Sillee....

Että voin inhota kodintekstiilejä, joissa :
-iso sininen tähti,-esim. sohvatyynyissä
- valkoiseksi maalattuja uus-vanhoja puuhökötyksiä, esim kylttejä, laatikoita joissa lukee HOME tms.
- kiinalaisia karmeita ruskeita kaappeja tms. huonekaluja. Mitä hittoa niilla on tekemistä suomalais kodeissa?!!
- tummia kylpyhuoneen kalusteita
- kaiken maailman hilpetööriä, kuten jouluna rumia ylipitkäkinttuisia tonttuja
jne. jne... :((

Mutta on näitä joukkosieluja, että mullakin pitää olla, kun KAIKILLA muillakin on??!!

Itse olen romantikko, vaaleiden väristen sisutusten ystävä.

66789

Tässä yksi mun inhoama "tyylisuunta". Tuosta kodista löytyy kyllä ihan kivoja yksittäisiä juttuja, mutta kokonaisuus tökkii pahasti: se on jotenkin liian mietitty ja "sisustettu".

http://www.mtv3.fi/koti/tila/persoonallinen_koti.shtml?771955

Kun katsoin kodin esittelyn Tila-ohjelmasta, mietin tosissani millainen mies asuu tuollaisessa asunnossa. Koti on mun mielestä niin naisellinen. Mutta ilmeisesti perhe (myös perheen isä) viihtyy kodissaan ja se on pääasia. Olihan se tylsää jos me kaikki pitäisimme samanlaisesta sisustustyylistä :)

Chessy

Rakastan valkoista mutta toi oli kyllä jo liian valkoista mulle! :)


Omia sisustusinhokkejani... hmm.. toki itsellä on suosikkeja ja tiedän oman makuni, mutta en varsinaisesti inhoa mitään (liian voimakas sana). En tykkää 50- enkä 70-luvun sisustustyyleistä. Ja sellainen liian harkittu sisustus, tyyliin yksi trendivärinen maljakko jossa risuja -ikkunalla on kyllä ällöä. Ylipäänsä "inhoan" jos on liian sisustusliikemäinen sisustus eli kodista ei pysty yhtään päättelemään ketkä siellä asuu = eräänlainen persoonattomuus.

Yyh

Minun inhokkini on seuraava yhdistelmä: kirkkaan siniset verhot, sohva jne. ja pyökinväriset kalusteet. Välissä kenties kiiltävää kromia elektroniikan ja spottilamppujen muodossa. Tämä oli opiskeluaikoinani (noin 5 vuotta sitten) yllättävän monen parikymppisen pojan käsitys tyylikkyydestä. Pahimmillaan komeuden kruunasi kaljatölkkikokoelma tai äidiltä peritty oksennuksenkirjava päiväpeitto.

Yyh

Niin ja mautonta tilpehööriä inhoan minäkin: posliinikissoja ja -joutsenia, silkkikukkia ja kristallisia koriste-esineitä... Voi apua.

Gilla

Inhokkejani ovat puhvikapat ikunoissa tai satiini verhot. Sellaiset julistetaulut joissa on kuvattuna roiskuva drinkki.

Viuhkat seinillä, kaikella Las Palmas-lautasilla täytetty kirjaylly(mäntyä) ja kaikki mäntyhuonekalut.

Pirttikalusto keittiössä. Beiget 80-luvun nahkasohvat. Keittiössä kamalat rytkymatot eli värikkäät puuvillamatot jotka on rypyssä.
Makuuhuoneessa satiini päiväpeitto samaa kuosia olevilla verhoilla(yleensäkin sama kangas sängyn peitossa ja verhoissa)

Monitoimikorit esillä olohuoneessa joissa säilytetään tavaraa. Isot poron sarvet olohuoneessa tai vielä pahempaa, hirven pää.

Erilaiset mitalit ja palkinnot kirjahyllyssä kansallisnukkejen vieressä.
Erilaiset nojatuolit vierekkäin, esim iso muhkea ruskea nahkatuoli jonka vieressä sininen kankainen laiskanlinna.

Valotulppaanikimppu!!!

Silkkikukat jotka on jo niin vanhoja että pölyä on sentti päällä.
Myös erilaiset tekoköynökset jotka kiertää olohuoneessa varsinkin kaariholvi oviaukon myötäisesti.

noh..

