Charmaine

En ole himourheilija eli en halua mitään kovin paljon liikuntaa vaativaa koirarotua vaan normaaleista kävelystä nauttivaa yksilöä, ja asumme kerrostalossa 120 neliön kokoisessa asunnossa jossa ei omaa pihaa. Olemme työssäkäyvä 35v. lapseton pariskunta. Itselläni aiempaa kokemusta ainoastaan kissoista, miehen kotona on ollut koiria joten niiden hoito ja kasvatus on tutumpaa puuhaa hänelle. Voisimme mahdollisesti ottaa koiran mukaan toimistoillemme silloin tällöin, joten sen ei tarvitsisi välttämättä olla paljon yksin.

Olen tällainen "tyyli- ja kauneuspuunaaja" eli tykkään muodista ja kauneudesta, ja koiran turkin hoito olisi lähinnä terapeuttista touhua eikä rasite.

Mitä rotua suosittelisitte?
Ajatuksena on ollut aika monta erilaista rotua; Pomeranian/Kääpiöpystykoira, King Charlesin tai Cavalier King Charlesin spanieli, Maltankoira, Englanninbulldoggi, Ranskanbulldoggi, Bostoninterrieri, Toy- tai Kääpiövillakoira, Coton de Tulear, Bichon Frise, Bolognese, Japanese Chin, Tiibetinspanieli, kääpiöpinseri, Yorkshirenterrieri, silkkiterrieri tai Shih Tzu.

Kerrostaloasumisen kannalta olisi tietenkin hyvä että koira ei olisi mikään kovin paljon räksyttävä luonne :D

Hehe

Ota samantie nuo kaikki mainitsemasi. Mitä pihtailemaan.

Rusina

Mopsia ja ranskanbulldoggia pidetään melko hiljaisina pikkukoirina, mäyräkoirilla ja cockereilla meinaa olla räksytystaipumus. Tosin tunnen hiljaisen puoleisia mäyräkoiria. Lisäisin vielä Kiinan harjakoiran ja Skotlanninterrierin listaasi . Basseteilla on ulvomistaipumus, js joutuu olemaan yksin. Vaikea sanoa mikä olisi paras.

Sudenmarja

Listallasi on hyvin erityyppisiä rotuja. Koita perehtyä niihin paremmin vaikkapa rotujärjestöjen sivujen kautta.

Lyttykuonoisia rotuja en itse ottaisi enkä suosittele kenellekään. Kyllä koiran pitää pystyä hengittämään ja synnyttämään... Siis ei nyt millään pahalla kenellekään. Itse en myöskään kestäisi jatkuvaa rohinaa ja kuolaamista.

Toy- tai Kääpiövillakoira, oma suosikki, minulla on kääpiövillakoira ja keskikokoinen villakoira. Turkinhoitoa riittää ja se vaatii jonkin verran perehtymistä mutta vastalahjaksi ei lähde karvaa. Vilkkaita ja aktiivisia koiria, joten vaikkei vaadi mielettömästi liikuntaa niin ei ole laiskan ihmisen koira kuitenkaan. Aikaa siis menee sekä turkinhoitoon että koiran aktivointiin, ovat älykkäitä koiria joiden kanssa mielestäni kannattaa harrastaa jotain. Haukkumisen suhteen on paljon yksilöllisiä eroja, voivat olla aika räksyttäjiä.

Samaa harkitseva

Mikä noista koirista paras lievästi allergiselle ihmiselle?
Siis turkin ja ihon hilseen vähäisyyden kannalta.

riskitön

Miksi ihmeessä otat terveysriskin koiran takia? Fiksu ihminen ei ota koiraa.

Nainen+

Minä suosittelen Cavalier King Charlesin spanielia. Minulla on menossa toinen tuon rodun edustaja, nyt 5 kk pentu. On kyllä aivan mahtava tapaus ja aivan erilainen kuin rotunsa edellinen edustaja minun perheessäni. Helppohoitoinen emäntänsä jumaloija, joka on mukana täysillä kaikessa tekemisessä.
Kokemusta on myös cokkerista, joka tuli vanhemmiten vihaiseksi.

