Russelrouva

Meillä on parsonrusselemä, 10v , ja hänen aikamiespoikansa , leikattu, 4 v. Narttu oli jo luovutusiässä sisäsiisti ja oli sitä tähän peräkammarinpoikaan asti.
Uros ei sopeutunut sisäsiistiksi ja nyt on, kuluneiden vuosien aikana, tilanne riistäytynyt käsistä. Narttu on alkanut käyttäytyä poikansa tavoin. Ne ulostavat ja virtsaavat sisälle.
Ulosteita löytyy eri paikoista ja jos esim joku vaate on jäänyt latialle, yön aikana se on virtsattu märäksi.
Pääosin ne ulostavat työhuoneeni muovilattialle mutta uros tekee tarpeensa niin , että sotkee seinän, oven, kaapin alareunat jne liisteriin, jota pestessä lähtee maalipinnat ja tuhoutuu puupinnat.

Koirat saavat olla ulkona päivät pitkät, asumme maalla. Niillä ei puutu tilaisuuksia pitkin päivää tehdä tarpeensa ulos. Päästän ne ulos aina kun ne haluavat.
En käy niiden kanssa kävelyillä. En ehdi enkä jaksa.
Nyt haluaisin tietää löytyykö näillä ehdoilla vinkkejä tämän käytöksen poistamiseen. En ryhdy tarpomaan tuolla säkkipimeässä kilometritolkulla vain saadakseni ne tekemään tarpeensa ulos. Niiden on tajuttava, että sisälle ei ulosteta ja piste.

Lenkkeilyä ja huomiota

Miksi sinulla on koiria, jos et käy niitä lenkittämässä?
Vastasit jo itse kysymykseesi miksi ne tekevät tarpeensa sisälle.
Koirat eivät likaa reviiriään, eli piha -aluettaan omilla ulosteillaan, ja siksi tekevät sisälle kun et
anna huomiota heille, etkä lenkitä. Kertovat näin että syytä olisi.
Et ansaitse pitää koiria saati koiraa, jos et jaksa niitä ulkoiluttaa riittävästi, eläinsuojeluasian paikka tämä.

,.,.,.,

Taitaa olla jo pikkuisen myöhäistä. Aika pahoiksi ovat oppineet. Mutta HUOM, vika ei ole koirissa, vaan niiden kasvattajassa.

Asun itsekin maalla ja tilaa on ympärillä. Koira on kuitenkin hyvin harvoin ja vain lyhyitä aikoja yksin ulkona (ei viihdy siellä isekseen vaan haluaa seuraa) Pissa/kakka asiat käydään tekemässä yhdessä pihan ulkopuolella, koiralle opetettu, ettei saa yksin mennä piharajojen ulkopuolelle.Eikä tarvitse edes mennä kauas, kun on oppinut, että silloin tehdään tyhjennykset. Ulkoilu/juoksu on sitten erikseen. Vaikka joskus onkin pidempi paussi juoksuttamisessa, ei siitäkään maailma mene sekaisin.

Veikkaan, että saat tehdä aika paljon hommia, jos saat sittenkään enää asioita hallintaan. Pienempi vaiva olisi ollut opettaa alusta alkaen tavoille.

mm

no huhuh et jaksa käydä lenkillä mutta silti pidät KAKSI koiraa? Miksi? Turha valittaa jos ei ehdi ja jaksa hoitaa hauvoja...voi luoja anna koirat pois!

Olet

itsekäs kontrollifriikki, anna koirat jollekin joka niitä hoitaa, ulkoiluttaa ja rakastaa hyvin.

Russelrouva

No huh huh , tuleepa sieltä lunta tupaan. Olen sairas enkä pysty kävelemään kuin pihapiirissä. Ehkä minun sitten pitää luovuttaa koirani joillekin teistä besserwissereistä? Olisin halunnut edes yhden asiallisen vastineen.
Koirat ovat hyvin hoidettuja, hyväntuulisia ja kasvatettuja. Idioottinako minua pidätte?
Minulla on ollut koiria 45 vuoden ajan. Kaikki hyvin käyttäytyviä ja sisäsiistejä. Lukisitte tarkemmin. Narttu on olut siisti kunnes alkoi noudattaa poikamiespoikansa tapoja. Tämä ongelma on uusi ja OLEN ensimmäistä kertaa NEUVOTON. TULISIPA SIELTÄ "LUMIMYRSKYSTÄ" EDES YKSI inhimillinen, oivaltava ja fiksun ihmisen vinkki.

voi ei

tuossa elämäntilanteessa kyllä kannaits jo itsekin tunnustaa että on kuule myöhästä enää niitä kouluttaa....jos olet sairas anna ne pois...

