Erendil

Huomaan olevani jossain ihmeen nollapisteessä, missä istun mukavasti itseni keskuksessa, mutta missä ei tapahdu niin yhtikäs mitään. Jos kuvittelen tätä tilaani nrolla O:lla, niin olen siirtynyt tuolta nollan ulkopuolelta sekä siltä kehältä sisätilaan, missä en enää tarvitse niin yhtikäs mitään. Joskus harvoin singahtaa mieleeni, että voisinko jotenkin aktivoida tätä nollan kehää jollakin toiveellani tai haaveellani, että voisin vetää puoleeni edes jotain uutta tai erilaista, mutta vastaus siihen tulee hyvin nopesti: en tarvitse yhtään mitään.

Tämä on aivan kummallinen olotila, sitä on lakannut tarvitsemasta ulkopuoleltaan yhtään mitään. Aikaisemmin itselleni oli kuuma peruna parisuhde, siis sen puuttuminen, mutta nyt sekin on haihtunut taivaan tuuliin tarpeettomana. Parhaiten tätä olotilaa kuvailisi ehkä "Onnellisen erakon olotila"

Tämä onnellisen erakon olotila puhaltelee myös työelämässäni. Huomaan olevan valmis siirtymään johonkin uuteen. Samoin kotona: odottelen into pinkeänä lasteni muuttoa pois kotoa, jolloin minä ja kissat muutetaan vieläkin enemmän maalle:)

Ja mikä kummallisinta, niin tämä samainen energia, mikä tässä nyt itsessäni pyörii, niin se on vienyt paljon ihmisiä ympäriltäni pois, siis sellaisia negatiivisia ihmisiä/ihmissuhteita. Ne vain siirtyivät tai jäivät pois.

Tätä ulkoista siivoustyötä (ja tietenkin sitä sisäistä myös) on nyt sen 11 vuotta tässä tehty, joten nyt sitten on aika vain asettua tähän nollapisteeseen/kananmunaan odottelemaan, että mitä ihmettä oikein tuleman pitää.........

Ja eiku sukset jalkaan ja hiihtelemään....

<3

Anita* Aurinkoinen

Hihityttää, niin yhteen ja silti omanlaisina käy ajatuksemme, ehkä erakon elämään pitää oppia suhtautumaan kunnes voi ottaa kaiken muun mukaan, ehkä mitenkä se kirjoitettiin Jing ja Jang ovat nyt miltei kohdillaan, mutta mitenkä yhdistää loput osaset kohdilleen.

Minua neuvottiin, että ala syömään näkkileipää jotta saat pureskeltavaa nollaan. Sisälläni on hih jollaintapaa kiukutteleva tai hupsutteleva lapsi, joka kyllä vetää auktoriteetin esille jos tilanne tarvitsee, mutta odottaa, että muut osaavat ihan itse elää. Ja katsoo mitenkä muut lapset urakoi omia hassujaan. Mitenkä joku saa aikaiseksi melkoisia ristiriitaisuuksia "vilpittömyydellään arvostellessa muita kulkijoita" eikä edes näe edesottamuksiaan ja mitä energioita teoillaan saavat aikaan. Kuinka pienestä saa aikaiseksi puroja jotka solisevat pitkään jälkeenkinpäin kiukkunakin muiden mielissä.

Ehkä se on opin paikka myös seurailla etäänpänä. Olen samaan aikaan kehitellyt mielessäni mitenkä pääsisimme ikärasismista ja työpaikkakiusaamisestakin eroon ja siihen olisi aivan yksinkertainen lääkitys. Voi, että kuinka hedelmällisiä ideoita mielessä liiteleekään. Mutta toteuttamiseen tarvitsee osata pureskellakin. Ja miekun en jaksa sotivia mieliä pureskella, kun olen niin pehmo. Mikseivät ne osaa itsekseen edes sitä sotimistaan, vaan haluavat aina jakajia omille tuskilleen.

Niistä negatiivisista sen verran, että minua siirrettiin töissä toisen asiakaspiirin keskuuteen jossa ei ollut pysyvää työntekijää vaan alati vaihtuva ja energiat asiakkailla siis olivat samaa luokkaa. Silti hyvä oli huomata, että kiukut tavallaan murenevat kun kiukku kohtaa pehmon joka kaupan päälle vielä kiittää palautteesta, että nyt saatiin asia menemään oikein. Eihän ne osaa silloin ees kiukuta, kun eivät saa tartuntapintaa. Aika latteaksi jää silloin koko prosessi. Enemmän he mielestäni näyttivät asiakkailta jotka protestoivat epäinhimillisyyttä vastaan. Ehkäpä suurin osa tiedostamatonta kiukkua on aina sitä.

