sahra(mi)steli

oli hauska tehdä uusia (tai no 'uusia') tuttavuuksia erendil, silmäkakstuhattakakkonen ja lolis. Tajusin, että matikkakin voi olla kivaa ;)
Ja mukavaa että mustakin oli apua, tuon nollapisteen assosiaationa

Otan 'aamu'-cuajuu. Hauskaa päivää palloilijoille.

eye 2002 ajoilta

Kiitos myös itselles siulle s-s-s ja lolis...olipa aika moinen wörksoppi meillä ;) Eikä nyt hyvää munakasta tule ilman vispilää :D
eye

Erendil

Sahra,

Nyt huomaat, kuinka me täällä toinen toisillemme käymme kuiskimassa jos mitäkin tärkeätä. Ja juuri tuo oli tärkeätä, että vispiläsi kanssa tulit vähän vatkaamaan:D

Vispiläsi tuntui minulle kertovan, että "etkö sinä pöljäke ole kuvaa älynnyt etsiä? " Ja kun tämän ymmärsin, niin löysin juuri sitä mitä tarvitsinkin:)

Joten käyhän vispiläsi kanssa useimminkin kylässä...

Pähkinäkakku

tästä tuli mieleen, että pyramidi on jatko auringonsäteille. miten sen nyt sanois. tavallaan pyramidi on maallinen yhtymäkohta taivaalle joka muodostaa xän,,, siis sama asia tavallaan kuin mitä kerah selitti.

nikkilä *sarjassamme väsyneitä ja sekavia selityksiä,*
,,,,joku sitten siitä huolimatta tajuaa

lolis

Huppista heijaa, workshop :)
Piti tässä parit päivät suuntautua muualle näistä vispauksista, mutta kaikenlaisia munia olette vaahdottaneet. Taisipa jossakin näkyä ne kuuluisat närhen munatkin näytillä ;)))))
Olosuhteiden pakosta olen kallistunut kaseineni milloin vaaka ja milloin pystytasoon.
Nyt sitten resiinalla perässä poljen täällä ja kai yritän osaltaan vääntää raiteita uuteenkin suuntaan.
Noista sana ja numeroleikeistä kielen mukaan olen havainnut, että perussanoista monessa kielessä löytyy usein versio, joka antaa saman loppusumman numeroina. Viimeistään silloin, kun ne liittää omiin lukuihinsa.
No se siitä. Pythagoran järjestelmä minullekin on mieleisin.
Mutta sitten piti heittää muutama uusi muna vatkattavaksi.
Olettekos koskaan miettineet elämän jaksoja ja niiden oppeja ja opetusta?
Tarkoitan nyt sellaista, jossa lähdetään syntymävuodesta, supistetaan se pienimpään mahdolliseen ja lasketaan tämä uusi luku yhteen tuon alkuperäisen kanssa.
Näin saadaan elämässä vaiheita, jolloin tietynlaisia asioita opitaan ja käydään läpi.
Näin näkyy myös ikä ja tapahtumien kesto, jonka sisällä muutokset tapahtuvat.

Siellä tulee myös mestarijaksoja, joiden pituus on 11 ja 22 vuotta, mutta jotka vuosikierrossa on taas syytä supistaa, vaikka ottaakin huomioon, että erilaisten värähtelyjen vallitessa jaksot jatkuvat pidempään. Kaikilla ei näitä mestarijaksoja ole eikä tule, vaan yksi tai kaksi lukua toistavat itseään koko elämän.

Kun teette tämmöisen oman elämänne tapahtumakalenterin, näistä etappikohdista löytyy aina jotai suuresti vaikuttanutta jollakin tavalla. Joskus niistä tulee dramaattisia muutoksia ja joskus taas ihan muuta, vaikka ne polkuamme muovaavatkin suuresti.
Useamman kerran elämän varrella nämä vaiheet palaavat samoihin asetelmiin., ja suovat tilaisuuden palata oppikappaleisiin erilaisten tapahtumien kautta, tai sitten "oktaavia ylempää".
Kannattaa kiinnittää huomiota myös niiden numeroiden värähtelyyn, jotka näitä kokonaisuuksia muodostavat. Tarkasteltava aika on aina noin vuoden mittainen, eli silmäilkääpä hiukan eteen ja taaksepäin siitä, missä kyseisenä vuonna varsinainen syntymäpäivänne onkin.

