Simppis

Kysymys kuuluu; onko kukaan lukenut Eckhart Tollen kirjaa Läsnäolon voima?
Itse aloitin juuri, ja kysymykseni liittyy alkupuolella tekemääni havaintoon, jossa neuvotaan kuuntelemaan ajatuksiaan, mutta ei arvostelemaan niitä mihinkään suuntaan. Yritin hetken soffalla maatessani, ja ajattelinko vai vastasinko itselleni, mutta eihän se ole mahdollista. Silloinhan sitä ei ikinä voi neuvoa ketään tai ylipäätään mielipidettä sanoa, jossei sitä tavallaan siis ole. On kuin olisit oman ruumiisi vanki. Olet läsnä, muttet tee päätöksiä, olet mukana kun ruumiisi tekee asioita.

En osaa tätä järkevästi ilmaista, yritän vasta hallita itseäni, mutta jos joku sai jotain tolkkua tuosta, niin kommentoi ihmeessä!

joanna*

Yksin ollessa on ehkä vaikeampi olla puntaroimatta ajatuksiaan ja tunteitaan.

Läsnäolon voima tulee käytännön elämässä ilmi etenkin kommunikoidessa toisten ihmisten kanssa. Erityisesti lasten ja vanhusten kanssa. Tavallaan ihanaa unohtaa itsensä hetkeksi ja keskittyä kuulemaan mitä toisella ihmisellä on sanottavaa. Tai sitten vain olla hiljaa läsnä toisen ihmisen kanssa.

Mulla on tapana hyvin lyhyesti vastata, että jospa joku muu pureutuisi tähän mielenkiintoiseen aloitukseesi syvällisemmin.

Varjotar

Ei pidä lukea kuin piru raamattua. Katso kokonaisuutta, sitten vasta yksityiskohtia.

Vesimies -70

Mun mielestä ei edes ruumiskaan tekisi mitään. Ajatuksistahan ne teot lähtee.
En kyllä oo lukenu kirjaa joten Varjottaren sanoma voi pitää hyvinki paikkansa.

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

Valkoinen susi-60

En ole lukenut Tollen kirjaa, mutta olen lukenut sellaista kirjaa kun- vie minut totuuteen, Tomas Vieira ja Nouk Sanchez kirjoittajina. Kirjoittavat luultavasti melko samoista asioista ja tuossa vie minut totuuteen kirjassa viitataan tuohon Tollen kirjaan.

Olen ymmärtänyt asian niin, että täytyisi opetella elämään tässä ja nyt hetkessä, sekä olemaan valppaana ajatuksiensa suhteen. Eli tarkkailla mitä ajattelee. Ei edes ajatuksissaan arvostele, tuomitse eikä väheksy ketään toista ihmistä, eikä mitään muutakaan. Tuossa tuollaisessa elämän tavassa on ainakin minulle melkoisesti haastetta, mutta olen jo jonkin verran oppinut olemaan arvostelematta ketään.

Vaikka kehoina olemme erillisiä, niin sielumme/henkemme on yhtä ja jos arvostelemme jotakuta toista, niin oikeasti arvostelemme itseämme. Näemme siinä toisessa ne puolet itsestämme, joita emme hyväksy itsessämme.

Neuvoa ja opastaa voi, mutta ei tuomiten ja väheksyen.

Itse olen miettinyt sitä asiaa, että mikä on arvostelemista ja mikä on vain toteamista. Miten nuo eroavat toisistansa? Ehkä tuo selviää jossain vaiheessa.

Aion lukea seuraavaksi noita Tollen kirjoja, kunhan kirjastosta vapautuvat.
Valkoinen susi

Varjotar

Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa.
Mietipä uudelleen.

1) Tyyppi A on aina tiukasti sovituista ajoista kiinni pitävä, on itse mielummin vähän ajoissa kuin myöhästyy. Hän on tekemisissä tyypin B kanssa, joka on hyvin suurpiirteinen, myöhästyy poikkeuksetta aina 10-30min, mistä tahansa.
Jos tyyppi A arvostelee tätä tyyppi B:tä, niin onko myöhästelijän ominaisuus silloin myös tyyppi A:lla?


2) Tyyppi A on hyvin lojaali ystävilleen. Hänellä on tiedossaan tyyppi B, joka pissittää mennen tullen jokaista vähän asiassa kuin asiassa. Tyyppi A kritisoi tätä tapaa tyyppi B:llä.
Onko vika todellisuudessa tyyppi A:ssa?