Ihmisten vaihtelevuus tuo myös uudenlaisia tuulia luokseen. Mitenkä se intiaanien sanonta meni, että maata ei voi omistaa, mutta ehkäpä ei muita ihmisiäkään kuulu vangita kohdilleen pysymään. Siinäpä vasta haastetta kerrakseen. Tämä nolla kun joskus tuntee myös kyllästymisen tunteita jos joku vanha levy rahisee vieressä taas. Et jaksa oikaista, että levyn rahinan ääntä voisi yrittää jalostaa eteenpäin, kun se sama rahisija ei kuitenkaan koskaan ole halunnut kuulla oikein omaa puhettasi. Onkuin sama rahina kaikuisi yhä uudelleen tyhjille seinille, loputtomasti muuttumattomana janana.

Muistaessani taas kiitä sinua numeroista joita autoit selkeyttämään mielessäni, olen yhä niin ylpeä kun opin numeron 13 selättämään kaikkinensa, onnettomuus käsitteittensä kera, nyt se on onnea tuottava numero. Iloitsen sen aina nähdessäni.

Erendil

Piti hiihdellä about 50 km, kunnes sain mielessäni käyneen ajatusjudon aisoihinsa ja vietyä sen taas siihen keskukseeni. Pitämään ajatukseni vain siinä ladussa, että osasin keskittyä vain siihen edessäni olevaan näkymään. Millään muulla näkymällä ei saanut olla merkitystä. Mikään ei saanut viedä itseäni harhaan/sivuun tästä olemisesta, piti vain pysyä keskellä itseään.

Sitten asiat loksahtivat paikoillensa, kun huomasin tulleeni juuri latukoneen ajaman, ihanan puhtaan ladun alkuun. Löysin vastauksen pohdinnoilleni, löysin sen oivalluksen mitä olin sinne hiihtoladulle tullut hakemaan.

Jotain jing-jang uudelleen virityksiä tosiaankin. Itselleni tuo nro 13 muistuttaa aina miehestä ja naisesta. Mies 19-10-1 ja nainen 30-3 eli yhdessä 1 ja 3.

Tai: "When our brain is sending out Beta 13 Hz waves, we are fully conscious, awake and aware.
It is interesting to note that, when measured in cycles per second, the color violet also measures 13 Hz. This color has the highest frequency in the visible color spectrum. Ultra-violet is the point at which light as we see it moves into the invisible spectrum of Divine Light.
The time of the Mayan 13th Heaven. It’s the time when the frequency of the Earth, itself, is predicted to reach 13 Hz, the next number in the Fibonacci sequence.
It is the Return of the Goddess. "

Goddess : The Divine Feminine | Lightworkers.org

Tässä vähän lisää Anitalle nrosta 13:))))

Mutta, edelleen jatkan kellumista tässä "en missään, jossa ei tapahdu mitään" -tilassa....

<3

Anita* Aurinkoinen

No johan oli pitkä lenkki, paljonko noin aikaa ottaa sellaisen hiihtämiseen, kysyy yksi sukseton ja laduton.

Männäviikonlopulla kyllä katselin messuilta ikkunasta ulos ja totesin, että mahtava aurinkoinen keli ja tuonne voisi mennä hiihtämään ja samaan puheenvuoroon tokaisin jos olisi sukset ja taito. Niin harvoin on ollut täällä etelässä lunta, että annoin lapsuudenaikaiset sauvat ystävälle joka osti uudet sukset, mutta liikkeestä olivat loppuneet sauvat.

Niin täällähän ne ovat miltei unohtanneet useat muutkin hiihtämisen ja niillä kävelysauvoilla ilman suksia liikkuvat, pysyvät liukkailla ainakin tukevammin pystyssä.

Minunkin kolmeentoista liityy yhtenä osana mies ja nainen, siihen liittyy sekä musta jotta valkoinen kissa, paljon muitakin muistikuvia onnettomuudenluvun kuvauksista, tikapuiden alta kävelyä yms. Unohtamatta, että vaikka asuinpaikkaa olen elämäni varrella vaihtanut, niin aina on bussi nro 13 tuonut minut kotiovelle. Vaihtoivat oikein bussireitin kulkuakin takavuosina, että osui tänne uuteenkin paikkaan tuo. Oli kenties inhimillinen erehdys ensimäisellä kertaa, mutta kun olivat jo painaneet linja-autoaikataulut sen mukaan, niin kaksi bussireittiä vaihtui osittain keskenään.