Koska me kuitenkin olemme oman ympäristömme ja kulttuurisidonnaisuutemme tuotoksia, saatamme kokea eri ympäristössä ja kultturivaikutuksissa eri tavalla nämä muutokset. Tarkoitan tällä sitä, että oikein tiukkapipoinen ja rajoittava, semmoinen "tämä on ainoa oikea toimintatapa" yhteisö saattaa tehdä kehityskaareemme kummallisia kiemuroita ja vaikeuttaa sitä, kun taas "elä ja anna elää"- yhteisö suovat helpommat mahdollisuudet omissa värinöissään kehittyä ja oivaltaa...

Sem

Mikä on sellaisen rakastavan henkilön ihanne, joka on täysin vapaa itsekkyydestä, kaupanteosta, kerjäämisestä ja joka on täysin peloton? Sellainen ihminen sanoo jopa suurelle Jumalalle: "Annan Sinulle kaikkeni enkä halua mitään Sinulta. Ei todella ole mitään, mitä voisin sanoa omakseni." Kun ihminen on saavuttanut tuollaisen vakaumuksen, hänen ihanteeseensa kuuluvat täydellinen rakkaus ja siitä johtuva täydellinen pelottomuus. Sellaisen ihmisen ihanteessa ei ole ahdasmielisyyttä. Se on kaikenkäsittävää rakkautta, rajatonta ehtymätöntä rakkautta, pelkkää rakkautta, ehdotonta rakkautta. Tätä suurta uskonnollista ihannetta palvellaan ja rakastetaan sellaisenaan ilman symbolien tai kuvien apua. Tämä on korkein Bhaktin muoto. Se on kaikenkäsittävän ihanteen palvelemista ihanteena. Kaikki muut Bhaktin muodot ovat valmistelevia vaiheita sen saavuttamiseksi. Kaikki epäonnistumisemme ja onnistumisemme rakkauden uskontoa noudattaessamme vievät meitä tuon ihanteen oivaltamista kohti. Valitaan kohde toisensa jälkeen. Sitten sisäinen ihanne projisoidaan niihin vuoron perään. Kaikkien näiden ulkoisten kohteiden huomataan olevan kykenemättömiä ilmaisemaan jatkuvasti laajenevaa sisäistä ihannetta. Siksi ne hylätään toinen toisensa jälkeen. Lopulta ihminen aikaa ajatella että on turhaa yrittää toteuttaa ihannetta ulkoisista kohteista, koska ne eivät ole mitään verrattuna ihanteeseen itseensä, ja jonkin ajan kuluttua hän saa voiman oivaltaa kaikkein korkeimman ja yleispätevimmän abstraktisen ihanteen täysin abstraktisena. Hänelle se kuitenkin on täysin elävä ja todellinen. Kun bhakta on saavuttanut tämän pisteen, hänen ei enää tarvitse kysyä, voidaanko Jumalan olemassaolo todistaa vai ei ja onko hän kaikkivoipa ja kaikkitietävä vai ei. Hänelle Hän on vain rakkauden Jumala. Hän on rakkauden suurin ihanne, joka riittää kaikkiin hänen tarkoituksiinsa. Koska Hän on rakkaus, hänen olemassaolonsa on itsestään selvä. Rakastava henkilö ei tarvitse mitään todisteita rakastettunsa olemassaolon osoittamiseksi. Toisten uskontojen tuomari-Jumalat saattavat tarvita paljonkin todisteita olemassaolonsa tueksi, mutta bhakta ei voi edes ajatella sellaisia Jumalia olevan olemassa. Hänelle Jumala on olemassa vain rakkautena. "Oi rakkaani, kukaan ei rakasta aviomiestä aviomiehen vuoksi vaan häntä rakastetaan hänessä olevan Itsen vuoksi. Oi rakkaani, kukaan ei rakasta vaimoa vaimon vuoksi, vaan hänessä olevan Itsen vuoksi".

