Maija, ap

Inhottavuudet kylapaikassa -ketjun innoittamana, olisi kiva kuulla myos mielipiteita vierailijoista. Siis mita inhoat vierailijoiden tavoissa ja asenteissa?

Minulla:
-Itse itsensa kutsuvia vierailijoita, jotka pahimmassa tapauksessa jaisivat vaikka kuukaudeksi.
-Itse kutsun uudistavia, tyyliin: oli niin kivaa, etta tullaan taas ensi kuussa. Asiaa pidetaan sovittuna ennenkuin emanta ehtii silmaa rapayttaa.
-Fanaattiset nakemykset, olivat ne sitten poliittisia tai mihin tahansa elaman alueeseen liittyvia.
-Pateminen: meidan Pekka ylennettiiin just VP:ksi, kun se on kertakaikkiaan niin eteva, ja meidan Liisalla on luokan paras tokari jo viidetta vuotta perakkain. Tama on sitten illan kestoaihe: heidan perheen erinomaisuus.
-Rohmuaminen: Vau oli niin hyvaa, etta on vaan pakko ottaa se viides pala. Ylipaataan huonot poytatavat.
-Humaltuminen, ja siihen liittyva kaikkinainen orvellys. Jos isannalla on kaapissa enemman kuin yksi pullo viinia, niin ei se tarkoita, etta ne kaikki pitaisi vieraiden toimesta tyhjentaa.
-Vessassa pytyn viereen kuseskelu, ja lavuaarin viereisen tason kuivaamatta jattaminen, jos sinne on vetta roiskunut.
-Ylipaataan kaikenlainen "olen kuin kotonani" -asenne.

Suosin tapaamisia ravintoloissa ja kahviloissa, on helpompi liueta paikalta, jos seura ei sitten miellytakkaan. Joskus sita huomaan, etta vanhatkin ystavat ovat muuttuneet ns. vieraiksi, seka tavoiltaan etta ajatuksiltaan.

kahvikupin takaa

Ap:n kohtien lisäksi mainitsisin vielä...

- likaisilla varpailla kylässä olo. Laitathan sukat jalkaasi meille tullessasi, kiitos.
- eläinten tuominen etukäteen asiaa kysymättä
- toisen kodin arvostelu : "tuon kaapin kun purkaisi ja laittaisi siihen Xxxxx:n, muuttuisi olohuoneen järjestys heti" tai "Kylppärissänne on aika vanhanmallinen laatoitusvärimaailma" tai "Miksi ette hanki taulu-tv-tä" tai "Kahvin kanssa kuuluu olla kermaa eikä mitään rasvatonta kuraa" ..
- yllätysvieraat
- jos sotkee tai rikkoo jotain ei maksa aiheuttamaansa korvausta

jäykkisNeiti

Minua ärsyttää jos:
-Vieras tupsahtaa oven taakse ihan yllättäen. Juurikin viime viikolla ovikello soi klo 11 illalla! En ole omaksunut ajatusta siitä, että ystävät ovat tervetulleita milloin tahansa (perheenjäsenet erikseen).
-Kenkiä ei tajuta ottaa pois. Ei, vaikka ovessa on teipattuna lappu ja mainitsen asiasta. ARGH! Kiva sitten, kun joku tepsuttelee likaisilla kengillä puhtailla lattioilla.
Oikeastaan nämä kaksi asiaa ovat ne, jotka saavat näkemään punaista.

Mademoiselle

Silloin harvoin kun innostun leipomaan ihan alusta asti, saavat vieraat syödä vaikka kahdeksannenkin palan:D. Mikään ei ole sen tylsempää, kuin laittaa se melkein kokonainen kuivakakku takaisin kaappiin.

lami

Sellaset jotka marssii avaamaan telkkarin.

saunatonttu

...tai lämmittämään saunan tai laittamaan itse kahvia!
JOS todella ovat tuttavia, eivät lähiomaisia.

suris

sellaiset jotka jättävät tyhjät tupakkka-askit lojumaan pöydälle tai mihin tahansa muuaqlle kuin rtoskiin,karkkipaperit..
sellaset jotka tulee kengät jalas sisälle
sellaset jotka sotkee muuten vaan

Hertta-Bertta

Meillä on yksi sukulaisperhe, joka tuppaa maapaikkaamme joka kesä ainakin kerran. Perheen naisväen "matkatavarat" on pakattu sen seitsemään pussukkaan ja nyssykkään ja he valtaavat niillä koko ison talon, vaikka heille on varattu omat huoneet.