Minä en ymmärrä, miksi muita ei saisi arvostella? Miten se tekee muka sinusta paremman, ettet tee niin?
Se, että arvostelee muita, ei ole mikään huono juttu, vaan arvostella voi ihan yksinään omassa päässään. Silloin ei vahingoita ketään.
Kaikkia ei koskaan voi miellyttää.

Kissantassu*

En ole lukenut Tollea mutta itse koen tuon voivan tarkoittaa sitä, että tulee kuunnella itseään, arvostelematta.

Ihmisellä on automaationsa, rutiininsa. Myös ja nimeonmaan ajatuksiinsa nähden joihin hän antaa automaattisesti vastauksen/reaktion jos ei välillä pysähdy vain kuuntelemaan itseään arvostelematta, reagoimatta.

Ihan sama suhteessa muihin että sitä antaa vakiovastaukset, asenteet jos ei välillä pysähdy vain arvostelematta kuuntelemaan mitä toinen oikeasti sanoo/tarkoittaa.

Itseäänkään ei voi kohdella ennakkoluulottomasti jos ei välillä vain kuuntele.
Lisäksi olen huomannut, että kun kuuntelee toista niin, että on hiljentänyt omat ajatuksensa ja automaationsa niin aistiikin sen toisen tunnelmat ja sanat aivan uudella tavalla. Saattaa ymmärtää mitä toinen tarvitsee tai mitä suhteesta puuttuu (mikä tahansa suhde, hoito-,rakkaus-, ystävyys-, toveruussuhde) tai mikä on sen kantava voima jne.jne. Eli sillä tavalla kuunteleminen sekä itseään että muita läsnäolevasti, saa sellaista informaatiota mitä ei muuten saisi. Ei arvostelun kautta vaan tiedon, koska oman käsitykseni ja kokemukseni mukaan silloin ollaan kytköksissä jo syvempään rakkauden tasoon.

Jos ei ole harjaantunut tai luontaista kykyä tähän, ei välttämättä heti oivalla, kuinka syvälle rauhantilaan tässä läsnäolossa voi päästä. Oletankohan väärin jos oletan että siinä kirjassa sanotaan että tällainen läsnäolon voima antaa voimakkaan kosketuksen myös
sekä fyysiseen kokemiseen, esim luontoon jne. että henkiseen pyhän läsnäoloon. Näin kokisin itse ainakin sen läsnäolon ja hiljaisen itsensä (ja muiden, myös esim puiden tai tilanteiden) kanssa läsnäolon. Ei arvostelua vaan, puhdasta havainnointia, jota meidän arvostuksemme ja tarpeemme eivät vääristä.
Jossain vaiheessa saattaa alkaa tulla jostain hyvin syvältä vastauksia/ratkaisuja/tietoa tilanteisiin. Silloin ei ole enää kyse omista automaattisista vastauksistamme vaan jostain syvemmästä "joka tietää".

Mutta kuten sanoitkin niin meidän pitäisi myös arvostella (tai kuten itse sanoisin, arvioida) tilanteita itsekin, että kykenemme toimimaan arjessa. Näin käsitin sinun takoittavan?
Itse tein esim työasioissa niin että koti- ja työhönmenomatkalla ensin "kuuntelin" mielessäni -arvostelematta- kutakin ihmistä (ihmisläheinen työ), hänen tilannettaan ja työtilannetta ylipäätään niin asiakkaiden kuin työtovereiden kannalta ja sitten siirsin syvätiedolla saamani tiedon arkeen toimintaohjeiksi ja kellonajoiksi, rikkomatta kuitenkaan sitä yhteyttä joka oli syntynyt tähän syvempään minään. Ajan oloon tämän yhteyden voi säilyttää kaikkialla jos niin haluaa, myös toiminnassa muiden kanssa ja samalla kun keskustelee muiden kanssa. Voi toimia sekä arjessa että syvätiedossa (läsnäolossa).
Tämän läsnäolon siirtäminen arkeen ja syvä yhteys rakkauden tasoon samanaikaisesti vaatii harjoittelua, että sen saa siirtymään arjen tasoon ja arkiminän käyttöön, ettei syvä taso ja arkiminä toimi toisistaan irrallaan vaan vuorovaikutuksessa tai jatkuvassa yhteydessä toisiinsa, yhtenä.

Näin näkisin tämän asian vaikka en ihan varma voikaan olla mitä Tolle asialla tarkoittaa. Luulen kuitenkin että nämä ovat jokseenkin samoja asioita kirjoittipa niistä tai kokipa ne kuka tahansa.

