Inke

Uskon afformaatioiden lempeään voimaan. Jotenkin voimalauseet tekevät minuun aina suuren vaikutuksen, koska niissä on runsaasti sisältöä kristallisoituneena pariin lauseeseen.

Tänä kesänä olen rakastunut ruusuun. Kun puolisoni kysyi toukokuun alussa, minkä kukan haluan äitienpäiväksi, hän tietää minun jumaloivan orkideoita ja ajattelin minun ehkä haluavan sellaisen. Vastasin hänen kysymykseensä napakasti *perinteinen ruusu, sen haluan, vaikka en muuten nin ruusuista perusta.* Niin pitkään kuin muistini kantaa on toukokuun toisena sunnuntaina kahviteltu ruukkuruusun äärellä, se on sen päivän yksi juhlistaja.

Sainkin sitten ruusun, suuren ja runsaasti kukkivan. Viileä kesä on säästänyt tänä kesänä parvekkeellani olevan ruusun öttiäisiltä ja muita kukkaa riuduttavilta tekijöiltä. Se kukkii runsaasti ja on kasvanut miniatyyriruusupensaaksi. Vaalin sitä, kuin kukkaa kämmenellä:) ja haluan sen talvehtivan ehkä kellarissa ja jatkavan elinkaartaan ensi kesänä.

Tuo ruusu sai minut rakastumaan koko sen *sukukuntaan*, ruusut saavat pääni kääntymään, jäämään pois bussista edellisellä pysäkillä, vain saadakseni katsella kirkkopuiston kauniita ruusuistutuksia, kiertämään sukuhaudoilla käydessäni ympäri laajaa aluetta´missä vain näen pilkahduksenkin ruusuista. Päässäni soi uusi korvamato *se ruusu on puhdasta purppuraa...*.

Ruusu on rakkauden symboli, kauniine kukintoineen ja lehtien varjoon jäävine pistävine okaineen, se muistuttaa tunteiden haavoittuvuudestakin. Mikä on ruusun ja rakkauden funktio. Halusta koskettaa ja tulla kosketetuksi ottaa riskin myös tulla satutetuksi ja haavoittuvuudenkin uhalla sen riskin tulee ottaneeksi, muuten jää vain sivusta katsojan rooliin.

Rakastan tuota ruusuani, rakastan ja samalla jo pelkään sen puolesta, ettei sen talvehtiminen onnistu ja siksikin ajatukseni rakentaa omaa erityista mielenpuistoa muistilokeroihini tallentaen.

*Jos jokainen kukkaani liittyvä ajatukseni olisi yksi ruusu, minä eläisin ruusutarhassa. Jos jokainen rakastava ajatukseni olisi ruusupuisto, minä eläisin paratiisissa*.

koppakuoriainen

Minä en osaa äkkiä sanoa mistä ammennan voimaa. Minä vaan olen hiljaa ja odotan, kyllä se siitä sanoi presidentti Koivistokin. Elämänfilosofiani on ollut mitäs näistä sanoi emäntä täistä. Näillä tässä on pärjäilty tähän asti.

koppakuoriainen

No mutta "Elämä on..." sano DNA.

tympääntynnyt

Ei täällä kanss pukahdeta yhtikäd mitään jos ei työpaikallakaan.

Amur

http://verkkolehti.ouluntyoterveys.f...20prinssi2.jpg

Te olette kauniita, mutta te olette tyhjiä, hän sanoi vielä. Ei teidän puolestanne voi kuolla. Tietenkin joku tavallinen ohikulkija voisi luulla, että minun ruusuni on samanlainen. Mutta se yksinään on teitä kaikkia tärkeämpi, koska minä olen juuri sitä kastellut. Koska juuri sille tein tuulensuojan. Koska juuri sen lehdiltä tapoin toukat (paitsi niitä paria kolmea, jotka jätin sitä varten, että kukka saisi nähdä perhosia). Koska juuri sen olen kuullut valittelevan tai kehuskelevan itseään tai joskus vaikenevankin. Koska juuri se on minun ruusuni." - Pikku Prinssi

Inke

Kaunista. Vain sydämellään näkee paremmin, vai miten se nyt olikaan. Pitäisi lukea Pikku Prinssi uudestaan ja tunnustella millä tavoin se nyt koskettelisi monien vuosien jälkeen.

