Teelituu

Hei,

saisiko joku tuntumaa mitä työpuolelle kevään mittaan kuuluisi? Olen tällä hetkellä työtön enkä varsinaisesti työelämään paluuta suunnittele vieläkään, mutta haluaisin löytää väylän joka veisi omia suunnitelmiani eteenpäin. Jotain koulutusta tms. siis pitäisi löytää, asia on vähän hakusessa tällä hetkellä. Olen vain ajatellut että NYTpitäisi ottaa ohjat käsiin ja katsoa olisiko haaveistani työksi asti vai jäävätkö haaveiksi, haaveasteella ovat olleet jo usean vuoden. Ovat jääneet joko "tavallisen työelämän" jalkoihin tai perheasioiden alle, myös rahakysymys on olennainen, vieläkin. Jos saisin haavetta vauhditettua, kompastuisiko tilanne (taas) rahaan...

Päätöksiä pitäisi nyt tehdä. Olen niitä jarrutellut vielä tämän alkuvuodenkin muiden asioiden takia jotka haluan ensin pois alta (lapsiin liittyvää), mutta myös uskalluksen takia. Jos aloitan, haluaisin sen olevan pitkä, täysillä eteenpäin menevä prosessi - mistä löytyisi rohkeutta ja puhtia?

Olisi tosi mukavaa jos joku tähän minulle katsoisi! :))

Teelituu

Olit saanut hyvää palautetta, joten nostin josko Sinä ehtisit. :)

Pauirene ehtisitkö Sinä?

..teksti näinpäin :)

Nostan Pauirenelle

..saada tähän tulkintaa :)

PAUIRENElle

kun lukaisin tuon viestisi, että vastaisit näihin joita on tähän menessä tullut, joten odottelen vielä jos ehdit ja jaksat tähänkin. :)

Puirene

ajankanssa kun sinulla on niin paljon asioita nyt "tienristeyksissä".

Pauirene, odottelen :)..

Ihanaa kun olit huomannut tämän :)! Odottelen tosi mielenkiinnolla mitä tarotpöytäsi sanoo :))

Pitkästä aikaa elämässäni olen laittanut itseni, jos en nyt ihan etusijalle, niin ajattelut myös itseäni ja omia toiveitani mitä MINÄ elämältäni haluan. Ja yrittänyt löytää sen itseni, joka takavuosina olin. Vuodet ovat jättäneet jalkoihinsa persoonallisuuttani ja luovuuttani, jossain ne siellä alla vielä kuitenkin ovat tallessa ;)

Tienristeykset kuvaavat kyllä tilannettani, hiljattain mietin että suurinpiirtein puolet (ehkä) on elämää vielä käytettävänä. Odotan siltä paljon, mutta eniten vaikutan siihen itse valinnoillani, toivottavasti valitsen hyvin :). En ole kiinni juuri missään lähipiiriä lukuunottamatta, joten kaikki ovet ovat avoinna!

Odottelen viestiäsi... :)

Pauiren

Huomenta, tässä meni muutamakin teekupponen sun tarot pöytää pähkäillessä.Et ole yksinkertaisen ja helpon tilanteen edessä.

Sulle nousee tähänhetkeen tunnemyrskyä, ja uskon pöytäni perusteella että tilanne on niin että vielä et ole tarpeeksi sallinut itsellesin, Nostanut tarpeitasi olet , mutta vieläkin saisit enemmän antaa omille ajatuksille arvoa. Tiedät kyllä mitä haluat jos annat äänesi kuulua-sisäisesti ja myös muille!

Olet taiteellisesti ja käsistäsi hyvin lahjakas mutta myös haavoittuvainen ja hyvin herkkä.Yksi tulevaisuuden kortti varottaa sinua huijauksesta! Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tuohon työkysymukseen joudun valitettavasti sanomaan , että voit alkaa toteuttaa haavettasi, mutta se ei etene sitä vauhtia kuin toivot.PIenimuotoisesti ja enemmänki "osapäiväisesti kylläkin .

Sinussa on paljon iloa ja rajuakin riemua ja hauskuutta ja se ei nyt ole päässyt esiin, kasvussa se on ja tulevan vuoden suuri voimavara.

Pidän pienen tauon ja jatkan...

Pauirene

Tuota jaksamistasi en epäile, sen mitä päätät jaksat varmasti, mutta jos ajatellaan taloudellista puolat niin oletko valmis uhraamaan ja riskeeraamaan suuresti. Valitse huolella ja valitse tarkkaan ihmiset joiden kanssa tett yhteistyötä.'

Joku pienimuotoinen mahdollisuus kokeilla haluamaasi juttua aukeaa ja sen myötä saat tuntua sioihen kannattaako ryhtyä elämää mullistaviin muutoksiin.

Jotenkin kaipaat sieluntoveria ystävää , mutta sinun on melko vaikea syvästi luotta ihmisiin ja ihan syystäkin.

Vaikean näköinen pöytä siinämielessä että jos jatkat "suoraan" et ole tyytyväinen ja joku ihminen alkaa syödä voimiasia (taas) jos kääänny trajusti on sinulla suuret riskit.Kokeilisin sinuna pienimuotoisesti ja varovasti.


