tienaus

Onhan näitä valkoiseen kaapuun pukeutuvia helppoheikkejä, jotka vakuuttelevat ties mitä. Tolosen Masa ja Heikkilän Ana vaikka. Kemikaalipuolella on aika iso kate verrattuna peruselintarvikkeisiin. Pillerien maahantuoja ja lähikauppiaasi myyvät niitä sinulle ihan hyvällä voitolla.

Hoopo

Sinä siis voit ammattitaidollasi tietää ja väittää, että tuo mekanismi, jolla reaktiot tapahtuvat, ei päde ihmisillä? Kun väitettiin, että se mekanismi oli löydetty.

"Amyloidiplakkeja vähentävät makrofagit, joita on kahta tyyppiä: ykköstyypin toimintaa voi avittaa D-vitamiinin ja kurkumiinin yhdistelmällä, kakkostyypin makrofageille riittää pelkkä D-vitamiini."

Tolonen on ymmärtääkseni opettanut yliopistolla ja on lääkkäriliiton jäsen, joten häntä ei ole erotettu, ei Heikkilääkään, hän on eronnut itse. Miksei lääkäriliitto siis erota tällaista epäpätevää jäsentä? Onko Valvira nyt taas jättänyt tehtävänsä tekemättä ja epäpätevät valelääkärit saavat touhuta? Emmekö voikaan luottaa lääketieteen ammattilaisiin Suomessa?! Hehän ovan niiiiiiin valvottuja!

"Tohtori Tolonen valmistui lääkäriksi 1969 Helsingin yliopistosta ja väitteli tohtoriksi 1974 Turun yliopistosta. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentiksi 1978. Tolonen on toiminut työterveysopin professorina Tampereen yliopistossa, asiantuntijalääkärinä sosiaali- ja terveysministeriössä sekä ylilääkärinä lääkintöhallituksessa ja Työterveyslaitoksessa. Hän toimi 1980-luvulla Maailman Terveysjärjestön (WHO) asiantuntijana (temporary adviser) Euroopan aluetoimistossa Kööpenhaminassa ja päämajassa Genevessä."
Tietoa Tri Tolosesta - Tohtori Tolonen

on se lääkäri

Matti Tolosen oma osaaminen oli työterveyden puolelta. Lisäravinteisiin hän siirtyi 80-luvulla.

Mitä tarkoitat vihjauksellasi valelääkäristä? Älä mene herjaamaan, jos et ole varma. Onko sinulla tästä jotain tietoa?Minun ymmärtääkseni Tolonen on ihan koulutettu lääkäri vaikka ei enää ammattia Suomessa harjoitakaan.

mie

Bisnes on tullut vasta myöhemmin kuvaan .
Tolonen oli aikaansa edellä jo 80 -luvulla .
Taitaa olla ihan oikeasti kiinnostunut vitamiineista,toisin kuin muut lääkäri kollegat -joita kiinnostaa ainostaan isot rahat - lääkebisneksessä

pisnes is pisnes

Nyt on kyllä aika irvokasta tekstiä. Antioksidanttihypoteesi oli täysin tyypillinen kasari-idea. Mietittiin, voisiko antioksidanttien syömisellä lisäravinteena olla enemmän hyötyjä kuin haittoja. Nopeimmat kaverit eivät halunneet tutkia, kuinka asia on, vaan käynnistivät liiketoiminnan ja kassavirran heti. Lisäravinnekeisarit olivat niin persoja rahalle, että aikaa ja mielenkiintoa oman tuotteen vaikuttavuuden selvittämiseen ei löytynyt. Valitettavasti napeista ei ollut hyötyä ostajille.

Up!

ja ohjelman tietojen mukaan muistaakseni Kuopion yliopistossa on alettu tutkia urakalla D-vitamiinin vaikutusta ihmisen terveyteen. Kaíkki merkit viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on merkityksensä ihmisen terveydelle.

Olen nappaillut D-vitamiinitabletteja, koska tuntuun, että tämä vitamiini on elintärkeä keholleni. Siis kaiken vuosien aikana lukemani perusteella. Olen lähes 60-vuotias, ja D-vitamiini kuulemma virkistää muistia ja muutakin sen kaltaista. Odotellaan yliopistomiesten tutkimusten tuloksia! Ehkä joku sanoo joku päivä sen lopullisen totuuden.

kuopiossa alkaa

Pitää paikkansa. Kuopiossa aletaan ensimmäiseksi tutkia D-vitamiinilisän vaikutusta yli 60-vuotiaiden kakkostyypin diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden (joilla ei vielä ole diabetesta) sokeriaineenvaihduntaan. Kyseessä on lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus.