Jotkut ovat sanoneet, että kaikessa ihmistoiminnassa itsekkyys on ainoa liikkeellepaneva voima. Siinä rakkaus alennetaan antamalla sille erillinen kohde. Kun ajattelen Kaikenkäsittävää, minussa ei varmasti voi olla mitään itsekkyyttä. Mutta kun erehdyksessä ajattelen että olen pieni vähäpätöinen olento, rakkauteni saa erillisen kohteen ja sen ala kapenee. Erehdys on siinä, että rakkauden kohteen piiriä kavennetaan ja supistetaan. Kaikki maailmankaikkeuden oliot ovat jumalallista alkuperää ja siksi niitä on rakastettava, mutta on pidettävä mielessä, että rakkaus kokonaisuuteen sisältää myös rakkauden sen osiin. Tuo kokonaisuus on bhaktojen Jumala. Kaikilla muilla Jumalilla, Isillä taivaassa, Hallitsijoilla, Luojilla eikä kaikilla teorioilla, opeilla ja kirjoilla ole heille mitään merkitystä, koska he suuren rakkautensa ja kiintymyksensä avulla ovat kokonaan nousseet sellaisten asioiden yläpuolelle. Kun jumalallisen rakkauden nektari on puhdistanut heidän sydämensä ja täyttänyt ne ääriään myöten, kaikki muut ajatukset Jumalasta tuntuvat aivan lapsellisilta. Ne hylätään epätyydyttävinä ja arvottomina. Sellainen on todella suurimman rakkauden, Para-Bhaktin voima. Täydellisyyden saavuttanut bhakta ei enää mene etsimään Jumalaa temppeleistä ja kirkoista. Hän tietää, ettei ole paikkaa, mistä hän ei löytäisi Häntä. Hän löytää Hänet sekä temppelistä että ulkopuolelta. Hän löytää Hänet sekä pyhän miehen pyhyydestä että pahan miehen pahuudesta, koska Hän on jo kaikessa kunniassaan hänen sydämessään ikuisesti loistavana, ikuisesti läsnä olevana kaikkivoipana ja sammumattomana Rakkauden Valona.


http://www.teosofia.net/eriusk/bhakti.htm

Pähkinäkakku

hyviä huomioita. sydän on avain ... kaikkeen?! omaan itseensä ja muihin, yhteyteen maailmankaikkeuteen, energioihin... mitä vielä?

jos ohittaa sydämen niin tie on poikki joka suuntaan. kukaan muu ei sitä meiltä katkaise paitsi me itse sulkemalla ja ohittamalla sydämemme.

nikkilä <3<3<3

eye 2002 ajoilta

Sinänsä kyllä...jos ei mitään omaksseen voi sanoa, ei voi mitään saadakkaan...

Heitän ilmaan seuraavat väittämät ja kysymykset : "saadessaan antaa ja antaessaan saa"
Jos antaa jumalalle kaikkensa, eikä kuitenkaan ole mitään mitä antaa, kun ei mitään omakseen voi sanoa" Mitä sitä silloin antaa?
Toinen, jos ei Jumalalta halua mitään...miksi niin itsekästä? miski ei antaa Jumalan antaa kun vastaanottaminen on suurinta antamista? Miksi hänen antamiselleen selkäänsä kääntää?
ja "Miksi kukaan haluaisi minulta mitään, jos en minä edes Jumalalta?"
tänään tällaisia
eye

Sem

Hyviä huomioita. Kun ei pidä mitään omanaan ei ole mitään jonka pelkää menettävänsä. On taas askeleen lähempänä kestävämpää tasapainoaan. .))

vaihtonikki

Voi että, miten hellyttävä oli tämä valaistunut pohdiskelevuus. Nauratti kovin. Kiitos Lolis :)

Mutta muuten noin ohimennen kommentoinnin lisäksi, niin hyvä ketjun aihe. Jatkan lukemista. Ehkä tässäkin tulee jotain pohdinnallista lisää sydän ja mieli suhteesta, kun mietin omia rämpimistaipaleitani tällä hetkellä ;)

vaihtonikki

Tämä oli nyt nektaria itselleni. Kiitos tekstistä!