ilman ylivoimaisen suuria hankaluuksia ja varsinkin ilman ymmärtämättömiä kommentteja ja nakkeluita, joita elämä kyllä pakkaa tarjoamaan...

Ja moni ei halua edes hetkeksi aloittaa mitään hetken 'kivaa', koska tietää, että sitten joutuisi lopettamaan kuitenkin ennen pitkää, kun ahdistaisi, ja toisena osapuolena on kuitenkin elävä, tunteva ihminen. Eikä ihmisillä viitsi huvikseen leikkiä, ei sellaista haluaisi itselleenkään.

aloittaja

Niin ehkä tuo sinkkuus on seksin takia monille niin mahdoton vaihtoehto. Itsellänikin on viime aikoina jäänyt seksin harrastaminen vähemmälle koska useimmat naiset olettavat että sen jälkeen pitäisi seurata jotain enemmänkin, ei jaksa vanhemmiten tuota draamaa niin usein. Myönnän ettei tilanne ole reilu useimpia miehiä kohtaan kun puhutaan saamisesta. Itse olen ollut sinkkuna n. 10 vuotta eikä tarkoitus ole muuttaa tilannetta vaikka kuinka on tarjontaa. Miksi pilata hyvä elämä parisuhteella. Ja ymmärrän että voisin ajatella asiasta erilailla jos en koskaan saisi.

Milody

Hei aloittaja!

Ei se valittu sinkkuus ketaan oikeasti hairitse (noh, ehka aitiasi;), paitsi juuri sita naista, joka on kanssasi ollut, haikailisi enemman ja suuttuu kun kokee itsensa torjutuksi, jos et haluakaan ihan suhdetta hanen kanssaan. Tama on tietysti hyvin ymmarrettavaa, eritoten koska naiset on aivopesty ajattelemaan, etta jos mies ei halua sitoutua se AINA tarkoittaa sita ettei mies rakasta hanta. Ja sydamia sarkyy...

Mutta siis itse arvostan ihmisia jotka tietavat mita haluavat, ja mita eivat, ja ovat rehellisia sen suhteen myos muille (eli eivat esim harhaanjohda naista kuvittelemaan etta teilla on suhde, vaikka itse on mukana vain valiaikaisen seksin takia). Ei siina vaan voi olla mitaan pahaa. Mutta.. Minua kiinnostaa ymmartaa enemman tallaista ajattelumaailmaa.

Itse naen niin, etta en itsessaan halua suhdetta, viela vahemman jos siina on draamaa, tai mitaan elamaa ankeuttavaa tekijaa (kuten ikavakylla usein on) mutta silti haaveilen loytavani suuren rakkauden. Sellaisen miehen jota jumaloin, jota todella rakastan (ja han tuntee samoin minua kohtaan) ja jonka kanssa elama vain on enemman.

Toisin sanoen, valitsen olla sinkku, ja olen tietysti mieluummin yksin kuin ankeassa suhteessa, missa joutuu epailemaan toista, karsimaan toisen kaytoksesta, rassaamaan mieltaan kaikenmaailman tyhmyyksilla, tai sitten olisi vain "jonkun" kanssa, joka kuitenkaan ei taysin ns nappaa...

Jos kuitenkin kohtaisin henkilon, jonka kanssa uskoisin kokevani oikean rakkauden, en eparoisi. Eli yksin reaalimaailmassa, tai sitten parisuhteessa ihanassa sadussa (tiedan etta sellainen ei ole kovin odotettavissa, siksi olenkin valmistautunut elamaan yksin).

Siksi kysynylkin; etteko te usko ns oikeaan rakkauteen? Silla mita ei usko olevan olemassakaan, ei voi kaivata. Jos ajattelisi etta ihana ja antoisa suhde on mahdollinen, ei liittaisi niita ankeita tekijoita parisuhteeseen niin voimakkaasti mielessaan. En kyseenalaista siis haluanne olla yksin, mutta itse romantikkona mietin, eiko teilla ole minkaanmoista kaipuuta syvaan ja kauniiseen rakkauteen?

aloittaja

Minusta maailma on täynnä meitä joilla kriteerit ovat niin kovat ja ristiriitaiset että lottovoitto on todennäköisempi kuin oikeanlaisen kumppanin löytäminen. Miksi siis käyttää elämänsä etsien jotain jota ei varmasti löydä? Itse keskityn mielummin elämään hyvää ja onnellista elämää sinkkuna. Monet sinkut jotka etsivät mahdottomia vaikuttavat olevan aika usein onnettomia, minä en taas koe itseäni oikeastaan koskaan onnettomaksi. Elämä on mukavaa kun sen oikein ymmärtää :)

yks akka

Akat on akkoja ei siinä sen kummempaa.