En minäkään voisi asua ihan noin nukkekotimaisen tyylin keskellä. Muutama kaluste oli kaunis, mutta yhdistäisin vähän modernimpaa matskua joukkoon niin sitten hyvä. Vähän liian mietitty oli.

Seinät tosin olivat jopa aika tummat beiget alakerrassa, joten ei minusta ollenkaan liian valkoista (muutakun huonekalujen osalta :)

noh jatkaa vielä

Lisään vielä omia inhokkeja.. Rosteri! Yök että olen siihen kyllästynyt varsinkin keittiöissä. Halvat laminaattitasot myös edellämainituissa. Yleensä mauttomuus inhottaa, väärän kokoiset kalusteet tiloissa. Värejä käytetty miten sattuu. 80-90 luvun tyypilliset tyylit pyökki ja mäntykalusteineen. Jostain syystä en myöskään pidä retrotyylistä tai 70- luvun railakkaista väreistä ainakaan yleistiloissa (siis esim. oranssia koko seinän osalta) Lastenhuoneisiin sopii kyllä.

Että joo....

Inhoan ns. tyylihuonekaluja. Niitä hemmetin biedermeiereitä ja barokkeja sun muita vastaavia. Mulle tulee niistä aina mieleen isot kartanot, joissa kummittelee.

Inhoan myös ornamenttikuvioisia itämaistyylisiä mattoja. On vaan niin ruman näköisiä minusta. Kaikkein rumin yhdistelmä on tummahko sauvaparkettilattia, jonka päällä sellainen punertava itämaiskuvioinen silkkitrikoomatto. Miksi niitä näkee niin kamalan usein?

Rosteria minäkin inhoan, ja myös maitolasiovia. En ymmärrä, mitä kaunista kukaan voi nähdä maitolasissa, sen täytyy olla pelkästään muoti-ilmiö.

Pyökkihuonekalujakin kamalampia on kirsikanväriset puukalusteet. Mäntykin on kauniimpaa. Koivua taas en siedä, varsinkaan mitään Alvar Aaltoa ja sen tyylistä. Tulee mieleen koulupulpetit.

Inhoan mustiksi tai tummanruskeiksi petsattuja (tai maalattuja) ikkunanpuitteita. Tuo aiemmin esitelty valkoinen sisustus oli mulle kyllä muuten ihan mieleen, mutta oli siinä kyllä ihan liikaa sisustuskauppameininkiä. Just esim. nuo sohvalla istuvat nallet, jotka oli selvästi ostettu ihan sisustusta varten.

^¨

En itse tajua tätä home-villitystä; esim. tyylikäs keittö, mutta hyllyllä kissankorkuisilla kirjaimilla "Home". Jos englanninkielinen "koti" sattuisi olemaan vaikka "paska" suomeksi, niin myytäisiinkö paska-kylttejä sisustusliikkeissä... Home samaa luokkaa. Arrghhh.

Muutenkaan en pidä siitä, että erilaisia tekstejä on siellä täällä. Tyynyissä, seinillä, joka paikassa. Home sweet home.

Tuikkunen

Vihaan valkoisia lastulevyhuonekaluja, joilla usein sisustetaan varsinkin lastenhuoneet. Oikeasti, eikö lapset ole ansainneet kaunista ympäristöä? Sellaiset huonekalut ei kestäkään mitään.

Inhoan muutenkin tätä tämänhetken shabby chic-trendiä, johon myös nuo aiemmin mainitut "home"-tekstiesineet ja muut sellaiset "söpöt" koriste-esineet liittyvät. Ja sitten se, että otetaan joko uusi tai kirpparilta löytynyt huonekalu ja sivellään sen pintaan suttaisesti maalia... YÖK.

En myöskään voi sietää tyylihuonekaluja. Aidosta antiikista pidän kyllä.

Samoin inhoan suomalaisessa kodissa saksalaistyylisiä, tummaksi petsatusta tammesta tehtyjä keittiönkaappeja ja -istuinryhmiä. Saksassa ne ovat ihan ok.

Vihaan ruusukuosisia verhoilukankaita ja tapetteja.

Inhoan sitä, että huoneessa on yksi seinä tumma tehosteseinä. Tai päällystetty hurjalla tapetilla. Jotenkin sen näköistä, että kyllä nyt on sisustettu joo.

