Kissantassu*

Tulipahan vain mieleen tästä Bushin lupauslistasta että voisi olla toimiva tapa meikäläisellekin:


http://naturesgraffiti.com/wp-conten...resolution.jpg

eli mukaellen ja hiukan muuntaen tuota niin,
lupaan olla stressaamatta laihduttamisen kanssa enkä ajattele asiaa ollenkaan mutta...

*voin kuitenkin hippuhiljaa muuttaa ruokavaliota hyödylliseen ja tervehdyttävään suuntaan kohti hyvää oloa ;)

*en moiti itseäni lapsille motkottamisesta vaikka se joissakin asioissa on ihan turhaa eikä johda yhtään mihinkään, mutta voin tietysti käyttää hyödyksi terävää päätäni ja tehdä joskus sellaisen hienon "vastaiskun" että asia menee perille lapsille - tai ainakin minulle- hyvillä mielin ilman motkottamistakin ja säästää näin omaa aikaa ja vaivaa parempaan ja ilahduttavampaan tekemiseen.

*en stressaa itseäni sillä, että olen aamulla kuin nukkuneen rukous ja kuin pers*****n ammuttu karhu (oho, no en nyt sentään ole mutta mieli tekisi olla kun herätetään kesken unien) vaikka olen oikeasti luotu yöeläjäksi, vaan olen rauhassa mikä olen ja kääriydyn sellaisenakin tyytyväisenä lämpimään sisäisesti aamuäreään karhun turkkiini.
Mutta tietysti milloin haluan, voi aina mennä sänkyyn jo klo 20.00 ja lukea hyvää unettavaa kirjaa ja fantasioida kuinka ihanaa (?) on herätä aamulla klo 5.30 ja vaikka joogata tai venytellä ja peseytyä rauhassa ilman ruuhkaa etc ja kaiken aamutohinan jälkeen kun lapset ovat lähteneet kouluihinsa, lähteä reippaalle aamulenkille matkalla töihin?
Voisinhan? No kyllä nyt ihmeessä tuolla tavalla salaa itseltäni ainakin, joskus edes ;D

Vuonna 2013 se voisi olla jo toinen luontoni, illan torkkujan aamuvirkku luonne ;) Sopii ainakin toivoa niin <3

Jos sitten näillä "ei-luvatuilla" menis...;)

.

blueQ

Hauska oivallus Tassulla, eli mutkan kautta positiiviseksi:)

Juuh, paljonkin voisi tuota toimenkuvaa muuttaa, mutta taitaa olla niin vaikeasti toteutettavissa, joten antaa olla:)
Kun yksin elää niin asiat ovat hyvin.
Ei ole ketään, kenen kanssa riidellä, ei ole ketään kelle motkottaisi ja mahdollista aamuäreyttä kun ei näe kukaan, niin kaikki on vain yhtä auvoisaa olemista:)

Juu'uh, kyllä minä yhtenä päivänä olin äreä, enkä tiennyt syytä siihen. Siskoani nauratti kovasti, kun kerroin, että nyt olen pahallapäällä. Vielä enemmän nauroi, kun kerroin etten tiedä miksi olen:(

Kun tuota edellä olevaa ajattelee, niin huokaus pääsee..
Rikkauttahan se kaikki on jos ympärillä on ihmisiä, joille saa ne kielteisetkin asiat purkaa. Tietää ainakin olevansa vahvasti elämänsyrjässä kiinni.
Tällaisessa tilanteessa sitä on kuin haamu, joka huhuilee kämpässään yksinäisenä.

Tänä aamupäivänä on mielessäni soinut laulu "Tulkoon joulu".
Olen ihmetellyt sitä, että on se ihmekapistus tuo ihminen, kun voi ajatella niitä, näitä ja samalla lauleskella mielessään joululaulua:)

Kai minusta on tulossa jo horisevantontti, kun hukkasin uuden kissakalenterinkin, mihinkähän talteen olen laittanut sen?

Juna

Et sitten ollut kuin vain yhtenä päivänä äreä? Ei siitä vielä kannata huolestua :)

Kissantassu*

Heh, olisikohan se ollut tämä?


http://www.hyvinkaanesy.fi/images/Ki...in%20kansi.jpg

Löytyi sohvatyynyn alta ;)

blueQ

Ei ollut ihan sama kalenteri. Se oli jonkun eläinsuojeluyhdistyksen kalenteri.

Minä olen sen kalenterin kannessa olevan kissan mummi :)

blueQ

Se kalenteri oli Devin löytöeläinkalenteri.