Kaikkiaan koko FinD-tutkimukseen haetaan 18000 koehenkilöä.

Sem

Maailmalla siitä onkin jo lukemattomia tutkimuksia toimivuuden suhteen. :)

jäädään odottamaan

Oletko ajatellut lukea niistä jonkun?

Tane

Astaksantiini - Terveystietoa astaksantiinista | Vitaelab <- tuostako me kinastellaan?

ei ihan

No ei oikeastaan. Aiheena on D-vitamiini.

Tarjoamallasi sivulla on kyllä vanhentunutta infoa antioksidanteista. Jostain syystä siinä ei kuvata antioksidanttivalmisteiden haittavaikutuksia kuten lisääntynyttä kuolleisuutta.

11

Melatoniini: 3 vuoden laskelma 1kpl/pv
Lääkkeiden hintavertailu!)
3mg 100 tabl (Reseptilääke) 17.69€

iHerb: Now Foods, Melatonin, 3 mg, 180 Lozenges - iHerb.com 5€

177€-30€ = 147€ (3 vuoden säästö laskettu 1000kpl mukaan)

D-vitamiini: 3 vuoden laskelma 5000 IU/pv
Tuotteet - Yliopiston Apteekki)

Yliopiston apteekin hinnastossa vahvin D-vitamiini on DEVISOL STRONG 50 MIKROG TABLETTI 120 KPL 17,20 €.

Doctor's Best, Best Vitamin D3, 5000 IU, 360 Softgels - iHerb.com 10€

352€ - 30€ = 322€ (3 vuoden säästö 5000 IU/pv)

mikä vaikutus

Onko mitään tietoa, kuinka paljon suurten D-vitamiiniannosten päivittäinen syöminen vaikuttaa terveydentilaan pitkällä aikavälillä? Esimerkiksi ehdottamallasi kolmen vuoden jaksolla?

up

Ei tarvitse lukea jos toimii ilman todisteluakin ;) D- vitsu on enemmän kuin vain vitsku , se on hormoni . Aurinko hormoni :)

sordiinoa

Ja toimimiselle sinulla on varmaan joku ns. vaihtoehtoinen merkitys? Vai oletko saanut tiedon jotenkin mystisesti kanavoimalla tms?

Se, että jokin on hormoni, ei tarkoita, että sen syöminen lisäravinteena isoina annoksina vuodesta toiseen olisi välttämättä pelkästään hyvä asia.

up

Ihan turhaa irvailua taas. Syön D- vitskua koska voin niin paremmin ja se lie pontimena muillekkin syödä D- vitskua .

tervekehotervemieli

Tietoa on paljonkin.
Esimerkiksi voit katsoa miten lapset 60-luvulla pärjäsivät, paljonko oli flunssia ja oliko luusto kunnossa verrattuna 90-luvulla syntyneisiin lapsiin. 60-luvun alkupuolella suositus oli 100 mikrogrammaa päivässä LAPSILLE. Nyt se on 10. Lapsilla oli huomattavasti vähemmän korvatulehduksia yms. TOKI on muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat, mutta immuunipuolustuksen kannalta olennainen tekijä on d-vitamiini, sen tiesi aikoinaan jo Ylppö.

Kannattaa katsoa myös lasten diabetessairastuvuus ja D-vitamiinin suositukset, sattumalta ne käppyrät painuvat alas ja ylös samaa tahtia, voit arvata kuinka päin. Olisiko D:lla osuutta asiaan vai onko sattumaa? Voi olla sattumaakin, mutta mitään haittavaikutusta D:n annostelusta ei ole kirjattu.

Sivaltaja

Vitamiineista tuli tieteen harharetki - Tiede.fi

Kela - Tutkimusblogi - D-vitamiinia tarvitaan ? varo superannoksia!

tervekehotervemieli

Eikö ole kummallista, että artikkelissa sanotaan:
"D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja liikaa saatuna myrkyllistä. Se kertyy rasvakudokseen ja lihaksiin ja poistuu niistä hitaasti. Jossain tulee vastaan raja, jonka jälkeen sen vaikutukset keikahtavat hyödyistä haitoiksi.