Myös tuvan ruokapöytä täyttyy peileistä, puhelimen latureista, hiusharjoista ym. roinasta alle aikayksikön, kun tämä porukka saapuu. Samoin käy eteisen: heillä on viikonloppureissullakin mukana kolmet-neljät kengät per henkilö, takkeja ja nuttuja on myös jokaisella useampia. Terassin tuolit ovat nopeasti täynnä siinä riisuttua puseroa ja paitaa ja pöytä tupakka-askeja, kerran käytettyjä juomalaseja, tyhjiä juomapulloja- tai -tölkkejä, puolillaan olevia kahvimukeja jne. jne.

Hassuinta on, että tämä perhe ei tajua lainkaan aiheuttamaansa sotkua, vaan esim. tyttäret ihmettelevät, kun nätisti pyydän heitä viemään tavaransa omaan huoneeseensa. Ja kun raivaan tavarat esim. ruokapöydältä ruokailun ajaksi, nämä ovat jopa närkästyneitä, kun olen vienyt ne yläkertaan asti heidän huoneeseensa.

Tämä perhe on ollut ostamassa kesämökkiä jo parisen vuotta toiselta puolen Suomea. Toivon todella, että he löytävät mieluisen tänä kesänä ja pysyvät sen jälkeen siellä.

Syvästi toivon

"Tämä perhe on ollut ostamassa kesämökkiä jo parisen vuotta toiselta puolen Suomea. Toivon todella, että he löytävät mieluisen tänä kesänä ja pysyvät sen jälkeen siellä."

- Syvästi toivon minäkin, jotta sen oman mökin löytävät! Valitettavasti se kuitenkin saattaa olla enemmänkin puhetta, jolla he ikäänkuin peittelevät härskiä hyväksikäyttöään. Jos todella niin onnellisesti käy, jotta he sen paikan löytävät, niin tietysti menette visiitille ja viivytte ainakin tuplasti sen, mitä heillä on ollut tapana luonanne oleskella ja käyttäytyä kuin täysihoitolassa ainakin. Jos tulee puhetta siitä, koska vieraat aikovat lähteä, niin kirkkain silmin kilahdutatte, että ei meillä ole kiire mihinkään, kun nyt saatiin tällainen vaihtoehto piristämään näitä kesälomia. Lähtiessä iloisesti huiskuttaen kerrotte, että oli niin kivaa, jotta ensi vuonna tullaan taas.

Eiköhän mene viesti perille ja mäkkielämä rauhoitu.

Mullekin on kovasti tuttua tuollainen härskiys. Erehdyimme lunastamaan miehen entisen kodin ja suku katsoi oikeudekseen tulla ja mennä kuten tahtovat. Paikka on meidän vain, kun tulee puhe kustannuksista, siivouksesta tai töistä. Kun sitten tehtiin tähän vähän rajoituksia ja muutama perusasia käytön edellytykseksi, nousi siitä kamala meteli. Vaan ei puhettakaan, että heidän omissa paikoissaan saisi kukaan ilmaiseksi ja ilman lupaa oleskella. Härskiydellä ei ole rajoja.

Nyt meilläkin on rauhallista, mutta kyllä siinä piti tiukkana olla.

Tervetuloa kutsuttuna

Hyvä ketjun aihe ;) Jospa jokainen tarkastaisi omalta kohdaltaan, kuinka kyläpaikassa ei kannata käyttäytyä, mikäli haluaa uudenkin kutsun.

Tässä lisää ei-toivottavia piirteitä, jonka vuoksi en näitä ihmisiä enää kotiini kaipaa:

- tarjoilujen moitiskelu, vaikka talo tuli kuitenkin syötyä ja juotua tyhjäksi (miksi ei ole kevyttuotteita, eikö ole beceliä, en tykkää oliiveista, yleensä en juo punaviiniä...)
- alkoholin tai muun ei-tarjotun ruinaaminen (huomasin, että sulla on likööriäkin, voinko saada)
- kylppärituotteiden oma-aloitteinen käyttö (kokeilin sun hajuvettä, kasvovoidetta...)
- kyläilijäpariskunnan keskinäinen kinastelu
- kyläilijä-äidin kiukuttelu ja tiuskiminen lapsilleen / miehelleen