Numerologian myötä, esim sadut ja vanhanajan sananlaskut ovat auenneet aivan erillätavoin. Nekin ovat olleet jotain aivan muuta mitä nykyään ymmärretään. Sattuuhan sitä erehdyksiä jos jonkinmoisia. Ja yhä edelleen uutta tupsahtaa vain vastaan.

Vielä kun saisi tuon kiukuttelevan sielun tasapainoon, se kun ei tykkää laisinkaan olla samaa mieltä muiden kanssa vaan sillä on jokin uhmaikä. Nollanakin tekee jos mitä tempauksiaan joihin ei aina egon ymmärrys riitä. Saatikka sitten muiden egojen jotka muita hallitsemalla elävät,elämättä omaa elämää, vaan toisten kautta taistellen omia sotiaan,erikoisia. Usein käsittämättömiä ja sangen monimutkaisia.

Juu jatketaan kellunta harjoituksia, tiiä vaikka tämäkin yksilö löytää omanlaisensa ladut eteensä. Ja jonkinlainen tasainen hiihtotaito syntyisi.

Erendil

Kyllä siinä muutama päivä meni ennekuin oli 50 km kasassa:) Ihan silleen hissun kissun hiljakseen hiihtelen perinteisellä tyylillä, joten ei ihan kunto vielä riitä yhdellä kertaa repäistäväksi.

Minä olen taas huomannut olevani sellainen vastarannankiiski ettei tosikaan. Tykkään juuri päinvastaisesta kuin yleensä muut immeiset. Että siltäkin osin sitä pukkaa aina huomaavansa olevan aina vaan siinä nollassa, omassa omituisessa olotilassaan.

Itse odottelen kovasti sitä päivää, kun nämä minun latuni vievät erään keltaisen talon pihaan ja liimaan nimikylttini postilaatikkoon.....voi sitä onnen päivää kun tämä kohdalleni tulee (toiveajattelua siis, kun ei tässä nollassa ollessaan muutakaan tekemistä ole)....

Mutta, oletkin sitten mielenkiintoisia oivalluksia varmaan löytänytkin niiden satujen ja sanontojen kautta. Itse en niin tuota numerologiaa osaa, minulle ne numerot kun avautuvat niin toisella tavalla........

<3

Anita* Aurinkoinen

Sie oot niin vaatimaton, hih, vaikka minua paljon ohjailit suuntaan oikeaan.
Kerran eräs kenen nimeä en muista, ranskassakin opiskellut oikein hienoissa henkisenalan kursseilla sanoi, että kaikki olevainen perustuu numerologiaan. Monesta muusta sanomastaan sitten olinkin vastahankaan.

Ja sellaiselta se jotenkin alkaa myös tuntumaan, että numeroiden myötä jokin itsessä löytää oikeaan suuntaan. Intuitio asioiden huomioimiseen ja muuhun vahvistuu itsensä lailla.

Vaan, mitäpä sanaa siis käyttäisit omalla kohdalla jos tuo numerologia on väärä? Vaikka enhän minäkään tiiä mitenkä käyttää vierasperäisiä sanoja, löytyisi varmaan selkokielisemmät suomenkielisetkin ilmaisut asioille. Mie oon vaan yrittänyt niitä työstää mitä olen kuullut. Ja täältähän niitä olen yrittänyt ymmärtää.

Mutta vielä ainaskin on monta numeroa kohdattu jotka eivät kerro mitään, ehkei kaikki kerrokkaan tai sitten vielä on paljon ymmärtämättä. Numerotkin ovat loputon jana.

Hih, voiko hiihtäessä käyttää askelmittaria matkan laskemiseen :)

Juu huokaus. pahinta on kohdallani, että olen niin paljon eri mieltä aivan kaikesta ja kun kohtaa toisellatavoin ajattelevia, niin tuntuu, kuin olisi sodankäynti meneillään. Ei jaksa vaivautua edes ilmaisemaan, kuinka utopiaa ajatuksensa ovat. Ovat lukeneet toisten kirjoittamia totuuksia, eivätkä luoneet omanlaisiaan. Se tuntuu joskus siltä, että juttelee mielisairaan kanssa. Hassu ilmaisu, en löydä paremminkaan kuvaavaa sanaa. On joskus vain tunne, että vääriä potilaita on diagnosoituna. Ja hulluimmat kulkevat vapaana.

Vaan eipä sitä hullu osaa sanoa, kuka on hulluista hulluin. Ja aavistaako hullu sitä itse.