Muuten sinulla on joku sukulainen joka ei saa sitä sanottua mutta kokee tehnensä väärin joskua aiemmin ja sitten teidät välit viileni ja hän haluaa pyytää anteeksi. Saatta olla jo toisella puolella, eli vainaja. Hyvä ätahtoo sinulle ja katuu ja sanoo että ei muuhun oman rajallisuutensa takia pystynyt.

Pauirene PALAUTETTA

Hei!

Kiitän lämpimästi rehellisen kuuloisesta vastauksestasi! :)

Osasit kuvailla minua ja tilannettani niin tarkkaan, joten osaan mieltää että tulevakin menisi kutakuinkin tuolla tavoin. Olen odottanut noilta omilta suunnitelmiltani paljon, olisi ihana tehdä sitä mitä todella haluaisi ja vielä siten, että kukaan ei olisi "pomottamassa". Teen asioita mieluiten omilla pelisäännöilläni. Suuri vaara tulla huijatuksi, kun ovat niin vieraita vesiä. Kohderyhmä tuttu, ala ei juuri ollenkaan :/
Haaveilin saavani sen alulle pienimuotoisesti ja jos ottaisi tulta, olisin hakenut jotain apurahaa sen kehittämiseen, koska kuten sanoit, kallis se on. Hyvin kyllä näit sen :)!

Mutta, mutta...jos rivien välejä oikein tulkitsin niin suunnitelmani jäisivät ehkä harrastuspohjalle, eivät niinkään pysyväksi työksi. Harmillista! Mielessä tuo on kuitenkin kaihertanut niin kauan että pakko on sitä varmaan jollakin tavalla saada kokeilla, ettei jää kaivelemaan. Mutta jos "tavalliseen" työhön pitää palata, niin en kyllä osaa tällä hetkellä ajatella mitä se olisi. Kaupallisella alalla olen ollut, se on melko pinnaliista ja kyllästyttää yksitoikkoisuudessaan, sama kaava toistuu koko ajan. Hoitoalalla olin myöhemmin, nytkin olen sitä miettinyt mutta terveystilanteessa on uutta harmia enkä haluaisi heti olla sairaslomallakaan. Vain selkä oireili aiemmin.

Osaatkohan siihen vielä saada tuntumaa mitä se "oikea" työ sitten olisi, koheneeko terveystilanne ja hoitoalaa sen myötä sitten vaiko mitä..? Ja koheneeko taloudellinen tilanne ollenkaan (jos koskaan ;D)?

Olen itsekin miettinyt mihin iloisuuteni on kadonnut, sekin. Yritän tällä hetkellä hoitaa itseäni kuntoon, ehkä sen myötä olo kohenee, kävin luontaishoidoissa, niiden myötä toivon elimistöni puhdistuvan kun kaikenlaista oli kertynyt ;).

Sielunkumppanitilanteella tarkoitit varman parisuhdetta. Välillä meillä on ihan mukavaa, mutta paljon jää arjen jalkoihin. Tilanne ei varmaan kummankaan näkökulmasta ole ihmeellinen. Olen tottunut hänen puhumattomuuteensa, joten paljon tulee vain ajateltua asioita itsekseen kuin yksin eläjä, koska en aina tiedä hänen suunnitelmistaan puoliakaan. Välillä tuntuu kuin olisimme kämppäkavereita. Myös rahatilanne vaikuttaa asiaan, ei ole mahdollsiuutta parisuhdetta lähentäviin irtiottoihin. Kotona taas tunnen olevani vastuussa kaikesta, ellen hoida täällä asioita ei niitä hoida kukaan muukaan. Kieltämättä se ei ainakaan suhdetta lähennä.

En osaa yhdistää sukulaishenkilöä oikein kehenkään. Itselläni ei mieltä kaiherra kenenkään edesmenneen tapa miten on toiminut, päinvastoin on lämpimät muistot kaikista. Ehkä isovanhemmista yksi jäi loppuvaiheessa etäälle, mutta tilanne nyt oli silloin sellainen enkä ole siitä enää ajatellut kummempaa, hänellä oli uudet kuviot vain. Lämpimät muistot silti hänestäkin. Veljeni ja isäni suhteeseen tuo kävisi. Isäni lähdettyä sain häneltä viestin täällä, välitin sen veljelleni silloin, kuulosti samalta kuin tuo.

Vielä tällä puolen oleviin henkilöihin tuo sitten sopisikin, joihinkin. Aikoinaan olen ollut tosi pettynyt joidenkin käyttäytymiseen, mutta jälkeenpäin olen lähinnä huvittuneesti ajatellut, että se on ollut heidän tapansa toimia, ei minun.
Ystäviä ja tuttavia on vuosien myötä ollut myös kourallinen niitä, jotka ovat yllättäen lopettaneet yhteydenpidon. Ehkä heillä on ollut syynsä, en ole tiennyt mikä. Onneksi heitä ei silti ole montaa, kukin toimii kuten oikeaksi kokee :). Syyllisyyttä en ole tuntenut, enhän ole tiennyt syitäkään.

<3 Teelituu