PAH!

Sisareni oli ulkoiluttamassa koiraansa metsässä,kun sai sairauskohtauksen. Hän oli tuupertunut maahan ja onneksi toipui pian,mutta mitä teki uljas vahti sillävälin?
Se oli lähtenyt tiehensä,mutta ei suinkaan apua hakemaan vaan painellut pitkin metsiä jäniksen perässä..luultavasti..ja sitä piti sitten vielä maanitella tulemaan luokse,että sisareni pääsi kotiin lepäämään.

Siksipä kysynkin...koirako on viisas vahti ja ystävä?

Käyttäytyi kuin ihminen

suurin osa ihmisistä nykyään. Ainakin täällä Helsingissä.

En tiedä lähtevätkö ihmiset jäniksen perään...., mutta heitä tulee ja menee eikä heistä kukaan pahimmassa tapauksessa auta sairaskohtauksen saanutta.

Koiraihminen

No kuule, se on eläinkunnassakin niin kuin ihmisilläkin, että toiset on ja toiset ei, eli luonteet on hyvinkin erilaisia. Meidän jätkä taas on juuri toisenlainen, eli tosi huolehtiva. Toissaviikolla kun olin sairaana ja pari päivää petipotilaan, jätkä kävi muutaman kerran varovasti kuulostelemassa, onko mammalla kaikki hyvin. Muutoinkin esim. omakotitalossa asuessamme se mm. vahti meidän unta. Heräsin monta kertaa, kun se oli kuulostelemassa ylätasanteella, ettei kukaan ylimääräinen tule sisälle. Oli varmaan kuullut ulkoa jotakin. Ei muutenkaan ole luonteeltaan sellainen hösö, eikä makupalalla saa ohjattua huomiota pois, jos on vaikka ulkona joku sen mielestä outo tilanne menossa, vaan se tulee hyvin valppaaksi ja tarkkaavaiseksi. Ja näitä juttuja oli vaikka kuinka ja paljon, eläimen viisaudesta tai siitä, kuinka sitä monta kertaa ei ihmisellä ole ja välinpitämättömyys on huipussaan...

Koiraihminen

[QUOTE

Siksipä kysynkin...koirako on viisas vahti ja ystävä?[/QUOTE]

Ja vielä, kyllä, parhaimmillaan koira on viisas vahti ja ystävä isolla Y:llä!

blueQ

Ap:lle, koiralla oli vahva metsästysvietti, vietti, joka meni omistajan edelle.

Ystäväälläni on ollut ja on sakemanneja.
Erään nyt jo edesmenneen koiran kanssa hän oli lenkillä, jonka kanssa hän leikki puukapulan kanssa.
Koira iloissaan hyppäsi häntä vasten, jolloin ystäväni kaatui ja mursi nilkkansa.
Onneksi apu oli huutomatkan pääsä ja auttaja soitti ambulanssin.
Mutta koirapa ei antanut vieraiden koskea emäntäänsä!
Voi vain kuvitella, kuinka hurja iso koira oli ollut tuossa tilanteessa!
Onneksi ystäväni mies sattu olemaan kotona, joka soiteltiin hätiin ja hän sai koiran pois ja ystäväni pääsi hoitoon.

Tosi on, ettei koirat ole samanlaisia. Olen joutunut sen itsekin toteamaan, vaikka koirat olivat samanrotuisia.