Erendil

Tuota olen itsekin monet monituiset kerrat miettinyt, että miksi tätä omaa numerotulkintaa oikein kutsuisi? Mutta kun olen asiasta juuri numerologin kanssa keskustellut, niin puhumme aidasta ja toinen seipäästä eli siinä mielessä tiemme eivät ollenkaan kohtaa. Ehkä yksinkertaisimmillaan numerot ovat vain yksi vieraskieli muiden kielten joukossa. Niin monesti olen vain huomannut kuinka paljon tarinaa sitä mahtuukaan numeroihin.

Tämä on ollut tietty vain se oma tapa, millä päästä kiinni omaan intuitioon/itsessään olevaan tietoon. Jotenkin kummallisella tavalla nämä numerot ja unien tulkinta ovat kävelleet käsi kädessä. Miten tämäkin aikoinaan liikkeelle lähti?

Siksi kait sitä minäkin tästä yksinäisyydestäni, erakkona olemisesta nautin, koska niin erimieltä kaikesta ylipäätänsä olen. Nautin siitä hiljaisuudesta, koska muiden joukossa muiden puhumiset/mielipiteet särähtävät niin väärällä sävellajilla omaan korvaani, että huomaan kestäväni vain pakolliset kuviot (kuten työssä, kaupassa käynnin) ja sitten taas onkin ihanaa mennä leputtelemaan korvaparkojani oman kodin rauhaan....Silloin sitä huomaa löytäneensä jotain todella arvokasta, mitä haluaa vaalia ja missä haluaa kellua:))

<3

Anita* Aurinkoinen

Olin kuuntelemassa, kesällä. Mikä hänen nimensä nyt olikaan, numerologi Erkki Kiv...?, joka on kirjoittanut sen kivien muisti, kauniin oloisen kirjan. Olin kai saanut taas liiallisen tulvan kanssa monenmoista tietoutta, ja kiukuttelin jo aivan jokaiselle luennoitsijalle/sta. Lähestulkoon lähdin pois kaikista, mutta siinä vaiheessa siis en jaksanut laisinkaan kuunnella tätä miestä, istuin salissa, enkä jaksanut keskittyä siis pätkääkään. Enkä silti hänen sanomaansa siis tiedä, enkä kiellä.

Niin sitten tuli juuri samanlainen olo, että plääh.

Mutta rauhallisuutta ja hiljaisuutta, siinä on haastetta kuuntelijalle.

Minen jaksais sinne kauppaankaan, välistä riivin mitä kaapinpohjalta saan keksittyä, millään ei huvittaisi, ei sitten millään mennä, tänäänkin taas puhuin kassalle, ihan hirvityksiä, kassa oli kauhean mukava ja samaa mieltä, olis ees ollut omaansa. Hittojako pittää olla sillein, hih. Siis nehän tekköö ihan mitä vaan palkkansa eteen, muuta kuin ovat aitoja ihmisiä. Olisitpa nähnyt kalatiskin myyjän... Muistavat nykyään muuten toivottaa hyvää päivänjatkoa aivan jokaiselle :(

Nii aidoista kohtaamisista nauttii, mut pakkopulla on vain pakkopulla. No onneks tänään sentään kohtasin kaksi uutta aitoa koiravauvaa, toisella oli vaaleanpunaiset töppöset, tytteli, hih.

On tää, yhden naisen yksityinen kiukuttelu, vaan mitäpä sillä, ketään muuta silti kuormittaa, toivottavasti en oo kenellekään sellaisia energioita lähetellyt, pyyhin pois jos niin on käynyt. Saiskohan sitä vielä sillein kun lapsena hyppiä tasajalkaa ja vähän ärjyä.

Keksin tänään töihin liittyvän uuden kirosanankin: kesäheikki

Joo, aika hassua, minullekin tuli tuo unitulkinta sillein kuin jotenkin ilmasta, ensin ei ollut hajuakaan ja kun kai ajattelin unia niin paljon, niin ensin törmäsin ihmiseen ketä alkoi opettamaan niiden tulkintaa. Enkä vieläkään osaa sillein hienosti, kuin jotkut tietävät sanojen merkityksiä, minä näen suurimmaksi osaksi suoraunia ja jos jotain en tajua, niin ystäväni on aina oikeaan aikaan tulkitsemassa tai ehdottamassa, että katso sanoja unikirjasta. Ja suunnaton apu hänestä on ollutkin, sillä en muuten tajuaisi kaikkia energioita joita ympärilläni pyörii, vaan olis helppo kaatua nurin.

