tosiasiassa

Se hengissä säilyminen on kuitenkin ihmisen perusominaisuuksia ja tarpeita. Helppo se on eutanasiasta puhua palpattaa, kun se oma lähtö ei ole vielä kyseessä. Voipi Betenkin mieli muuttua, sitten kun oikeasti on kysymys elämästä ja kuolemasta. Voipi eritteet ja muut pikkuseikat unohtua autuaasti.

taas tätä

Höpö höpö. En tajua mistä tulee tuo harha, että "lähes jokainen" makaa vaipoissa vanhana. Vaikka eläisi pitkäänkin, ei läheskään kaikki päädy laitoksiin vihanneksina makaamaan.

(Tietenkään kukaan ei myöskään voi tietää, miten OMALLA kohdalla tulee käymään.)

Bete

Olipas omituinen kommentti. Totta kai hengissä säilyminen on ihmisen perusvietti, eikä se mulla ainakaan ole osoittanut mitään hiipumisen merkkejä, olenhan terve ja pystyn toimimaan kuten haluaisinkin. Mieleni toki voi muuttua, jos minusta joskus tulee täysin kykenemätön esim. liikkumaan, puhumaan ja lisäksi vielä jos minua vaivaisivat ainaiset kivut joka päivä. Voi tosiaan olla, että mieleni muuttuisi, enkä haluaisikaan enää elää. Siksi sanoinkin, että eutanasian pitäisi olla mahdollista, ja uskon kyllä sen olevan 50 vuoden kuluttua (laillisesti) mahdollista.

Ennemminkin asia on niin, että on helpompi vastustaa eutanasiaa silloin, kun itsellä on asiat hyvin, eikös? Minä taas näen tässä, kuten asioissa yleensä, pääasiassa sen puolen, että ihmisen pitää saada itse päättää elämästään ja sen suunnasta, ja ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus omaan kroppaansa. Siksi kannatan vapaata aborttia, sterilisaatiota ja eutanasiaa.

Stinky

Niin...tuossahan jo todettiin, ettei "sivullisten" tarvitse vapaaehtoisesti tulla luokseni eritteitäni haistelemaan.

Minua kukaan tuskin sitten raahaa mukanaan luennoille, ravintoloihin tai elokuviin vaippojani vaihtelemaan.

Tarkistahan "tosiasiasi"

Eutanasiassa ei kai olekaan kyse elämästä ja kuolemasta ts. siitä, onko lähtö lähellä. Kyse on siitä elämänlaadusta. Jos lähtö on kyseessä, ei eutanasiaakaan tarvita.

tosiasiassa

Kyllä minä tiedän mikä eutanasia on. Joidenkin lähtö voi vain pitkittyä.

Ja tarkistapa itse onko eutaniasiassa kyse elämästä tai kuolemasta. Tai onko niillä mitään tekemistä keskenään.

Minä vien sinut

Kyllä! Minä tulen hakemaan sinut elokuviin. Ja lupaan vaihtaa vielä vaippasikin siinä penkillä. Näkemisiin!

Stinky

Jaha. Muista sitten ahkerasti kirjoitella nettipalstoille minun oikeuksistani haista ja erittää julkisilla paikoilla.

HIIR!

No olipa kumman aivoton kommentti. Mitä muiden yläpuolelle asettumista on siinä, että ei halua tehdä lapsia edes vanhuudenturvaksi?

Toisia ihmisiä kohtaan voi sitä paitsi tuntea vaikka kuinka sympatiaa ilman, että tekee lapsia - epämiellyttävästä ja toisille pahaa toivovasta ihmisestä ei sen sijaan tule miellyttävää edes silloin kun hän hankkii jälkeläisen...

Toivohan kuule itsellesi hieman kehittymistä ja kasvamista, ettei tarvitse tulla tänne meuhkaamaan ja kertomaan miten meidän tulee elää, ajatella ja olla.

Stella Ratas

Minä olen ollut siinä elämän ja kuoleman rajalla noin 4 viikkoa elämästäni. Sitä edelsi noin puolen vuoden totaalinen ja pohjaton kipu ja tuota 4 viikkoa sellainen kipu, jota kovinkaan moni ei osaa edes kuvitella ja hyvä niin.

Voin kertoa, että siinä tilanteessa on aivan yksi ja sama säilyykö elämä. Siinä kuolema tuntuu ihan hyvältä ja levolliselta vaihtoehdolta. Jos joku sanoisi, että ammun sinut, toteaisi, että anna mennä vaan. Jos olisi tieto, että tuo ei tule loppumaan tehokkaallakaan hoidolla vaan olisi läsnä loppuelämän ajan, on se sitten lyhyt tai pitkä, valitsisin aivan rauhallisin mielin eutanasian. Enkä todellakaan tuomitse, enkä kauhistele ketään kuka sen valitsee.

Ei kuolema ole paha asia. Se on paha asia vain silloin, kun elämä on kaikin puolin kunnossa ja itse on terve ja kivuton. Silloin on ihan normaalia, ettei halua edes ajatella kuolemaa ja tekee kaikkensa elääkseen. Mutta kun on tarpeeksi sairas, kipeä, pohjattoman väsynyt, ei se elämä enää näytäkään asialta, josta täytyy pitää kynsin hampain kiinni. On silkkaa kukkua, että kaikissa tilanteissa hengissä säilyminen on perustarve. Niin väittää vain sellainen, jolla on kaikki hyvin.

Plaza-tiimi

Rauhoitutaas hieman eikä aleta haukkumaan toisia.

Bete

Juuri tätähän minä sanoin tuossa muutama viesti aiemmin.

Jos itse jossain vaiheessa tuntisin elämäni sellaiseksi, että se ei ole elämisen arvoinen (ja pitäisi vielä oleskella ala-arvoisissa hoitolaitoksissa kaiken lisäksi), niin voisin valitakin eutanasian.

niinpä

No, onneksi sen eutansian ehkä tulevaisuudessa voivat vanhukset eritteineen itse valita, jos haluavat.
Lapset eritteineen luennolla on kuitenkin vain elämää, eikä eutanasian kuulukaan koskea heitä. Joten koettakaa vain suvaita.

Maalaisjärki hoi!

Kyllä nuo uusavuttomat, kanamaiset ja typerät nuoret äidit vievät vastasyntyneitään joka paikkaan. Jättävät jopa kuumaan autoon tuntikausiksi ja vievät festareille ilman korvasuojuksia!
Sellaiset akat olisi pitänyt pakkosterilisoida ajat sitten.

Bete

Niin, tiettyjen yksilöiden pakkosterilointia kyllä kannatetaan, mutta ei olla valmiita myöntämään alle 30-vuotiaille henkilöille oikeutta itse määrätä omasta lisääntymiskyvyttömyydestään, silloin kun nämä tuntevat, etteivät ole kykeneviä vanhemmuuteen eivätkä siihen halua. Kaikki asiat vaan pitäis olla sellasia, että muut määrää, pitäisi sinulla olla lapsia vai ei. (En väitä, että ylläolevan kirjoittaja on sama henkilö kuin se, joka täällä kiivaasti vastusti steriloimisikärajan alentamista, mutta tosiaan ennen kuin ketään pakkosteriloidaan, niin annetaan nyt ensin kaikkien halukkaiden steriloida itsensä silloin kun he kokevat, että tarve siihen on!)