Meilläkin 14-vuotias kissa alkoi useampi kk sitten kuolata niin että usein suupielestä roikkuu pitkä kuolajojo. Luulin että ientulehdus ja hammaskivi vaivasivat, kunnes lähemmin tutkiessani kissan suuta huomasin kissan leuan olevan toiselta alapuolelta paksumpi kuin toinen puoli. Eläinlääkärin mielestä kyseessä on leukaluun kasvain, jolle ei mitään voi tehdä. Hammaskiveäkin oli, mutta eläinlääkärin mielestä ei enää kannattanut sitä poistaa, kun ei kuulemma enää auttaisi mitään. Olin aika järkyttynyt, kun lääkäri sitten sanoi että "Jos vielä haluat sitä (kissaa) pitää, voidaan pistoksena antaa pitkävaikutteista kortisonia ja antibioottia". Kun en ollenkaan ajatellut kissaa viedessäni lääkäriin, että vaihtoehtona voisi olla lopetuskin tuollaisen mielestäni lähinnä tällä hetkellä kosmeettisen vaivan vuoksi. Kissa kun on ikäisekseen reippaassa kunnossa vielä ja ruokakin maistuu entiseen tapaan, eli kissa ei näytä kärsivän ollenkaan, paitsi mitä nyt nassuaan pesee ja lipoo useammin kuolan vuoksi. Ainoastaan paino on pudonnut hiljalleen aiemmin pullukalta kolliltamme normaalikissan painoon. Valitsin tietenkin kissallemme lääkepistokset, ja tilanne on ennallaan nyt 2 viikkoa käynnin jälkeen. Onko muilla kokoemuksia leukaluun kasvaimista kissalla, esim. kuinka pitkään kissa on pystynyt elämään normaalisti kasvaimen kanssa?
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja kis kis  Tuo viimeksi haettu antibioottikuuri ei tehonnut, pisti vaan kissa-rassun mahan sekaisin. Vein sen sitten uudestaan lääkärille, joka oli sitä mieltä että se voisikin olla kasvain.. Kissa sai kuitenkin kortisonia, jonka pitäisi nujertaa pahimmatkin tulehdukset. Näin poissuljettaisiin kaikki tulehdukset, koska noiden troppien pitäisi vaikuttaa. Kahden viikon seuranta-ajan jälkeen kissan leuka oli turvonnut lisää ja silminnähden kasvanut, siispä uudestaan lääkärille kontrollikäynnille ja ikävä tuomiohan sieltä tuli; joko annamme kissan elää kissanpäiviä niin kauan kun ruoka maittaa ja muu kissanelämä onnistuu, tai yritetään leikata kasvain pois. Leikkauksessa olisi suurena riskinä se, että saako kaulan ihoa venytettyä tarpeeksi peittämään leikattu alue, ja umpeutuuko leikkaushaava ollenkaan ja alkaako kasvain kasvamaan heti uudestaan takaisin. Lääkäri sanoi, että tällaiset leikkaukset olivat vaikeita ja lopputulos suurella todennäköisyydellä se, että haava ei parane.
Ehdin jo varata leikkausajan mutta peruutin sen tänään. Tulimme vanhempieni kanssa siihen tulokseen, että toistaiseksi annamme kissan elellä niitä "kissanpäiviään". Itse uskon, että tilanne pahenee jo kuukaudessa niin ettei kissa pysty syömään suuren leukansa takia, ja se on vietävä piikille. Ajatus tästä on ihan kauhea, olen todella surullinen asiasta...
PS. Sinulle joka kerroit munuaisista, se oli hyvä huomio. Meidän tapauksessa kuitenkin kissalta otettiin jo hammaskiven poiston yhteydessä kaikki veriarvot ja ne olivat ihan loistavat. |