Ja nyt on hyvä, kun hän sanoi, että suojaukseni on kunnossa, on hän niin viisas ihminen, timantti. Toivottavasti minulta löytyy vielä jonainpäivänä samanlainen kärsivällisyys tukea täyttä jästipäätä. Kiitos hänelle.

Vesimies -70

Eksää tiä jotta meitä asiakaspalvelijoita opetetaan jotta "asiakas on aina oikias"? Eli jos asiakas väittää mun punaista paitaa siniseksi niin sehän piru vie sit on sininen...

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

Erendil

Nollapisteessä oleminen on siinä mielessä alkanut tuottamaan tulosta, että huomaan uuden energian saapuneen kenttääni/auraani/johonkin hyvin lähelle itseäni. Olen kuin saanut kiinni sen reunasta tai tämä reuna on nyt kiinnittynyt tähän hetkeen kertoakseen jostain mihin olisi mahdollista tähdätä. Tähän liittyy sanoma dream big - unelmoi suuria, mikä sitten laittoikin ajattelemaan/kuvittelemaan, että mikä se minun suuri unelmani voisi sitten olla?

Tärkeimmäksi nousi rauha - tasapaino - onnellisuus ja nämä kolme tekijää itsessäni näin itseni sydämessäni olevan talon kuistilla lepäämässä ihanan kesäisessä maisemassa kissat sylissäni. Tuohon taloon, paikkaan, hetkeen piirtyy jotain hyvin ihanaa ja merkittävää, jotain mitä olen koko elämäni etsinyt. Tämä energia välittyy tästä visualisoimasta kuvastani niin voimakkaana, vetäen puoleensa niin intensiivisesti, että aivan pakahdun onnesta:) Rauha - tasapaino - onnellisuus, mikä kerrassaan sydäntäni hivelevä olotila, tämä tunne poreilee jo nyt sisälläni, kuin juuri avattu shamppanjapullo, mikä vain odottaa nauttijaansa. Tähän kuvaan/maisemaan/hetkeen liittyy myös hyvin paljon iloa, naurua, helmeilevää kuplintaa.........iloitsemista olemisesta juuri oikeassa paikassa, oikeassa hetkessä, oikeanlaisen energian kanssa.

:)))

kurjenkukka

Elendil,minulla on keltainen talo,kuisti,koira ja kaunis puutarha..Myös minun olotilani on nolla,sano minulle kuinka se rauha ja onnellisuus saadaan siihen mukaan.Kuka tai mikä ei sitä minulle suo.Kiitollisena vastausta odottelen <3

Erendil

Viestistäsi välittyy vähän toisenlainen nolla-tila kuin mistä itse tässä ketjussa olen kertonut. Ollakseen nollapisteessä ihmisen on täytynyt löytää itsestään jo se ilo-rauha-tasapaino tai mitä ikinä hän onkaan tänne ihmisenä itsestään tullut löytämään. Nollapisteessä kellutaan itsensä keskuksessa, irrottautuneina muiden asioista. Varsinkin irrottautuneena kaikesta huolesta ja huolehtimisesta. Tietäen, että ei ole mitään tarvetta huolehtia tai olla huolissaan/kantaa muiden ihmisten taakkoja.

Viestistäsi välittyy murheellinen nolla-tila, koska selvästikin kannat muiden ihmisten taakkaa harteillasi, mikä syö sinua enemmän kuin osaat kuvitellakaan. Taakan kantaminen muiden puolesta vie kaiken energiasi, murehtimisesta ei ole mitään hyötyä niin itsellesi kuin muillekaan.

Kysyt kuka tai mikä sitä rauhaa ja onnellisuutta sinulle ei suo......vastaus tähän on: ainoastaan sinä itse. Miksi? Koska ainoa ihminen joka meille sen rauhan, ilon, onnellisuuden, rakkauden ym. voi ikinä tuoda on me itse. Mitään ei löydy ulkopuoleltamme, vaan kaikki löytyy sisältämme. Niin kauan kuin murehdit asioita muiden puolesta et ole yhteydessä itsessäsi olevaan iloon, rauhaan, onnellisuuteen. Et tee itseäsi iloiseksi, rauhalliseksi, onnelliseksi. Voidaksesi oikeasti auttaa muita, tee se kaikki ensin itsellesi ja vasta sitten on muiden vuoro. Auttaaksesi muita/tehdäksesi muut onnellisiksi tulee sinun sisälläsi olla ensin kaikki se mitä muille haluat.