Inke

Hiljaisuus on yliarvostettua. Väite siiitä, että hiljaisuus olisi kultaa on syvältä sellaiselle joka haluaa kuulla hopean helähtelevän sanojen tai lauleskelun muodossa. Sille, joka sanoja janoaa hiljaisuus on ahdistavaa ja saa tuntemaan olon vaivaantuneeksi.

Audiovisuaalisena huomioni kiinnittyy ympäröiviin ääniin. Nytkin avoimesta ikkunasta kantautuu variksen vaakunta, liikenteen kaukainen kohina, lähellä olevan koulun pihalle kokoontuneden lasten innostuneet huudahdukset ja yöuntaan aamusta jatkavan puolisoni tuhina.

Introventiksi tunnustautuvaksi olen itsekin melko äänekäs, olen sen sorttimentin maan hiljaisia, jotka omalla sähellyksellään saavat mekkalaa aikaiseksi. Hiljainen ihminen olen ja seuralaisena pitkästyttävä, mutta minkäs teet kun on tämmöinen syntyjään.

Voi hyvä tympääntynyt, kuinka hyvin tunnistankaan tunteesi ja tilanteesi. Liika hiljaisuus ei ole hyväksi sellaiselle, joka haluaa elää ajanvaltimolla ja arvostaa kommunikaatiota. Erään ysräväni kerrotaan lapsena kyllästyneensä puheensorinaan ja huusi *pitäkäämme turpamme kiinni*. Hyvin kasvatettuna hän ymmärsi sen, ettei itselle voi sallia sellaista, jota toislta on kieltämässä. Myös rakkaan äidinkielmme taivutusmuodot hänellä oli jo lapsena hallinnassaan.

Me ihmiset olemme erilaisia ja eläköön se erilaisuus.

Amurina

Naamakirjasta lueskelin positiivarien kolumnia, joka pohti samoja asioita mitä täälläkin joskus on pyöritelty, huonojen uutisten vaikutuksesta ajatteluun: Tässä v*!X&! kilometrikorvauksia | positiivarit.fi

Tunteet ovat ajatustesi lapsia. Avainsana on tietoisuus: kun havaitset vahingoittavien ajatustesi tuottavan vahingollisia tunteita, vaihda ajatuksesi. Muuten kielteiset tunteet ohjaavat elämäsi maratonia ilman, että ymmärrät, mistä jatkuva tuska, kipu ja ahdistus tulevat. Kun vaihdat ajatuksiasi, vaihdat tunnetilojasi. Synkästä mediakohinasta huolimatta näet todellisuutesi toisin ja alat nauttia sunnuntaibrunssistasi.

Sem.

Ja kun löydämme sisäisen hiljaisuuden löydämme rauhan ulkoisen äänistä tai äänettömyyksistä, tai jostain muusta. Se on merkki silloin Voiman tasapainoisesta virtaavuudesta ja silloin voimme tunnistaa antavamme sielumme elämien kiertoon.

Varjotar

Minun voimanlähteeni on musiikki.
Siitä yksinkertaisesti voi repiä kaiken tarvittavan joka tilanteeseen.

Kaiken muun voit minulta riistää, mutta et musiikkia.

Inke

Hyvä pointti, Varjotar. Musiikin tarjoamaa hyvänolon tunnetta ei voi kukaan pois ottaa. Oma musiikkimakuni on tosin niin omituista, etten tahdo löytää sellasta, joka nauttisi samoista saundeista. Mielenkiintoisia keskusteluja on käyty vuosien varrella erään muusikkotuttavan kanssa, jossa hän yrittää lytätä makuni, mutta se on jotain niin kestävää, kestävämpää kuin teräs, ettei sitä saa lytätyksi.

Vesimies -70

Annappa esimerkki.

__________________
"Olemme kaikki yhtä, kaukaisten tähtien sisaruksia"
Lähde tuntematon