Naurettavia on sellaiset itse punotut pajuhökötykset ja paperimassatyöt, yms., jos ne on tehty vähän sinnepäin. Jos on hyvin ja taidolla tehty, sitten ok.

Ällöän mäntyhuonekaluja. Ja pyökkisiä myös. Ja mdf-levyä.

En pidä perussohvista, jotka on verhoiltu mustalla nahalla syystä, että kotona on lapsia. Lapset sopeutukoon sisustukseen, ei toisinpäin.

Johanna..

Rokokoo yms antiikki tai jäljitelmäkalustoja. Lisäksi ne ovat karmean ikäviä istuttavia!

Pirttikalusto on toinen kauhistuksen aiheeni.

Tuossa linkissä oli liikaa valkoista, vaikka valkoisesta pidänkin. Tuo yläkerran aula oli ihan hauska - vaikka en itselleni sellaista maksustakaan huolisi.

laiskamatonen

Niin onhan se sisustus huipputärkeä asia lasten mukavuuteen verrattuna, puhumattakaan äidin arjen sujuvuudesta.

lokki-

Hehee :-))

Meillä on kotona mieheni poikamieskämpästä tuodut mustat nahkasohvat. Koska rakastan miestäni, päätin hyväksyä myös hänelle tärket sohvat osaksi YHTEISEN kotimme kalustusta. Vaikka oma unelmani onkin kauniilla irroitettavalla kangaspäällisellä varustettu sohva.

Kylässä ovat usein sukulaispoikani ja hemmottelen heitä kun saavat luvan kanssa syödä vaikka jäätelöä sohvalla. Sohvalla syöminen ei tietenkään ole mikään ihmisen perusoikeus, mutta kyllä se vaan joskus on lystiä!

pööpöti

Kerrotko mitä hauskaa siinä aulassa oli? Aika tylsä...

Sohvasyöppö

Meillä syödään kyllä aina sohvalla, niin jäätelöä kuin lampaanpaistiakin. Ja tästä tavasta en luovu, vaikka lapsi kohta syntyykin. Miksi keittiö muka olisi parempi ruokailupaikka?

*paula*

Munkin mielestä nuo tehostemaalatut seinät on kauheita, yleensä aina. Ihmiset kai luulee olevansa jotenkin erikoisen hyviä sisustajia tai jotain. Mutta melkein tekis mieli sanoa, että ellei todella ole ollut varaa tai muuten mahdollisuutta käyttää jotain "markopaanasta", niin metsään menee ja reilusti!

Yhdessä myytävässä asunnossa oli voimakkaan viininpunaisella vedetty makuuhuoneen yksi seinä, se näytti aivan hirveältä. Varsinkin kun valo osui siihen, väri oli valon kohdalta jotenkin violetti, ja kun pohja ei aivan tasainen ollut, niin tulos oli suoraan sanottuna uskomattoman ruma. Ihmiset kuvittelee kai toisten ihailevan heidän rohkeita vetojaan.

En ole mikään alan ammattilainen, mutta ainakin oma mielipiteeni on, että sisustuksessa kannattaa aina lähteä siitä, millainen asunto itsessään on. Muistan jo 70-luvulla vanhoja maalaistaloja, joihin oli kannettu sen ajan muotihuonekaluja, ripustettu pirtin ikkunaan läikehtiviä puhviverhoja jne. Vanhan ja uuden "kädenlyönti" ei aina ole onnistunut.

Yksi sisustusinhokkini on se, että työnnetään joku kaappi tai lipasto aivan nurkkaan kiinni.

Enpä oikein mitään

En taida inhota oikeastaan mitään, en silti haluaisi itselleni hirvittävää määrää tilpehööriä, enkä myöskään liian modernia sisustusta.

sissu

Ja mun mielestä tämä oli ehkä kaunein koskaan näkemäni koti:)

Mun inhokkeja ovat mm.

-suuret divaanisohvat
-korkeakiiltoiset keittiönkaapistot ja niissä piiiiiitkät vetimet
-kaikenlaiset design huonekalut tai käyttötavarat
-wengen väriset lattiat
-vallilan kankaat

Nala :)

Itse en pidä siitä, että koti näyttää sisustetulta. Siis tekemällä tehdyltä. Että vain sisustuksen vuoksi hankitaan tavaraa, joka ei palvele mitään tarkoitusta. Sisustuksessa täytyy näkyä elämä ja huumori on suurta plussaa. Siksi jonkun tietyn esinetyypin kammoaminen periaatteen vuoksi ei milestäni ole järkevää.