.

Valkoinen susi-60

Kaikkia ei voi, eikä edes tarvitse miellyttää, mutta kun niillä ajatuksillakin on valtaisa voima. Voimaa juuri siksi, kun henkenä/sieluna ollaan kaikki yhtä.

Sem

Päästä irti, rauhoitu, ole ja hengitä, kuuntele sydämesi sanomaa ja mielesi rauhaa.

Ymmärrän hyvin takertumisesi hänen sanomaan. :)

Vesimies -70

Tuosta Valkoisen suden sanomasta: Mitäs sitte jos on tyyppi A joka raiskaa ja tyyppi B joka ei ikinä sellaista tekisi. Onko siinäkin vaan niin jotta erilaista käytöstä, muttei pahaa, raiskaus siis?

Ja mun mielestä ego ei kokonaan ole hiljennettävä tai paha, sitä pitää vaan pitää aisoissa, niinku tuli, ego on hyvä renki mutta huono isäntä.

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

sekonikki

Tässähän ei vastata ollenkaan kysymykseen , että miten sama piirre löytyy itsestä, mitä toisessa arvostelee?
Itse olen tuota usein miettinyt että miten niin sama löytyy itsestä, ehkä joskus löytyykin mutta ei aina. Miten sitten epäkohtiin puututaan, jos ei saa arvostella ollenkaan, kun se on niin egon hommaa? Miten lapsille asetetaan rajoja tai rikollisille laitetaan rajoja, jos ei arvostella tai puututa toimintaan? Sanotaanko vain että hän toimi vain eri tavalla? Mihin sellainen johtaa?

Olen lukenut Tollen kirjat. Ne ovat minusta aivan mahtavia juuri läsnäolosta tässä hetkessä. Siinä juuri mieltä tarkkailllaan, miten se on kokoajan joko murehtii menneitä tai pelkää tulevaa, ei osaa nauttia tästä hetkestä ilman sanoja, ilman menneisyydestä tai tulevaisuudesta kumpuavia tunteita. Hyvin huomaa miten juuri mieli aiheuttaa kärsimystä, ei suinkaan se läsnäoleva hetki, joka voi jäädä huomaamatta ja kokematta sellaisena kuin se on. Mieli lörpöttelee lakkaamatta, sen on vaikea olla vain hiljaa ja tarkkailla ilman ajatuksia.

Vesimies -70

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. !!! (http://www.cosgan.de/images/midi/froehlich/a055.gifa )Tuota ajoin myös minä takaa. Jos ei puututa toimintaan ja ajatellaan vain jotta 2 erilasta toimintaa ei pahaa" niin semmosessa yhteiskunnassa ei ois vankilaa vaan raiskaajat, murhaajat, raiskaajamurhaajat ym. vois vapaana liikkua kaduilla kun "se on vain erilaista" Mitä sitte ku joku tuollanen tunkeutuu vaikka koulubussiin ja raiskaa näitten "se on vain erilaista hymistelijöiden" lapsen, onko se vieläkin erilaista eikä tumittavaa?

Hei haloo!!! Jos henkisyys menee tuohon niin sitten se on jo jotakin muuta ku henkisyyttä...Inhimillisyys on henkisyyttä ja se jotta tajutaan ketkä on uhria, ei tosiaankaa raiskaajat vaan ne raiskatut.

Ja jos mä arvostelen raiskaajaa niin meinaako se jotta mä olen raiskaaja? Hei haloo, järkevät ihmiset jos alkaa meneen tähän niin hei on herätyksen aika... Ootte siä sithin lordien puolella ette Valon...Ei kaikkiin kirjotuksiin/kirjoihin kannata uskoo noin vain, oma järki hei...herätys...

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon

Varjotar

Miksi sitten muita ei saisi arvostella?
Se, että joku piirre toisessa ärsyttää ei ole mikään merkki, että itsessä olisi semmoinen ominaisuus.

Voi toimia, kuten haluaa, tai voi toimia kuten muut haluaa.

Sem

Ja voi toimia haluamatta, siinä se suuri ero on mitä sanoit.

Kristallikallo

Aika kivan blogin löysin eilen, hyviä juttuja ja kuvia.

Tietoinen läsnäolo

Kristallikallo

Asioilla on merkitystä jos niille antaa merkityksen.

