|
Meinasin jo kadota tuonne soffalle niskakipujani potemaan, mutta tuli semmoinen hassu olo, että pitää vielä katsoa alas ja viestisi sieltä silmillesi pomppasi. Siitäpä tirisee jännästi positiivisia, valoisia fiiliksiä - ihan niin kuin viestisi avaaminenkin jotenkin puhdistaisi ilmaa :D. Rennostihan tässä heilauttaa kättään vanha mies, jolla on jonkinlainen "sarkatakki", sellainen karkea ja harmaa. Latoo pärekoppaan halkoja ja jatkaa kulkuaan pitkin metsäpolkua sen kopan kanssa. Minne lie matka. Harmaapäinen hän on jo, mutta kulku on reipasta, ei ollenkaan vaivalloista ja väkinäistä. Voimakas ihminen, henkisestikin. Ja jotenkin rento ja hyväntuulinen, sellainen leppoisa, ihana ihminen, jolla oli melko varmasti aina kannustavaa ja positiivista sanottavaa murheissaan rypeville kanssaihmisille. Siis ihan mahtava tyyppi tämä herra :).
Minäpä mielessäni hänelle välitän terveisesi, vaikka kyllä hän ne saa sinulta muutenkin, kun häntä voimakkaasti ajattelet. Koeta vain ottaa yhteyttä vaikka iltasella nukkumaan mennessäsi. Juttele ajatuksissasi ja kuuntele ihan hiljaa, niin voit huomata, että sinulle puhutaan!
Mikä tässä sitten mahtaa olla sanoma...Sitä mun on kyllä kamalan vaikea sanoa. Metsä, metsäpolku...se voi symbolisesti viitata niin moneen asiaan...kehotukseen yrittää nähdä "metsä puilta", tai kehotukseen seurata oman metsän (alitajunnan) viestejä tarkkaan. Polun tulkitsisin kyllä patistamiseksi seuraamaan omaa polkua, tinkimättömästi ja rauhallisesti, tuli vastaan mitä vain.
Mukavaa lauantaiehtoota toivottelee neljä pistettä ;)!
| 