Kissantassu*

Hämmästyin kuinka sanoit sanat jotka olen jossain elämäni vaiheessa itsekin ajatellut, siis että kun ei ole ketään kenelle edes kiukutella kun on pahalla päällä. Tosin silloin minäkin olin niin harvoin pahalla päällä ettei kukaan edes olisi uskonut minulla sellaista olevankaan :)

Mutta yksinäisyys oli. Muistan kun olin kuin Tirlittan kun perhe lensi, kuka länteen, kuka itään jne ja itse tuntui kuin olisin lentänyt avaruuteen (enkä kanavaan kuten Tirlittan).

ja sitten minulle tuli Vahingossa liian aikaisiiin vieroitettu kissanpentu jonka piti olla vain 2-4 tuntia meillä, kunnes sen tuleva omistaja hakee sen töistä päästyään. Omistaja soitti vasta kehden päivän kuluttua että hakee sen mutta se oli jo myöhäistä. Kissa oli leimautunut minuun ja minä sitoutunut kissaan joten pidin sen.

Sen jälkeen ei ollut enää yksinäistä päivää eikä kaipausta mihinkään :) Vain yksi ärähdys pääsi kaikkina tulevina vuosina. Se tapahtui kerran kun villikissakin oli jo kahden vuoden kuluttua toipunut täysin pelostaan ja koettelemuksistaan ja keksivät yhdessä uuden hauskan leikin/tutkimuskohteen: tulin yötöistä ja rojahdin väsyneenä sänkyyn niin toinen oli toisella puolella korvani juuressa ja toinen toisella puolella, sitten se alkoi. Ensin toinen laittoi nenänsä korvakytävääni ja naukaisi naukaisi ja toinen teki saman toisella puolella. Toisella oli heikohko ääni, mutta sitkeä, pieni kun oli, liian áikaisin emosta erotettu. Toisella ääni kumpusi isosta rintakehästä niinkuin ne sellaisesta pruukkaa kumahdella.
Laitoin tyynyä korvalle ja olin varma että kohta kyllästyvät kun en reagoi. En raaskinut heti kieltää kun olivat keksineet yhteistuumin minullekin aivan uuden leikin. Ikinä kuullutkaan moisesta kissojen leikistä.
Mutta ei ne mitään lopettaneet. Siinä vaikutti käyvän juuri kuin ihmisilläkin kun aloittavat yhteislaulun: sitähän jaksaa tehdä vaikka tuntitolkulla ja innostus ei kun nousee vain!
Pieni opetteli yhtä kovaa ääntämystä kuin isollakin ja harjoittelivat vuoronperään yhteisääntä ja vuoroääntä kuin moniäänisessä kuorossa ikään. Sydämensä kyllyydestä.

No ei hätiä mitään, minullahan oli tunnetusti kiltit ja älykkäät kissat joten sanoin heille että ei saa naukua kun nukun ja ohjasin heitä menemään vaikka ulos leikkimään. Sekunnin oli hiljaista ja sitten alkoi isompi kissa varovaisen kuiskaavan kysyvän miukaisun johon toinen miukaisi yhtä kysyvästi edelliselle takaisin. Ja sitten kummatkin laittoivat yhtaikaa kirsunsa korviini, toinen toiseen ja toinen toiseen ja sitten naukuivat yhtä menoa kolmet isot mahtavat naukaisut perä perään!
Enempää eivät ehtineet vaikka aikomus oli, koska silloin suutahdin ja otin ensin toisen kissan ja vein keittiöön ja sitten toisen perään ja toruin moisesta tottelemattomuudesta ja laitoin kissojen ulkoluukun kiinni että pysyvät taatusti arestissa.

Oli niin tavatonta käytöstä minulta että vaikka en koskaan nähnyt heitä huonotuulisina (ison kissan alkuaikaa lukuunottamatta) niin eivät tästäkään teosta protestoineet vaan tajusivat että se oli huono leikki. Vai olivatkohan niin fikuja että halusivat vain testata mitä emäntä (=ihminen) tekee kun sen ei anneta nukkua. Vastaus tuli ja mieli oli tyytyväinen heillä. Minä valvoin ja kysyin sitten vartin kuluttua että joka ymmärsivät ja kun ymmärsivät niin päästin pois ja menin nukkumaan.