Sunlounger vs JFOS - Another Day On The Terrace ( Bootleg ) - YouTube

Kissantassu*

Hieno muistutus-ja ideablogi, otin talteen :)

KARS JEDIMESTARI

keskity ole tässä hetkessä älä ajattele ole läsnä ole tietoinen aisti kosminen daatta tiedosto tunne sen viisaus hetkessä läsnä. Toim i sillonbn kun , on sen paikka keskity , rauhoita väkeä jos ei muu auta ole soturi . Rauhoita tilanne olemalla tässä hetkessä läsnä. t KARS SKYWALKER JEDI MESTARI

VOIMA OLKOON KANSSANNE

Sem

Voiman Tie heijastuu aina läsnäolosta siinä hetkessä: katso ihmisiä ympärillä missä oletkin väkijoukossa, niin Voimaisimmat näet heidän olemuksesta mitä edustavat muiden suhteen. Liikkeistä, asennoista, silmistä, sanoista ja huulien liikkeistä, rentoudesta ja ryhdistä ja erityisesti hengityksen kautta ilmenevästä Voiman säteilystä, se energia jo itsenään puhdistaa aluetta. :)

joanna*

kiitän niistä hetkistä, jolloin todella olen osannut ja pystynyt olemaan läsnä, paikalla ja keskittyen ilman turhaa miettimistä.

harmi, että tänä iltana kaikki ei ihan mennyt niinkuin olisin toivonut, mutta uutta päivää ja mukavampaa iltaa odotellessahan on ihan hyvä käydä petiin rauhottumaan.

p.s. mulla on tässä juuri käsillä Eckhart Tollen kirja Tyyneys puhuu.

joanna*

olen taas tilanteessa, jossa koitan hoitaa omat asiani stresseineen päivineen.

silti olen ajautunut tukemaan toista hänen kivuissaan niin, että tuntuu jo melkein kuin tukahtuisin osiltani.

toivonkin hänelle helpotusta ja voimaa hoitaa asioitaan kuntoon.

aina pelkkä päänsilitys ei aikuisten murheissa auta, vaan "soturin" tahto, voima ja rauhallisuus laittaa asiat parempaan reilaan. ei täällä kuitenkaan ketään ihan yksin jätetä, mutta oma panos on jokaisen tehtävä.

Erendil

Vastaus on kyllä, jos ainoa asia mitä A tekee on arvostelee = silloin myös A toimii kuten B eli ei ota sitä vastuuta tilanteesta tai siitä miten asian tiimoilta tuntee ja toimi kuten hänen pitäisi eli esim. lakata olemasta B:n kanssa missään tekemisissä.


Niin kauan kuin A taas toimii sen mukaan, mikä hänen arvomaailmassaan on oikein eli ei ole enää missään tekemisissä B:n kanssa, hän on siirtynyt sanoista tekoihin, jotka ovat se todellinen voima. Mutta, jos hän jää vain arvostelemaan, hän tulee pissittäneeksi vain itseään ja toimineeksi samalla energialla kuin mitä B:kin alunperin.

Koska arvosteleminen ei ole eteenpäin vievää energiaa/oman voiman käyttöä, siinä ei ole mitään todellista voimaa, päinvastoin. Silloin kun oma uskallus ei riitä niihin tarvittaviin tekoihin, on helpompi jäädä arvostelemaan, koska silloin ei tarvitse tehdä asialle mitään. Arvosteleminen on passiivista energiaa, silloin todellakin teet juuri sitä samaa itse kuin arvostelemasi kohde.

Huomaamattasi vahingoitat itseäsi.

Erendil

Hmmm...voisiko arvosteleminen olla sitä sanojen tason toimintaa, missä ne teot puuttuvat ja toteaminen sitä, että huomaa asian.

Tai arvosteleminen = mukana tunneryöppy/latautunut energia
toteaminen = ilman tunneryöppyä, sisällä ei tapahdu mitään tunnetasolla/neutraali energia

Sem

Arvosteleminen on jo toimintaa. Ajatuksen-sanojen ja sitä kautta tekojen toimintaa.

Tämäkin on toimintaa, vaikkakin autonomista ja sisäsyntyistä Voiman olemusta.

Mies pelasti vauvan junanradalta - sai työpaikan | IL-TV Uutiset | Iltalehti.fi

Erendil

Juu, tietenkin on.......mutta minun perspektiivistä vain omaavat hyvin erilaiset energialataukset, arvosteleminen ajatuksen/sanojen tasolla on kuin seisoisi paikoillaan.