EräsKansanparantaja

Onko kyseessä uskomushoito, kun henkilö menee terveyskeskukseen sairastuessaan ja uskoo saavansa avun vaivaansa. Siis riittäkö uskomushoidon määritelmäksi usko avun saannista terveysongelmaan.

Uskomusvaiheen jälkeen siirrytään toivotaan, toivotaan hoitoon, kun vaivaan ei löydy lääketieteellistä parannuskeinoa ja vaiva ei ota parantuakseen. Entäpä sen jälkeen, kun toivo alkaa hiipua ja usko on jo mennyt.

Moni siinä vaiheessa etsii ja suostuu hakemaan apua mistä tahansa vaikka usko avun saamisesta lääketieteellisistä hoidoista on jo mennyt, mutta toivo kuitenkin vielä elää. Silloin kokeilee kaikkea mistä toivoo saavansa apua ja epäuskoisena suostuu kanssaihmisen (puoliso, vanhemmat, hyvä ystävä ym.) suosituksesta energiahoitoon, vaikka ei uskokaan siihen, toivoen kuitenkin saavansa edes hieman helpotusta terveydentilaansa. Kun näin sitten tapahtuu ja terveydentila alkaa parantua vaivojen helpottuessa, silloin alkaa toivo nostamaan päätään ja usko palautua tervehtymisestä.

Onko silloin kysymys uskomushoidosta, vaikka henkilö ei hoitoon mennessään siihen uskonutkaan, mutta parannuttuaan uskoo hoidon auttaneen ja kertoo kanssaihmisille kokemuksistaan.

uskomusta

Hienoa, että aloit kiinnostua aiheesta. On kahdenlaista hoitoa. Joistakin hoitomuodoista tiedetään, että niiden käyttäminen on tuloksellista johonkin sairauteen kun verrataan johonkin kontrollimenetelmään. Tällaisen tuloksen tueksi on myös usein pystytty osoittamaan joku mekanismi, josta tulos johtuu.

Sitten taas on hoitoja, joiden ei ole koskaan osoitettu olevan tehokkaita. Näiden tueksi voi olla olemassa tarinoita, kuten vaikkapa että myyjä kertoilee jonkun jossain joskus saaneen positiivisia kokemuksia. Voi olla myös kuvailua, miksi ne toimisivat kuten että kyseessä ovat mystiset voimat. Jos nämä hoidot eivät ole hyödyllisiä, kyse on pelkistä uskomuksista ja puhutaan uskomushoidoista.

Turkanen

Sitten on taas sairaustiloja, joihin ei ole tutkitusti mitään parannusta tai hoitoa. (Flunssa, autoimmuunisairaudet suuressa määrin, monet mahakivut, monet selkäkivut tai raajakivut, you name it!), Mutta silloin kannattaa mennä vaihtoehtoiselle parantajalle.

Oikeastihan syy on siinä, että ihmiset ovat laiskoja liikkumaan, laiskoja syömään oikein ja laiskoja henkisestikin. Pilleri on helpompi ottaa, se antaa avun, kun ei VIITSI tehdä mitään olonsa eteen. Telkun ääreen viltin ja kilojen kera, kynttilä palamaan ja eteeriset tuoksut auttavat. Ja sitten siihen se antibioottikuuri ja Buranaa. Teknokemiallista c-vitamiinia särkylääkkeen mukana ja mikä parasta vadelman maku mukana! JEE!

Mitä lääkäri voi tehdä kun tällainen moniongelmainen astuu tutkittavaksi 15 minuutissa? Lääkäri ei ymmärrä itsekään ongelmaa, vaan etsii ratkaisua netistä, Duodecim ja käypä hoito auttaa. Yhdellä kertaa potilaalla on iho-ongelmia, toisella flunssaa, sitten väsymystä ja masennusta, sitten ripulia, kohta ummetusta...

Voiko lääkäri huutaa kuten mennävuosina oli tapna: HERÄÄ PAHVI!!

ei korrekti ratkaisu

Varmaan monessa tapauksessa on näin. Mutta jos näille tyypeille menee huutamaan ehdottamallasi tavalla Herää Pahvi!, niin sitten ne ovat täällä kitisemässä, miten ei ole arvauskeskuksessa annettu apua.