Niin että blueQ, jokos sinulla on näitä pieniä ihania? Jotain lajia sellaista siis? Koirakin on yhtä ihana pieni ihana :))))
Jos ei ole niin saattaapi ratkaista sinun ongelmasi <3

Kissantassu*

ooohhh...olet vai ? Mummi siis :) Minä kun juuri kirjoitin sinulle kissasuositukset, mutta sinähän tiedätkin sitten jo :D

Kissantassu*

Kissakuva unohtui!

Kuvan henkilöt eivät tosin mitenkään liity tarinaani eikä elämäämme...


http://www.ahaateatteri.com/files/ah...ru_pesonen.jpg

mutta tällaistakin se meidän elämämme oli...:)

blueQ

Tassu:) Minä olen aina ollut kissaihminen, pyytänyt joskus päästä kissojen taivaaseenkin kuoltuanikin.
Sitten minulla on ollut kaksi koiraa. Jälkimmäisen herra A.n kanssa minulla oli niin suuria ongelmia, että luovuin siitä. Onneksi kasvattaja otti koiran takaisin.
Minusta tuntui, että ongelmat johtuivat pääasiassa molempien suurista elämän muutoksista.
Olen edelleen yhteyksissä herra A.n kanssa. Nyt on muutoin kaikki hyvin, paitsi minulla syyllisyys luopumisesta ja ikävä.
Silloin kun minulla oli koira, olimme ME. Minun on ollut vaikea opetella sanomaan kotiani yksikössä.

Kissoja minulla on ollut lapsesta lähtien, nyt sitten paijaan poikani kissoja aina käydessäni.
Joskus haaveilen siitä, että minulla olisi joku eläin, mutta se on vain haave...

joanna*

mietin tätä aloitusta tässä tämän päivän touhujen keskellä...

tuli vaan tunne, että mie olen vieläkin siinä vaiheessa että tekisi mieli sanoa että "lupaan yrittää... sitä sun tätä"

parempi ehkä olisi sanoa, että yritän.

monenlaisia tavoitteita on ensi vuodelle. ja niinkun tapaan kuuluu, osa toteutuu ja osa ehkä ei.

tyhjä kalenteri on aina haaste sekä mahdollisuus :)

Kissantassu*

Kuule, jos herra A on onnellinen niin kaikkihan on hyvin :) Jos ei niin voinet vaikuttaa asiaan jotenkin. Syyllisyys on siis ihan turhaa? Elämä vain välillä on.

Heh, kun elin kissojeni kanssa puhuin aina MINÄ:stä mutta kaikki muut puhuivat MEISTÄ, hyvä etteivät sanoneet KISSAT ja heidän kissantassunsa, vaikka sitä tarkoittivat :)

Siinä menee muuten vähän aikaa tosiaan tottua siihen että on vain minä eikä me. Samoin esim ruuan ostaminen yhdelle eikä usealle tai jopa sen tekeminen vain yhdelle vaatii aikansa. Tottumus on tonen luonto, olen huomannut ihan käytännössä. Ihan oikeassa olivat ne jotka sanoivat aikoinaan eräällä luennolla että rajoja olisi hyvä määräajoin rikkoa, esim kävelemällä töihin eri reittiä etc. ettei kangistu kaavoihin. Tosin silloin kun oli nuori, sitä ei tajunnut kun ei vielä ollut rajoja ja tapoja joita rikkoa :) Minulla on edessä se itseni löytäminen kun jään uudestaan yksin. No, sitä ei voine välttää tässä elämässä. Kovasti vain yritän valmistautua jos sitten vähän helpommin menisi. Ainakin hankin pienen ihanan. Tai ehkä hankin ison vanhan, he kuulemma tarvitsevat kotia myös. Näin olen suunnitellut :) Matkustaakin tosin pitäisi joten hyvä kotirakas mies täytyisi olla joka haluaa hoitaa ihanani kun minä matkustelen. Siis sellainen eläinkuiskaajamies tietenkin :)

Kuinkas teidän muiden tulevaisuuden suunnitelmat ja lupaukset? Vai eikö tänä vuonna? Ei sitä joka vuosi jaksakaan :)

Vesimies -70

Mä en ainakaan lupaa mitää, paitti että kaikkia voi YRITTÄÄ...Voi YRITTÄÄ tehdä paremmin, olla parempi, kärsivällisempi jne. mutta lupaa en mittää...

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

joanna*

just tätä miekin tarkoitin :) :)

Vesimies -70

Heh, jos noi liittyis (viittaan ekaan lauseeseen tuon kuvan yllä) niin sithän me tiedettäis jotta sä oot Pesonen ja kissas on Viiru...

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon