Jaana

Hei,
sanan säilän taitajat.
Kaipaisin apuanne:

tarvitsisin kiertoilmauksella tehdyn lauseen
ajatukselle ihmisestä, joka lähtee rinta röyheällä maailmalle ,
vähääkään säälimättä hylkäämäänsä ihmistä.

Kun sitten tulee jalka koipien välissä takaisin,
jätetty ihminen tokaisee jotain

"On sulla pokkaa!" tai "Eikö maailma huomannutkaan erinomaisuuttasi?"

Tarvitsisin siis runoani varten jotain kiertoilmauksia tuota samaa tokaisua
varten (lyhyitä - 5 tavua).

Tylppä säilä

"Maailman valloituksessa ei sitten kauan mennytkään."
"Olit hankkinut paluulipunkin."

runosuoni

Huomaathan, että runo ei ole enää omasi kun muut ovat siihen lauseita keksineet.

Ööö

'...jalka koipien välissä...' Anteeksi miten?

Vaikka

-Unohditko tänne jotain?
-Toitko tuliaisia?
-Joko palasit?

ah hah

Niin herra vaan läks, vaik ensin mua tuuppasi
"Eikö maailma huomannutkaan erinomaisuuttasi?"

Runoratsu

Tulit sitten maitojunalla takaisin
Onneksi sinut jo mielestäni lakaisin

sall...

Joko palasit?

Tumma Dobermann

niin lähdit - eväänäsi viisaudet Loatsen
ja palasit - näytti maailma sulle Goatsen

loatse koatse

niin lähdit - eväänäsi viisaudet Laotsen
ja palasit - näytti maailma sulle Goatsen

Luufemma

"Nyt saat kyllä pistää sen jalkas mun koipien väliin";)