Mollamaija

Kiinan pystykorva on vähän isompi koira, mutta sopii kaupunkikoiraksi ja kerrostaloon. Ei tarvitse hirveän pitkiä lenkkejä, tykkää kävellä rauhallisesti ja nuuhkia ympäristöään. Kiintyy syvästi omistajaansa ja ei ole mitenkään riehakas. Tuttavani mäyräkoira ei juuri räksytä. Mäyräkoirat rakastavat metsälenkkejä ja tutkivat mielellään kaikkia koloja ja ojia. Mäyriksiä sanotaan luonteeltaan suuriksi koiriksi, voivat olla hyvinkin itsepäisiä.

lilli

Siitähän se kiinni on, pitää ensin miettiä mihin koiraa aikoo käyttää, ja sitten etsiä siihen sopiva rotu. Toki lenkitys ja turkinhoito ovat tärkeitä kriteereitä, mutta pitää muistaa, että myös koiran pää täytyy aktivoida. Mitä älykkäämpi koira, sitä helpommin se keksii omia kujeita, jos ihminen ei aktivoi sitä tarpeeksi. Älä hanki elävää koiraa, jos vain haluat otuksen, joka nukkuu korissaan ja näyttää kauniilta, kun olette sivistyneellä iltakävelyllä korttelin ympäri. Koiran hankkiminen on elämäntavan muutos.

Mutta onnea koiran valintaan, kyllä se oikea jossain vaiheessa kohdalle osuu. Ei välttämättä ensimmäisellä kerralla, mutta ajan kanssa! Oma "urani" alkoi isäni suomenajokoiran kanssa, sitten kodissa on ollut sekarotuisten lisäksi mm. cairn terrieri ja pitkäk. collie, ja sattumalta jossain vaiheessa koirakseni tuli labradorinnoutaja. Ikinä en ollut rotua ajatellutkaan, kun jostain syystä pidin itseäni paimenkoiraihmisenä, mutta se sitten osoittautui omakseni, ja nykyisenikin on lapukka. Todennäköisesti seuraava ja sitä seuraavakin, tai vähintäänkin jonkin sortin noutaja :)

loondon

Jos turkinhoito kerran on terapeuttista ennemmin kuin pakko, niin näistä ehdottelemistasi roduista lähtisin ehkä yorkshiren-, silkkiterrierin tai shih tzun puolelle. Tosin kaksi ensimmäistä on terrieriä, joten luonnetta löytyy vaikka kokoa ei ole paljon. Kääpiöpinseriä en suosittele, jos tarkoitus ei ole harrastella, ovat nimittäin aikamoisia virtapiikkejä jotka kyllä tekemistä keksii, jos et sinä niille keksi :D tuntemillani yksilöillä on myös aika kova ego, eivätkä pelkää pompotella ihmisisäntiään tarpeen vaatiessa.. Tiibetinspanieli on alkujaan ollut vahtikoirana, joten rodun yksilöiden taipumus haukkuun on suurempi.

Päädyt mihin rotuun tahansa, jokainen koira myös luonnollisesti tarvitsee aivotyöskentelyäkin ja peruskoulutuksen, vaikka ei olekaan isoja rotuja kyseessä. Kun tekee hyvän pohjatyön, se auttaa sekä sinua että koiraa läpi elämän. Kannattaa myös rohkeasti pyytää tarvittaessa apua, vaikka joltain koirafoorumilta, jos ei kasvokkain "kehtaa".
Se pikkukoiramainen räksytys on aika pitkälti myös omistajasta kiinni, alusta alkaen kun lähtee kieltämään ja tekee töitä yksinolon kanssa, niin varmasti lopussa kiitoksena on hiljainen koira :) Toki koira puhuu eleiden ja ilmeiden lisäksi myös äänehtimällä, eikä sitä tulisikaan täysin kieltää. Mielestäni nyky-kaupunkilaiskoirien "perustapoihin" kuitenkin tänä päivänä kuuluu, että koira osaa olla sisällä hiljaa.

Itselläni on saksanpaimenkoira joka haukkuu suhteellisen paljon, mutta asun maalla ja se on vahtikoirana, ilmoittaa vieraista/tuntemattomista tontilla. Kuitenkin kun tulen tilanteen tarkastamaan, on hiljaa ja antaa minun hoitaa loput :)