Liikasaannin vaaraa lisää se, jos syö samanaikaisesti useita D-vitamiinia sisältäviä valmisteita, eikä ota huomioon niistä kertyvää D-vitamiinin kokonaismäärää. Myös tarkoituksella suuria annoksia syövä ottaa riskin – joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Mitä haittaa liikasaannista voi olla? Jos syö pitkän aikaa suuria annoksia D-vitamiinia, se irrottaa luustosta kalsiumia, joka kertyy kehon pehmeisiin kudoksiin kuten verisuonistoon, sydämeen ja munuaisiin. Vakava seuraus voi olla esimerkiksi munuaiskivet tai munuaisten vajaatoiminta."

mutta ei kerrota MIKÄ ON se yläraja? Miksei?

Myrkytysoireita on saatu erittäin suurilla pitoisuuksilla, kaikki tunnetut tapaukset ovat sellaisia, joissa suunnilleen on syöty koko purkki kerralla. Itse asiassa yliannostus on erittäin harvinaista. En jaksa taas kerran etsiä näitä muutamaa tunnettua tapausta.

On tehty tutkimuksia, joissa koko puolen vuoden satsi on annettu kerralla. En suosittele, sillä se voi aiheuttaa huimausta, mutta tutkijat eivät tästä piitanneet. Miten D voisi olla suurenakaan määrän haitallista, jos tutkijat voivat tehdä sen eettisesti?

Koska joillakin harvoilla D:n vaste on hyvä, kehotan aina tarkistuttamaan veren seerumin arvon muutaman kuukauden käytön jälkeen.

250 mikogrammaa pidetään turvallisen käytön ylärajana. Joissakin tutkimuksissa 100 mikron jälkeen ei ole saatu juurikaan lisähyötyä D:stä. Itse luulen, että 75-100 mikrogrammaa päivässä on suomalaisille aikuisille sopiva.

100µg

H i s t o r i a
Riisitautiin liittyviä muutoksia on todettavissa jo muumioilla. Kaupungit olivat 1700- ja 1800-luvuilla äärimmäisen huonoja paikkoja elää. Viemäreitä ei ollut. Kadut olivat likaisia ja ilma oli täynnä hiilen tai puun poltosta tulevia pienhiukkasia. Aurinko ei juurikaan paistanut kaupungin slummeihin. Englannissa taudin kuvasi 1640 D. Whistler. Englantilainen F. Glisson antoi 1650 taudille nimen rachites – sitä kuitenkin kutsuttiin myös englannin taudiksi. Riisitauti oli yleistä. Lääkärit suosittivat sairaille lapsille ulkoilua ja hiekkarantoja. Kalanmaksaöljy oli Skandinaviassa kansalääke. Suomessa Elias Lönnrot suositti kalanmaksaöljyä 1856. Kyseessä ei ole siis mitenkään uusi asia. Tietyssä mielessä D-vitamiini tai ainakin hoito löydettiin ennen kuin D-vitamiini varsinaisesti keksittiin. Nobelin palkinnon sai Adolf Windaus D-vitamiinin rakenteen selvittämisestä 1928. Suomessa lastenneuvoloiden kehittäminen toi D-vitamiinin ja kalanmaksaöljyn yleiseen tietoisuuteen 1930 luvulla. Arvo Ylppö oli myös keskeinen vaikuttaja ja hän uskalsi jopa altistaa lapset auringolle ja ulkoilmalle.

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.

In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d) (44). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d) (44). In 1992, on the basis of the US RDA (5), the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation (44).

Assessment of dietary vitamin D requirements during pregnancy and lactation


Lääketieteen historiassa ei ole todettu yliannostusta alle 375 nmol/l tasoilla ja annostuksella enintään 250µg/vrk.

Myrkytyksiä on raportoitu meijerionnettomuuksien yhteydessä. Ihmiset ovat saaneet jopa 1 000-kertaisia määriä useita vuosia. Silloin veripitoisuudet ovat olleet yli 500 nmol/l. Pitkäaikaisesta D-vitamiinin liikasaannista voi seurata munuaiskiviä. Sitäkään ei ole kuvattu terveillä ihmisillä.