Eli päästä kaikesta murehtimisestasi irti, koska se estää sen ilon virtauksen elämässäsi. Jokainen meistä on tullut tekemään omat virheensä, emme voi ottaa kenenkään muun elämää elättäväksemme, ainoastaan voimme elää omaamme.

Muista tämä: mitä ikinä toivotkaan muille, tee se ensin itsellesi, rakasta ensin itseäsi sillä vain sitä kautta pystyt rakastamaan muitakin.....oikealla tavalla, mikä ei vie sinun energioitasi, iloasi, rauhaasi, onnellisuuttasi.....

Koska matkan varrella olet unohtanut sen tärkeimmän ihmisen elämässäsi ja se olet sinä itse. Saat kaiken mitä elämältä haluat, mutta se tulee itsesi kautta ei muiden.


<3

kurjenkukka

--------------------------------------------------------------
Voi Elendil,kuinka noin lävitseni näät,olen tosiaankin henkisesti niin väsynyt koska suren toisten takia niin paljon.Minulla on joku kumma pinttymä siittä että luulen näin..jos minä teen kaiken oikein niin silloin minun lähimmäisillänikin menee kaikki oikein ja hyvin...mutta en pysty tekemään oikein ja sen mukaan syyllisyys kasvaa ja sairastun siittä tuskasta ja olen sairastunut,en voi olla onnellinen jos näen lähimmäisen tuskan.Kiitos sinulle viisaista sanoista,yritän nyt jotenkin toteuttaa neuvojasi vaikka en tiedä kuinka sen teen,tunnen että minun täytyy saada pitkä loma ja aionkin sen tehdä heti kun.......se siirtyy ja siirtyy..kaikki pitää ensin saada valmiiksi että voin sen tehdä..paljon on minulla oppimista <3

Erendil

"Jos minä teen kaiken oikein" ...... Tässä se sinun stressilähteesi taitaa sitten ollakin. Mitä enemmän yrität toisten puolesta tehdä asioita oikein sitä enemmän sinä itse sairastut. Sinun tulee siirtyä sieltä toisten puolelta itsesi ääreen. Se hyvä puoli tässä päähänpinttymässäsi on, että koska se on itsesi rakentama turha taakka, voit sen myös itse purkaa päästämällä irti. Voit milloin tahansa sanoa kaikille niille ajatuksillesi/ahdistuksillesi jne. kiitos tätä en enää elämässäni tarvitse. Eli aina kun mikä tahansa ahdistava asia mieleesi ikinä putkahtaakaan, liittyen läheisiisi, sanot sille aina ei kiitos, ei enää. Tällä tavalla irtisanoudut kiinnipitämästäsi negatiivisesta energiasta ja korvaat sen positiivisella energialla:)
Tällä tavalla alat virrattamaan rakkauden energiaa niin itseesi kuin muihinkin. Tämä nykyinen tapasi virrattaa ahdistuksen energiaa niin itseesi kuin muihinkin. Huomaathan eron?


Iloa sydämeesi

Erendil

Kotiini ja näemmä itseeni on hiipinyt värit vaaleanpunainen ja vitivalkoinen. Näitä pitää saada ruutuna, raitana, yksivärisenä, höysteenä, mausteena, kukkina ja koriste-esineinä. Puhdas lumen vitivalkoisuus ja ah niin naisellinen vaaleanpunainen.
Tarkoittaakohan tämä sitä, että moottorisahamurhaajan aika on ohitse?

:))

Anita* Aurinkoinen

Olitpa kauniisti ilmaissut asian. Tällä nollalla alkaa olla ajatuksetkin niin narikassa, jotta ei osaa enää ilmaista asioita heidän tavoin jotka eivät tiedä tästä tilasta. Vaikka mieleen nousisi sanoja joilla ajatustaan ilmaista, niin niitä ei tule sanotuksi ääneen vaan jotain aivan muuta. Kaikki vähänkin negatiivinen jää tulemati väärien sanamuotojen vuoksi ja sitten lopulta jostain tulee automatiolla aivan jotain muuta kun oli aikonutkaan.

Sen olen huomannut, jotta välillä tulee tunne, että joillekin pitää toistaa kuin alakoululaisille, että se mitä sanoo on vain MINUN valintojani ja mitenkä joku sanomiseni ymmärtää ovat taas heidän päätelmiään. Sillä minä en enää toimi kuten sosialisti myötäillen muiden manipulointia vaan minä olen minä.