Jostain syystä noita käytöshäiriöisiä vieraita on ollut vain itse-itsensä kutsuneissa. Kutsutut vieraat ovat tulleet hyvän mielen kera ja jotkut ovat muistaneet tuliaisillakin :)

tiukkis oon

Eräs tuttavaperhe kävi meillä kylässä pari kertaa vuodessa aina silloin, kun tarvitsivat pääkaupunkiseudulta majapaikkaa. Ikinä ei ollut lakanoita tai pyyhkeitä mukana tuliaisista puhumattakaan. Koska he levittelivät tavaroitaan pitkin ja poikin, joka kerta sai myös lähetellä tavaroita jälkikäteen postin mukana. Kun me olisimme joskus harvoin olleet menossa heille päin Pohjanmaalle, niin ikinä ei heille sopinut. Kerran pistäydyimme sinne ex tempore, jolloin ottivat meidät vastaan, mutta kun olimme kuivakakusta ottaneet kukin yhdet palat, emäntäpä nosti kakun pöydästä ja sanoi, että ei kukaan varmaan enää ota tätä, niin panen tämän kaappiin talteen ettei kuivu... Erityisesti tilanne otti päähän siksi, että minä ja mieheni olimme silloin hyvin nuoria ensimmäisessä omassa kodissamme. Minä olin pienipalkkainen vastavalmistunut ja mieheni työttömänä. Nämä vieraat puolestaan olivat jo ehtineet olla työelämässä muutaman vuoden vakituisissa työpaikoissaan.

Sen jälkeen päätin, että en viitsi pitää yhteyttä ihmisiin, jotka vain yrittävät hyötyä minusta. Meillä käy nykyään sellaisia kavereita, jotka eivät esim. tuo pyyhkeitä mukanaan, mutta vastaavasti meidänkään ei tarvitse viedä niitä, kun käymme siellä.

Toinen asia mikä ärsyttää on se, että jos ollaan yökylässä, ollaan kuin hotellissa. Vaikka ollaan vieraana, on minusta kohteliasta tarjota apuaan. Useinhan sitä löytyy esim. salaatin silppuamista, pöydän kattamista tms. aputyötä, jotta emännän ei tarvitse olla koko vierailun ajan keittiössä.

Toinen tiukkis

Pääkaupunkiseudulle muutettuani minusta(kin) tuli erittäin suosittua seuraa maakunnissa asuville "tuttaville ja lapsuuden kavereille". Monelle tuli mieleen viettää pitkää viikonloppua Helsingissä ja mikäs oli viettäessä, kun yösijakin tarjoiluineen oli olemassa... Alkoi sapettamaan, kun ravintolaankaan ei voitu yhdessä mennä syömään, kun säästää piti... Yhteinen tekeminen oli monesti telkkarin katsomista.

Nykyisin olen tiukkis minäkin, kun tuli sen verran monta kertaa vääriä ihmisiä kestittyä ;) Nyttemmin kun nämä väärät ovat kylään tunkemassa, tiedän pahoitella, että on jo sovittuna muuta menoa.

Ihmettelen ihmisiä, jotka pitkän tauon jälkeen soittavat ja ovat tunkemassa itseään pidemmäksikin ajaksi yökylään... Onkohan kyse samoista tyypeistä, jotka kesäaikana tunkevat muiden kesämökeille lomailemaan?

jea

Ihmiset käyttävär härskisti hyväksi. Eivät raaski ottaa hotellia, joten mietitään mihin voisi mennä kylään, jotta säästää.
Olen itekin tämän huomannut. Tullaan pitkäksi aikaa. Syödään ja juodaan. Ei tuoda mitään tuliaiseksi. Vieraat arvostelevat ruokia.. Joskus tuntuu, että kämppäni on liian kuuma tai kylmä. Olen niin väsynyt myös tällaisiin. Mieluummin pidän etäisyyttä. Niin ja vastavierailulle ei kutsuta.

hiljaiset nyhjääjät

Joskus on tullut kutsuttua toisilleen tuntemattomia vieraita samanaikaisesti ja joka kerta olen ihmetellyt, kuinka he eivät ole vaivautuneet seurustelemaan keskenään. Ymmärrän kyllä, että suomalaiset ovat ujoja, mutta luulisi, että edes jotain pientä yritystä löytyisi. Vieraat ovat vain tuijottaneet odottavasti minua ja jos olen yrittänyt keksiä kaikkia yhdistäviä puheenaiheita, keskustelu on kulkenut vain minun kauttani. Sitten joku vieraista on ehkä käyttänyt pitkiä puheenvuoroja aivan kuin muita vieraita ei olisi paikalla ollenkaan, mikä on antanut melko ylimielisen vaikutelman muille paikalla olleille.

