Yksinäinen Olio

Sanotaan, että unet ovat yhteys kuolleisiin. Enpä tiedä..?
Näin kuitenkin unen kuolleesta läheisestäni. Unessa hän oli henki, kulki seinien läpi ja näin hänen kuvajaisensa ikkunassa, vaikka kääntyessä en häntä nähnytkään. Kävimme hassun keskustelun, jossa hän kertoi kyllä kuullensa minua ja sanoi asustavansa täällä luonani sekä jossain muualla ja pyysi minua etsimään hänelle asuin paikan, jonne voisi jäädä? Joudin unessa myös kutsumaan häntä luokseni ennen kuin tuli (sen jälkeen kun juoksin ensiksi karkuun nähtyäni hänen kuvajaisensa, jonka jälkeen oli hävinnyt).

Tämä kuollut henkilö sanoi myös minulle jotain äärettömän hassua unessa. Ihan sana tarkkaan en muista, mutta jotenkin näin se meni: - Mitä jos matka (astraali kai?) ei olekkaan itsestään pois päin (ylös) vaan itseensä sisäänpäin. Jos se jatkukaan eteen vaan taakse.

Sinäänsä hassua, että käytin tuota mentaliteettiä, kun oli hammas kipeä useamman päivän, enkä ole särkylääkkeiden ystävä, niin ""menin itseeni"" ja jelppasi..loittoni kivusta.

Yksinäinen olio

Tarkennus, että kokeilin tuota itseeni menemistä muutama viikko unen jälkeen, kun tuli mieleen se lausahdus ja oli jo muutaman yön hammasta särkenyt niin vietävästi. Ja ihmeekseni jelppasi :)

yagi

""Mitä jos matka (astraali kai?) ei olekkaan itsestään pois päin (ylös) vaan itseensä sisäänpäin...""

Ainakin Tiibetiläinen kuolleidenkirja käsittääkseni sanoo näin. Itselleni oli aluksi pettymys tuo ajatus , että kuoleman jälkeen ei enää seikkaillakaan tavallisessa tilassa, vaan pikemminkin tietoisuudentilassa.

""Minä Olen"" eli todellinen Itse on luonut tämän tilan ja ajan jota koemme täällä kehossa ollessamme.

Tilan ja ajan pohdiskelu on haastavaa. Ainakin minä olen niin samaistunut tähän aineelliseen olemiseen, että on vaikea kuvitella ajattomuutta.

Yksinäinen olio

Hmh..tuohan on mielenkiintoista tietää ;) että uneeni on tullut jotain vanhaa viisautta :)

Näistä astraali matkoista ja muista huuhaa jutuista en pahemmin tiedä. Yhden kirjan ostin, mutta sekin jäi kesken, kun oli mielestäni niin ""höperö"" ja tylsä. Tiedä onko se siitä sitten, tuo lausahdus uniini tullut. Siinä tosin leijuttiin ylöspäin, katosta ulos, fyysisen kroppansa ulkopuolelle.

Mutta jos se sitten on niin, että pitää pyrkiä itseensä päin, eikä itsestään pois päin...

Tilan ja ajan pohdiskelua en pahemmin ole harrastanut. Toki tuossa kirjassa, jonka ostin, puhuttiin siitä, että aika olisi ""tässä"" ja ettei sitä oikeasti olisi olemassakaan. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus olisi kaikki siinä samassa. Ja että ne entiset elämät olisivat kaikki samaan aikaan olemassa?

Enpä tiedä..kyseinen kirja meni niin paljon yli oman ymmärrykseni ja hyväksymisen, että jätin kesken ihan suosiolla. Enkä usko, että taidan kirjaa loppuun lukeakkaan.

Kai minullakin on sitten oma ""valo-olentoni"" ohjaamassa ;) tämä kuollut läheiseni...