Se jotta väkisinkin tulee törmäilijöitä ei hassulla tavalla vie energioitani, silti automatio puheeni kertoo vastassaolevalle siitäkin kuinka he pahoittavat mieltäni toimillaan,aidolla tavalla. Enkä silti ole pahoittanut mieltäni, vaikka jossain muotoa tuntuukin raskaalta, niin tajuaa, että näin on mentävä siltikin. Sillä se rakkaus omassa sisässä on niin ehdoton, että ilmaisee myös jos väärin kohdellaan jotta toinen tiedostaa tekonsa ja voi päästä eteenpäin. Ilman jotta asiasta tarvitsee tehdä selontekoa sen enempää. On se silti aika nollatila, kun ei kuitata, mutta silti sitä ei kaivata. en kuitenkaan kantaisi vastuuta heidän ajatuksistaan,edelleenkään. Voi vain toivoa jotta alkaisivat ymmärtämään, sillä ajatusten voima on niin suuri ja vääränmoisina eteenpäin lähtee ikäviä aiheuttavia energioita ajatusten kohteille jotka eivät osaa suojautua.

Suojautuminenhan minulla oli aiemmin pielessä itsellä, olin kuin puhkiammuttu reijillä oleva sielu ja aina vain satoi lisää sisälle. Yritin sitä luoda keinotekoisin tavoin ajattelemalla, kuten täällä neuvottiin. Käytän toki sitäkin tapaa silloin tällöin jos tulee tunne, että varmistan asiaa.

Nyt tuntuu jotta nuo kevään veikeät lintuset hoitelevat puolestamme monenmoisia energiajuttuja omien hommiensa ohella. Tulevat jotenkin lauluineen niin lähelle jotta miltei tunnen niiden kertovan huolenpidostaan. Viimekeväänä tosin yksi pulu hiukan suivaantui, kun oli rakentanut pesänsä ennen lehtien tuloa ihan näköisälle kerrostalon ulko-oven viereen. Että pitääkö sitä vielä porukalla minun pesässä istumistani tuijotella kysyi iso mötikkä lehdettömästä puusta.

Hei saanko udella tuleeko kenellekään mitään mieleen, ei tämä kai suuri juttu ole, mutta kun minulle nähdään alituiseen mustavalkoista koiraa. Mieleni lyö tyhjää, en ole ainakaan vielä nähnyt sitä. Olisiko jokin asia taas kun pitäisi oikealla tavoin yhdistää.

Ai niin kiitän vielä heitä jotka ovat neuvoneet uniennäöstä, hoksasin ihan vahingossa ja muistin samalla, siitä täällä neuvonneenkin joidenkin, että voi etukäteen pyytää mitä haluaa nähdä. Pyysin nähdä meistä tulevasta miehestäni ja minusta jotain mitä teemme yhdessä ja näin pätkän, että olimme yhdessä löytäneet molemmille toimivan ruokavalion ja olimme laihoja ihmisiä, tämän nykyisen pulluravatsan sijasta. Uni samalla kertoi paljon enemmänkin, että viihdymme monessa asiassa yhdessä. Koska tästäkin yhdessä kerroimme toiselle minälleni asiasta intoa puhkuen.

Mikä on tilanteesi Erendil nyt, voisiko olla sinunkin juttusi pyytää unta kertomaan? Ihan vain heitin vaikka en tiedä oletko uniin taipuvainen. Miten minulla on sellainen olo, että olisit joskus jopa tuolla unipalstalla tulkannutkin, vai muistanko väärin.

Hiihtokelit päättyivät pian polskutellaan vedessä toivon mukaan.

Erendil

Juu, edelleenhän tuota unientulkintaa teen ja muutenkin olen kova näkemään unia ja sitä kautta sitten sitä tietoa itselleni saan, että missä sitä oikein itsensä kanssa menee. Mutta nyt voimakkaimmin tässä hetkessä pyörii tämä ihana vaaleanpunainen energia, mihin liittyy osana myös vitivalkoinen ja ripaus vaaleata harmaata. Tämä hyvin hellästi on tekemässä itselleen tilaa, pienentäen tätä aikaisemmin tarvitsemaani moottorisahamurhaajan puoltani. Moottorisahamurhaaja (msm) minussa teki aivan valtavan työn, vei minut oman voimani äärelle, jollaista en edes tiennyt minussa olevan. Omaa ristintietäni kulkiessani se tuli kuin kaveriksi rinnalle auttamaan, vahvistamaan omaa panssariani/voimakenttääni. Mutta koska msm oli hyvin maskuliinista energiaa ei se jättänyt hempeydelle/naisellisuudelle paljoakaan tilaa, mutta nyt on uusien energioiden aika. Jonkin sellaisen aika, missä on tilaa itselle, naisellisuudelle, hempeydelle, rakkaudelle.....siis uuden itsensä aika. Itse joka on naisellisempi, hempeämpi, rakastavampi.......ja tätä kaikkea olen lähinnä itselleni ja vasta sitä kautta muillekin.