NEJM 15.6.2011 Tässä tutkimuksessa tutkijat kartoittivat ensimmäisinä maailmassa varhaislapsuudessa ilmentyvän tuntemattomasta syystä johtuvan hyperkalsemian, idiopaattisen infantiilin hyperkalsemian, geenivirheen. Taudista on myös vielä vakavampi variantti, Williams–Beuren syndrooma. Tässä geenivirheessä on kyse siitä, että D-vitamiini ei hajoa elimistössä normaalisti, koska eräs keskeinen D-vitamiinia hajottava entsyymi, CYP24A1, ei toimi mutaation vuoksi. Tämä geenivirhe on harvinainen, sen esiintyvyys on n. 1/47 000 Pohjois-Amerikassa. Jos sama esiintymistieto pitäisi paikkansa Suomessa, meillä näitä henkilöitä olisi n. 100. Keskeistä on myös huomata, että kuten taudin nimi kertoo, tauti ilmenee yleensä jo lapsena ja voi olla oireetonkin. Näille lapsille jo nykyisen suomalaisen (10µg) lasten D-vitamiinisuosituksen toteuttaminen riittää aiheuttamaan hyperkalsemian ( Schlingmann et al. 2011).



Mikä on superannos?

Virallisen tahon pelottelu, jotta ei tule totuus ilmi, jotta on valehdeltu 40 vuotta, jotta D-vitamiinia ei muka tarvita ja täten saatu kansa syömään järjettömiä määriä lääkkeitä vaivaan kuin vaivaan.


Yliannostusta on todella vaikea saada, koska elimistö hajottaa ylimäärän D-vitamiinin, joten ei se mihinkään keräänny. Ihminen kuluttaa jopa 100µg D-vitamiinia päivässä, joten missään sitä ei ole varastoituna.

100µg

D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina.Duodecim 2011;127:1242–3

l.a

Christel Lamberg-Allardt maailmalla:
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."

- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.

1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l.

Ja Suomessa:

"Lamberg-Allardtin mielestä ei voida ajatella, että kaikki söisivät D-vitamiinia purkista... Se pitää saada ravinnosta, siihen pyritään."

Niin, onhan se aika ikävää huomata että:

1: Aurinkoa ei voi syödä eikä siitä ole paljon iloa 9 kuukauteen täällä 60 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa asuu meidän pohjoismaalaisten lisäksi lähinnä inuiitteja.

2: Ihmisten D-vitamiinitasot nyt eivät vaan nouse nykyisillä 10 µg homeopaattisilla annoksilla kuin väräyksen.

3: Eihän ravinnon riittävyyttä joka tarpeeseen voi ideologiaksi kutsua, vaikka Homo sapiensilla yli 90% D-vitamiinin optimaalisesta saannista saadaan aina väkisinkin auringosta.

4: Jos aurinkoa ei ole eikä kuhaa/siikaa huvita syödä puolta kiloa joka päivä, niin pitää mennä purkille - mielestäni meidän pitää syödä kuhaa & siikaa puoli kiloa joka päivä 9 kuukauden ajan vuodesta ja pulinat pois.

Sivaltaja

Lähde tälle väitteelle?

tietää

Moista ihmiskoetta ei tietenkään ole tehty tahallaan, mutta meijerionnettomuuksia on ollut ja kukaan ei kuollut.

Tosin eihän se tarkoita, jotta mitään mega-annoksia D-vitamiinia syödään.

D-vitamiinitason voi jokainen mittauttaa ihan labrassa, jotta tietää sopivan annoksen itelleen.

Toiselle se on 50µg ja toiselle 150µg.

Oikein lohavat voivat tarvita piikkejä, koska D-vitamiini ei liian rasvan takia imeydy.

Hoopo

Minäkin ihmettelen tuota lausetta, että D ei keräänny. Kyllä se taitaa rasvaliukoisena kerääntyä, mutta se ei ole helposti kehon käytettävissä, ei päivittäin voi vaihdella lähdettä, että siis tänään auringosta ja huomenna omasta varastosta.

Mutta koska laihduttaessa veren seerumin arvo usein nousee, voidaan ehkä päätellä, että rasvasta vapautuu varastomuodossa olevaa D-vitamiinia? Lihavalla taas kestää kauemmin saada tarpeeksi D:tä seerumin arvon nostoon, joten taas voi päätellä, että se mene johonkin muualle eli rasvakudokseen?