Silkkiterrieri > Rotuinfo | Silkkiterrierit.fi

Yorkshirenterrieri > Untitled Document

Shih tzu > Shih tzu - Shih tzu ry

Nanax

Kaveri cavalier king charlesin spanieli haukkui tasan 2 kertaa elämänsä aikana ja nekin silkasta järkytyksestä. Olin toisella kerralla mukana kun koira erehtyi pellolle laskeutuneen lintuparven keskelle ja linnut pyrähtivät lentoon sen ympäriltä. Koira eli noin 12-vuotiaaksi.
Kaikki koirat vaativat liikuntaa ja virikkeitä ja koulutusta. Toiset rodut ja toiset yksilöt oppivat nopeammin tai vaativat enemmän kuin toiset.
Oma sakemannini vaatii paljon päivittäistä liikuntaa, harrastusta ja virikkeitä. Luulen sen haukkuvan vähän rotunsa edustajakseen, sillä se haukkuu sisällä ollessa on vain pihalle tulleet vieraat. Tarhassa ollessaan se haukkuu ainoastaan ohi kulkevat vieraat koirat.


Toivottavasti päädyt omalta kannaltasi hyvään valintaan ja jaksat hoitaa ja kouluttaa koiraasi.
Onnea tulevalle perheenjäsenelle!

hulda84

mä suosittelen ranskanbulldoggia ehdottomasti..
ei hauku paljoa ja turkki helppohoitoinen,eikä vaadi ihan hirveestiliikuntaa..
kiintyy omistajaansa ja rakastaa omistajiaan:)
itellä reilunvuoden ikänen ranskisnarttu <3

hulda84

mä suosittelen ranskanbulldoggia ehdottomasti..
ei hauku paljoa ja turkki helppohoitoinen,eikä vaadi ihan hirveestiliikuntaa..
kiintyy omistajaansa ja rakastaa omistajiaan:)
itellä reilunvuoden ikänen ranskisnarttu <3

Phalène

Oletko harkinnut perhoskoiraa? Itselläni on phalène (luppakorvainen perhonen) ja se on aivan ihana seuralainen. Turkkia on, mutta helppohoitoinen. Koira on iloinen, omistajiinsa erittäin kiintynyt ja uskollinen. Nopea oppimaan, älykäs. Pienikokoinen, muttei sohvaperuna. Lenkkeilee tunnin-kaksi sujuvasti päivässä, mutta ei tarvitse himolenkkeilyä räntäsateilla. Helppo kuljettaa mukana, menee lentomatkatkin sujuvasti penkin alla. Terveys yleensä mainio, ainoastaan perinnöllisiä silmäsairauksia saattaa löytyä.

Myös villakoira on ihana; aina uskollinen ja iloinen veijari. Hyvä puoli ettei karvaa lähde, mutta turkki työläs, jos sen pitkänä pitää. Paakkuuntuu lumessa, kuraantuu. Perhosen turkki ei kerää kuraa kovinkaan, eikä lumi tartu kiinni.

Shih tzu

Varmaan olette jo rodun valinneet, mutta jos joku muu miettii samoilla parametreilla koiran ottoa ja varsinkin ensi koiraa niin haluaisin ehdottomasti suositella shih tzua rotuna. Vuosi takaperin mietimme mieheni kanssa ihan samaa kysymystä ja rotuvaihtoehtoja oli monta. Vaikka rotuna shih tzu on Suomessa vielä vähän tuntemattomampi se kiinnosti ja kävimme katsomassa niitä lähiseudun omistajien luona. Rakastuin rotuun heti! Oma pentumme löytyikin pian enkä ole päivääkään katunut valintaa!

Todella ystävällinen ja rakastava koira. Tykkää tavata uusia ihmisiä ja toisia koiria ja leikkii nätisti niin laste kuin koirienkin kanssa. Energiaa on mutta peruluonteeltaan rauhallinen koira, joka sopeutuu hyvin muuttuviin tilanteisiin ja esimerkiksi kerrostaloasumiseen. Ainakin meidän koira tykkää matkustaa autolla ja lähtee usein mukaan sukulaisille kyläilemään. Turkki vaatii hoitoa, muttei ole mitenkään rasittavan työlästä ja toinen kun nauttii joka sekunnista niin ei ole muodostunut mitenkään ikäväksi hommaksi sekään. Ei vaadi superpitkiä lenkkejä päivittäin, mutta jaksaa kävellä välillä (hyvällä kelillä) yllättävänkin pitkiä lenkkejä.

Jostain kuulin että olisi vaikea rotu kouluttaa, mutta oman herran kohdalla ei ole sellaista ongelmaa ollut. Välillä on vähän itsepäinen mutta sehän kertoo vaan luonteesta :)) Ja kaiken kruunaa yli söpö nassukka ja koko olemus! Love it!