,.,.,.,

Tuohon ei ole kovin helppo asiallista vastinetta antaa. Nelivuotias uros on täynnä elämää ja tarmoa ja turhautuu kun ei pääse ikinä niitä purkamaan. Tässä asiassa kannattaisi kääntyä oikean assiantuntijan puoleen, niitä lötyy kyllä. Aina on todella paljon hankalampaa kouluttaa koira väärästä tavasta pois, kuin tarttua ongelmaan heti. Toinen asia sitten on, kannattaako nuorta energistä koiraa kiusata, jos ei terveyden puolesta pysty sen tarpeita tyydyttämään. 10 vuotias varmasti onkin helpommin hallittavissa, jos on rauhallinen persoona. Tiedän, että koirasta on erittäin vaikea luopua, oli tilanne mikä hyvänsä, mutta ensisijaisesti tulisi ajatella koiran hyvinvointia.

Russelrouva

Kukapa noita enää huolii, vanha narttu ja vinoon kasvanut uros? Jos jollakulla on tiedossa hyvä ja paeutuva koti tuolle poikamiehelle. Halua kasvattaa siitä sisäsiisti niin mieluusti annan. Mutta vain kotin, johon voin täysin luottaa runsaat kymmenen vuotta.
Kunde on muuten aivan ihastuttava. Hyväluonteinen ja kiltti.
Olen myös varma, että saan vanhan rouvaan uudellleen kuosiin mikäli aikamiespoika olisi pois kuvioista.

Merkattu

Kotisi on jo niin perusteellisesti merkattu hajusignaaleilla, jotta vaikea on enää onnistua siisteyskasvatuksessa. Uros ja narttu samassa huushollissa ei koskaan lupaa hyvää - näin ihmisen kannalta katsottuna. Narttua vartioidaan tietysti hajumerkein, tälle reviirille ei ole muilla tulemista! Narttu puolestaan tekee samaa, ilmoittaa, jotta minä tässä.

Jos haluat pitää koirasi, laita niille ulos oma mökki lämmityksellä. Silloin koirien ei tarvitse tulla kotiisi sisälle edes yöksi, ne viihtyvät vallan mainiosti kahden kopissaan ja tilavassa tarhassa. Mene sinä niiden luo kylään, eikä päinvastoin.

Russelrouva

Havahduin miettimään tuota uroksen turhautumista? Se ajaa jäniksiä (jopa niin että jänispaistia silloin tällöin molemmmille) ja peuroja takaa joka päivä, yrittää pyydystellä metsähiiriä, käy reviirikinaa supikoiran kanssa omassa metsässämme jne...höpö höpö etteikö tällä kundilla riitä virikkeitä. Heh. Paljon enemmän ja aidompia kuin kaupunkikoirilla koskaan. Ihan oikeaa menoa. Mutta tässä ääneen alan miettiä että olisiko niitä kiihokkeita ulkona liikaa.

,.,.,.,

No joo, myönnetään, huisin hauskoja hommiahan tuo tekee. Meillä edellinen koira myös harrasti vastaavaa, tosin ei ihan tuossa mittakaavassa. Tosiaan, ehkä on liian paljon nimenomaan kiihykkeitä.
Meillä tuo ikiliikkuja pysyy aisoissa vajaan tunnin lenkittämisellä. Meidän lenkittäminen tarkoittaa sitä, että heitän metsässä/pihalla pientä narupalloa. Heitän sen niin, että on mahdollisimman vaikea löytää, joten joutuu käyttämään paljon nenää ja aivoja, siinä sivussa myös jalkoja. Juoksee tuhatta ja sataa kun etsii sitä palloa. Joskus jos löytää liian nopeasti, piilotan pallon taskuun vähäksi aikaa ja viskaan se ihan eri suuntaan, että kestää ennen kuin sen taas löytää. Tuon jälkeen on niin kuitti, ettei jaksa muuta kuin maata ja olla tyytyväinen. Pelkkä juosu tuntuu vain lataavan akkuja, mutta tuo yhdistelmä nenä/pallo vie mehut totaalisesti.

Ajattelin kertoa tämän siksi, koska tässä ei itse tarvtse niin kauheasti liikkua kun koira tuo pallon aina takaisin. Siinä koira saa huomiota, liikuntaa ja aivojumppaa samassa paketissa.

russelrouva

Tässä vihdoin rakentava ja ymmärtävä, viisas vastaus! Kiitoksia. Olen näiden viikkojen aikana paneutunut asiaan hieman paremmin. Siirsin koirien lempi seslongin, jossa niillä on lampaantalja uniturkiksena, makuuhuoneeseen ja nyt he nukkuvat siis samassa huoneessa ja ovi on kiinni. Ei ole tullut kakkoja ei pissoja. Lisäksi olemme leikkineet vinkuleluilla ja pallolla "heittää ja nouda leikkiä" lähes päivittäin. Sisäsiivottomus on vähentynyt noin kymmenesosaan entisestä. Nuo saalisleikit ovat semmoisia että 10 vuotias vanharouvakin innostuu ihan kuin pentu leikkimään. Vinkulelut saavat ne ihan täpinöihin.
Suljen osaltani tämän ketjun näihin valoisiin ja toiveikkaisiin tunnelmiin ja toivon kaikille koiraihmisille ja heidän koirilleen Hyvää Uutta Vuotta!

tatt

hienoa kiva kuulla että homma parantunut!:)