| Haluan jakaa tämän kanssanne
Satuimpa nostalgian puuskassani lueskelemaan vanhoja ketjuja joita olin itse aloittanut tai vastaillut. Pari vuotta sitten liikuin siis suht aktiivisesti täällä Pallolla. Sitten oli piiiitkä tauko.
Silloin minulla oli melko huonot ajat. Kirjoittelin tällaista:
"Haluan vain päästä tästä itsetunto-ongelmasta, ottaa omat voimavarani käyttöön ja hyväksyä itseni 10000000% sellaisena kuin olen! Se tuntuu vain äärettömän vaikealta kun jollekin opettajalle puhuminenkin koulussa on niin vaikeaa....
Muilla kokemuksia? Neuvoja? Mitä tahansa?!
t. itkuinen SadSmile" (siis nykyinen Carnelian)
Ja:
"Tulevaisuus näyttää kovin romahdus-vaaran alla olevalta, näen yksinäisyyttä ja epätoivoa. Katruutta ja turhia pelkoja. Mihin on elämäni menossa? Milloin minusta tuli tällainen.
En haluaisi mitään muuta tehdä elämässä kuin sitä yhtä asiaa, joka ei kuitenkaan elätä ja jossa en ole tarpeeksi hyvä. Empä minä parempi muussakaan ole...
Mitä tehdä kun elämä pelottaa?"
Ja vihdoin:
"Ja tavoitteenani on: viimeistään 2 vuoden päästä Englannissa tuntien oloni tyyneksi ja itseni hyväksyväksi vaikka olisi kuinka sosiaalinen tilanne. :)"
*
No, arvatkaa missä olen nyt? Englannissa. Yliopistossa. Ja kyllä - tunnen itseni tyyneksi ja itseni hyväksyneeksi. :) Alku ei ollut todellakaan herkkua, mutta nyt muutaman kuukauden jälkeen en ole varmaan koskaan ennen ollut yhtä puhtaan onnellinen.
Tässä esimerkki että ELÄMÄ VOI MUUTTUA. <3
Valoa ja voimaa jokaiselle,
Carnelian (:
| 