Kummastuttaa, miten nämä ihmiset pärjäävät jossain suuremmissa piireissä, kun meikäläisen keittiökin jähmettää heidät. Ja kyseiset ihmiset ovat koulutettuja ja kielitaitoisia kunnon kansalaisia.

Samantapainen ilmiö on se, kun parit liimautuvat toisiinsa. Eräskin pariskunta, joka on ollut 20 vuotta naimisissa, ahtautuu luonani jopa samaan nojatuoliin ja istuu siinä hiljaa odottaen, että minä kysyn heiltä jotain. Oma-aloitteisesti ei tule sanaakaan suusta. En ymmärrä, mitä he odottavat vierailuilta. Luulisi, että olisi kiva joskus jutella "ulkopuolisten" kanssa, mutta ehkä se sitten on liian pelottavaa.

Keittokomero

Hauska ketju!

Itse inhoan eniten yllätysvieraita ja kotiani arvostelevia ihmisiä. Minulle ei tulisi mieleenikään käyttäytyä kuin yksi vieras: Olimme tehneet ison keittiöremontin ja valinneet mieleisemme kalusteet. Vieras tuijotti kaapistojamme, oli pitkään hiljaa ja sanoi: "Mä en kyllä koskaan olis laittanut tällästä." Makuja on erilaisia, mutta joskus voisi pitää suunsa kiinni jos ei ole hyvää sanottavaa. Pahoitin mieleni, eikä tämä vieras ole tuon jälkeen meillä käynyt.

Keittokomero

Lisään tähän vielä, että en osannut edes sanoa takaisin mitään nasevaa, olin niin puulla päähän lyöty vieraan sanoista.

Yli-innokkaat naapurit

Naapurissani asui joskus ylisosiaalinen (tai yksinäisyydestä ahdistuva) nainen, jolla oli tapana ilmestyä ovelleni lähes minä vuorokaudenaikana hyvänsä. Usein perjantaina työviikon jälkeen hän pingahti salamana ovelleni, kun havaitsi minun tulleen kotiin. Samoin silloin, kun minulla oli vieraita. Tämän naapurin kanssa välit muodostuivatkin niin läheisiksi, että oli melkein helpotus, kun hän muutti muualle.

Siis yleensähän suomalaisia moititaan siitä, ettei naapureitakaan tunneta, mutta rajansa kaikella...

Huono keittiö minullakin

Voi apua...

Tällä sun vieraallasi on sielunkumppaneita, sillä taannoin kotonani käynyt kaverini mies osasi myös kertoa, mitä minun keittiössäni olisi pitänyt tehdä toisin. Mies ei meinannut pystyä teetänsä juomaan, kun asia oli niin tärkeä. Sanomattakin oli selvää, että kaapistani löytyvät teelaadut saivat myös moitteita ;)

yksi inhottavuus

on.
Tullaan kylään, mutta emäntä ei saisi laittaa pöytään mitään, ei kahvia keittää.. eihän nyt meidän takia mitään vaivaa tarvitse nähdä.
Tai enhän minä nyt tällä kertaa mitään ota kun olen laihiksella tai minulla on nyt sellainen ja sellainen intoleranssi etten voikaan syödä mitään.

Jos kerran on ruoka-aineallergioita kertoisivat niistä suoraan jo kutsun yhteydessä tai toisivat omat syömisensä tullessaan. Sekin olisi parempi kuin tuollainen itsensä vähättely ja kuivin suin koko illan istumiinen.

Eli Kyllä korpeaa suunnattomasti itsestään suuren numeron tekevät ihmiset jotka saavat emännänkin tuntemaan itsensä aivan epäonnistuneeksi.