Omaan kotiini en hankkisi lastulevyhuonekaluja tai tarkoituksetonta tilpehööriä.

Sinimaarit

Sellainen vipumekanismilla varustettu iso möhkälemäinen toppanojatuoli. Se, jota voi säädellä eri asentoihin ja josta aukeaa kaikenlaisia levikkeitä ja ulokkeita. Jossain tv- ja pelihuoneessa sellainen voi puolustaa paikkaansa, mutta olohuoneeseen en moista rumilusta huolisi.

Pystyraitaisia verhoja en ole koskaan sietänyt. Enkä kyllä pystyraitaisia tapettejakaan.

Tuikkunen

Eikös ketjun tarkoitus ollut listata sisustusinhokkeja? Kumma juttu, että jos minusta on hassua hankkia mustat tylsät nahkasohvat vain sen takia, että on lapsia, niin hti alkaa joku kitistä asiasta.

Kai minä saan inhota lapsiperheiden mustia nahkasohvia? Ja kai joku saa niistä pitää, jos ne omaan silmään ovat hyvät? Minusta ne vaan on niin tylsä ratkaisu ja tyylirikko, en vielä ole nähnyt olohuonetta, johon sopisivat.

Meillä oli kotona aidot biedermeier-sohvat. Ja olohuoneessa sai syödä. Mutta söimme siististi. Ja ajatus oli, että sohvat verhoillaan uudelleen verhoilijalla, kun tarve tulee. Kuten on aiemminkin tehty.

vähän puolustan

Täytyy nyt vähän myös puolustella.
Joo ei tosiaan paha koti suomalaiseksi ;) Ne tekstit ehkä ottaisin pois, minuakin ehkä vähän ärsyttää, mutta muuten tosi harmoninen ja kaunis kokonaisuus. Tuohon värimaailmaan on helppo yhdistää esim. jouluna punaista, muina aikoina muita sesonkivärejä. Talo on ilmeisesti perinteinen Kannustalojen "rauhala"? Joten sisustustyylikin sopii kuin nenä päähän.

Kun katselee vaikka etuovesta näitä tavallisten suomalaisten aivan järkyttäviä koteja... Harva osaa tehdä kotinsa noin yhteneväisellä tyylillä. Voin sanoa näin vaikka olenkin pääasiassa modernin ystävä, enkä ottaisi ehkä edelläkuvattua tyyliä omakseni.

Se on vähän huvittavaa, kun mikään ei ole koskaan kyllin hyvä. Milloin on "liikaa" sisustettu, milloin muuten vaan mukamas järkyttävä. Ei osata kehua ollenkaan, tai nähdä hyviä puolia. Kateus siitä vain paistaa.

Olisi kiva nähdä näiden haukkujien kodit. En varmaan asuisi niissä päivääkään.

Totta puhut

Äskeinen kommentti vei sanat suusta!

66789

Hmm. Mielestäni en niin kamalasti haukkunut tuota sisustusta, jonka linkin laitoin. Sanoin, ettei se ole MUN maun mukainen, mutta ymmärrän hyvin, että se on jonkun muun makuun. Ihme kinaa taas. Jokaisella meillä on oma makumme ja olen ihan satavarma, että mun kodista monikin sanoisi "hyi yäk, en ikinä asuisi tuollaisessa asunnossa". Se on musta ihan ok, sillä kuten mainitsinkin, olisi todella tylsää, jos kaikki pitäisivät samanlaisesta. En ymmärrä, kuinka kaikki mielipiteen ilmaisut tyrmätään haukkumiseksi/kateudeksi/joksikin muuksi. Jokainen asukoon kuten haluaa, tässä ketjussa kyseltiin mielipiteitä. Toisen inhotus on toisen ihastus ja niin sen pitääkin olla.

Linkkinä vielä toinen koti Tila-ohjelmasta. Tämä puolestaan on MUN makuun, voisin muuttaa tähän asuntoon saman tien eikä kamalasti tarvitsisi sisustusta muutella :) Tuon talja-maton ottaisin pois olkkarista ja sängyn/sängynpeitteen vaihtaisin, mutta siinä se. Jollakin muulle tämä koti on varmasti inhokki :)

http://www.mtv3.fi/koti/tila/persoonallinen_koti.shtml?758930