Pulusta puheenollen, tuollahan se kujertaa jo ulko-oven vieressä olevassa männyssä, näyttää olevan sille jokavuotinen vakkari pesäpaikka.

Ja jos sinulle mustavalkoista koiraa nähdään, niin jos et sitä itse meinaa hankkia niin sitten se varmaan putkahtaa elämääsi jonkun toisen henkilön kautta:)

Tuosta suojautumisesta: itselleni parasta suojautumista on se, kun laittaa asiat menemään toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai sitten itselleni on uloimmaksi kerrokseksi kasvanut vesilinnun sulat, mistä johtuen en enää jää kiinni oikein mihinkään.....

Sarlotta

Kiva oli lukea nollatilastasi...:) ja ihanasti kirjoitit Kurjenkukalle. Minua edelleen seuraa nuo kakkoset ja ykköset kolmonen siinä mukana. Minulla on ollut kanssa tuskainen talvi..syyllisyys vaivannut öisin todella voimakkaana mikä hiukan alkaa helpottamaan. Olen ymmärtänyt että olen hyvin ankara itselleni enkä suo virheitä itselleni. yöllä jos herään jään pohtimaan asioita mitä olen sanonut tai tehnyt. Ihanaa olisi päästä tuollaiseen tilaan kuin sinä ettet tarvitse toisia tuomaan sinulle onnea niin minäkin jo luulin päässeeni siihen tilaan mutta mitä vielä..juuri tänään vaadin muilta huomiota kyynelsilmin :( T: Sarlotta

kurjenkukka

Elendil,kuinka viisaalta sanasi kuullostavat.Puhut niin totta.Tiedän että muiden asioiden ja ihmisten sureminen vievät kaikki voimani ja iloni siinä samalla.en voi muistaa koska viimeksi olin todella iloinen ja rauhallinen.Minun on pakko päästä siittä kierteestä irti jos se vaikka auttaisi paranemaan,en tiedä onko jo myöhäistä mutta yritän kumminkin.Minulle tulee sisälle semmoinen tunne ,kun lapsi odottaa joulupukkia.Näet sarlotan sanat ja näet että me siskokset olemme samanlaisia.ne geenit ne geenit.kiitos sinulle <3

Erendil

Kurjenkukka, joulupukin tuleminen tietää lahjoja. Tämä on oma sisäinen viisautesi/oppaasi, mikä kertoo sinulle mahdollisuudesta/asiasta/ovesta, minkä avaimet ovat sinulla käsissäsi. On sinusta kiinni käytätkö tämän mahdollisuuden vai et. Avaatko itsesi kautta oven johonkin uuteen:)

Vesimies -70

No just, tuttu tunne, varsinki tuo jotta EN TOIMI KUTEN SOSIALISTI MYÖTÄILLEN MUIDEN MANIPULOINTIA. Manipuloijat vaan ei oikein tykkää siitä...tosin tää alkaa olla jo menneen talven lumia, alkavat/alkaa se manipuloija vissiin oppia...viime kesänä piti vielä kovastikkin mun muistuttaa että ei noin...ei kiitos manipulointia jos haluat mun kanssa olla tekemisis...

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

Erendil

1+2+3 eli sisältäsi nousee asioita, mitkä liittyvät juuri näiden kolmen ensimmäisen chakran asioihin eli työskentelet itsesi kanssa tällä hetkellä luoden vahvempaa pohjaa sille kuka sinä olet:) perusta, jolla seisot; arvot; voimasi, mitä ammennat:)

Sarlotta

niin totta Erendil,...olenkin aatellut että kasvua kait tämäkin sitten on...se on vaan kestänyt niin kauan mutta ehkä se tästä iloksi muuttuu ja opiksi...kiitos vastauksesta <3

Erendil

Joskus se ykkönen viestittää myös siitä, missä se este meissä oikein on. Missä se jumiutuma oikein on, jotta löydämme sen oivalluksen itsestämme, jotta pääsemme asioissa eteenpäin....

<3

Sarlotta

millai sen sitten saa selville....siinäkö kohtaa kun se ilmestyy tiettyyn kohtaan vai miten?