Eikä tämä tarkoita sitä että meillä olisi mitenkään likaista tai että tarjottavat olisivat epäkelpoja tai jotenkin muutoin ei-syötäviä. Minusta on tosi kurjaa kun on itse laittanut montaa erilaista sorttia ja parasta mahdollista pöytään, kattanut kauniisti ja sitten vieraalle ei kelpaa kuin yksi pieni TUC keksi.

Tau

Munkin teki mieli kirjoittaa tästä, mutta aattelin että antaa olla. Mutta kun kerran joku muukin kirjoitti, niin tosiaan, tää ärsyttää ihan suunnattomasti! Jotkut, varsinkin naiset, on niin saamarin nirsoja, että mikään ei kelpaa.

Tai sitten ollaan olevinaan niin vaatimattomia ja "kohteliaita" että kursaillaan viimeiseen asti, että ei minulle mitään ja älä nyt mitään ala laittamaan, en minä sitä varten tänne tullut jne.

Istutaan kahvipöytään ja just ja just juodaan se yksi kahvikupillinen, ei mitään oteta sen kanssa vaikka mitä olisi tarjolla.

tahdon jatkaa

Tahdon jatkaa tähän mitä sitten seuraa:
Kun sama vieras tulee seuraavan kerran käymään, kutsumatta, eikä ole muuta tarjottavaa kuin kahvia ja korkeintaan voileipäkeksiä, niin se on sitten sen vieraan viimeinen käynti.
Tämänkin olen huomannut..
Ensin ei oteta mitään runsaasta tarjonnasta, sitten nähtävästi loukkaannutaan, kun ei ollutkaan mitään kahvin/teen kanssa.
Ei ole tällainenkaan kivaa.

bakelse

Tuo on totta. Olet leiponut/ostanut ties mitkä herkut pöytään ja saat todellakin nostaa ne samat takaisin kaappiin koskemattomina. Melkoista moukkamaisuutta ja ylimielisyyttä osoittaa vierailta. Eri asia jos leipomukset olisi jotain vanhoista maidosista sekoiteltuja "tein vanhoista maidoista ja viileistä" tason törkyjä mutta ei, minä en vanhaa tarjoa vieraille enkä syö sitä itsekään.

Suurin osa porukasta kyllä käyttäytyy kohteliaasti ja syö tarjottuja juttuja, etenkin lapsille tuntuu kelpaavan hyvin :)

city-pari

Minä asun myös Helsingin keskustan tuntumassa miehinemme! Muutimme tänne 4v sitten ja saimme huomata kuinka paljon näitä "ystäviä" pitkin maata on jotka olisi tulossa tänne VAIN ILMAISEN MAJOITUKSEN TAKIA, röyhkeimmät sanoivat sen suoraan. Aluksi olin tuolla tekosyylinjalla mutta kun sieltä Keuruun suunnasta alettiin tiukata "mikä viikonloppu olette kotona jotta voimme tulla!" niin oli pakko sanoa suoraan ja jämptisti: Me majoitamme vain kutsutut vieraamme. Ei tulisi mitään - täällähän olisi joka vkl joku serkunkaima tai entinen koulukaveri kuorsaamassa ja rymistelemässä baarista meille 05 aikaan aamuyöstä..

Toki meillä käy yövieraita, mutta olemme he itse kutsuneet ja vietämme iltaa yhdessä, esim. käymme porukalla teatterissa ja syömässä, ja ehkä vielä tanssimassakin, jonka jälkeen menemme meille nukkumaan, ja herään aamulla laittamaan hyvillä mielin aamupalan vierailleni.

Mutta ne, jotka tulisivat tänne vain ryyppäämään tai lasten kanssa Korkeasaariin tms eikä meidän seura kelpaa muuhun kuin ilmaiseen ylösäpitoon, ei kiitos. Sellaiset ihmiset ovat sitä ihmistyyppiä jotka ottavat yhteyttä vain silloin kuin jotain tarvitsevat.

mannerheimintie

miksi muuten tällaiset ihmiset ovat AINA sukulaisia?

puhelias hämäläinen

Hehheh, missä ihmeen junttilan perä-metsässä Sun kaverit oikein asuu? Veikkaan Pohjanmaata. Tunnen nimittäin muutaman ihmisen sieltäpäin ja kuvauksesi sopii heihin täydellisesti.

Jopa täällä "hiljaisessa Hämeessä" osataan puhua, nauraa ja keskustella! Iloista juhannusta odotellessa, hämäläisten sukulaisteni kanssa!