xy

Pienennät annosta askel kerrallaan, viiko/pari/kuukausi 100mg, ja sitten 50 ja sitten 25 jne.. eli kaikissa pudotuksissa ainakin viikko tai pari.
itsellä ainakin pudotus onnistui ongelmitta mutta kun tuli aika olla kokonaan ilman niin kaksi viikkoa kesti vieroitusoireet. Tosin söin useamman vuoden ennen kuin lopetin, voi olla että selviät vähemmällä kun et ole niin kauaa syönyt. En osaa sanoa mitään mikä auttaisi vieroitusoireisiin muuta kuin aika. Pidät kaksiviikkoa lomaa kaikesta ja kärsit niin sitten se on ohi,.

itse lopetin mirtazapinin samalla ja paino putosi muutamassa kuukaudessa 8 kiloa, samoihin lukemiin kuin ennen lääkkeen aloitusta.

masentunut

l
lääkärisi voi kirjoittaa hakemuksen kelalle jolloin lääkkeesi eivät maksa kuin 3 euroa ,en tiedä millainen elämän tilanteesi on eli mitkä ovat tulosi.itse olin kuntoutustuella kun sain lääkärin kirjoittamaan hakemuksen.toivon sinunkin savan sen jatoivotan hyvää joulun odotusta sinulle

tanjuska85

Ihanaa kun joku kertoo kerrankin positiivisen rehellisen palautteen omasta kokemuksesta! Mulle on määrätty kyseinen lääke ja en enää jännitä kaunis kiitos sinulle. Aloitan 75mg annoksella masennuksen hoitoon. *halauksia&voimia*

tanjuska85

Mites verikokeet jos jäät kiinni niin mitäs sitten.

Välimuoto

Hei!

Olen syönyt noin 5 vuotta 75 mg annosta, ja nyt haastavan kauden seurauksena lääkitys nostettiin 150 mg:aan. 150 mg on nyt ollut käytössä 4 vkoa. Huomaan kuitenkin että masentuneisuus on tässä ajassa lisääntynyt, vaikkakin paniikit pysyvät aisoissa. Mielialani heilahtelevat hyvinä kausinakin helposti tylsistyneestä aktiiviseen, mutta bipolaarisuus ei ole ollut lääkäreiden mielestä oikea diagnoosi. Sairastamista eli parempia ja huonompia kausia on takana 20 vuotta.

Olisiko joku huomannut, että ns. 1,5-kertainen annos olisi toiminut hyvin? Sain tänään noita 37,5 mg lääkkeitä. Kun annos oli tuo 75 mg, olin vain harvoin masentunut, mutta impulsiiviisuus voimistui. Toivoisin nyt siis paniikkien pysyvän aisoissa, mutta en lisää masentuneisuutta... Meneekö liian monimutkaiseksi? Kiitos, jos joku kertoo kokemuksistaan. =)

-chemik

Käytin vuosia 150mg . Saatuani uuden diagnoosin päätin lopettaa n vuosi sitten. Lopettaminen on vaikee mutta onnistuu varmasti. Masennus ja ahdistus palasivat elämääni alkutalvesta, ja nyt aion syödä loppu elämäni ko. Kapsulia joka aamu. Parempaa lääkettä ahdistukseen en ole saanut. Kokeiltu on huumeet,bentsot,alko ja useita ssri napsuja. Tänään aloitin vuoden tauon jälkeen suoraan 150mg ja hyvältä tuntuu. Vilunkärsiminen loppuu ja ei tarvi olutta ainakaan tänään. Hieno tuote.

crinoline

..30 mg Sepramia tänään 75 milligrammaan Venlafaxinia. Noita SSRI-lääkkeitä kokeilin jo toiseen otteeseen todeten ne alkupirteydestä huolimatta toimimattomiksi. Nyt lukiessani näitä kokemuksia epäilyttää koukuttaa itsensä Venlaan.. Sivuoireina tunnistan heti päänsäryn, pahoinvoinnin, näköhäiriöt ja epätodellisen olotilan. Kuinka nopeasti niitä positiivisia vaikutuksia pitäisi tulla?

Olen kuitenkin sitä mieltä synteettisistä lääkkeistä, että kokeilematta ei voi tietää miten suuri apu lääkkeestä voi olla! Aina voi lopettaa, jos tuntuu väärältä :)

iines89

Itse aloitin venlaflaksiinin 75 mg kolmisen päivää sitten. Vaihdoin suoraan lennosta 20 mg cipramilin tähän uuteen. Olen herkkä lääkkeille. Lääke on määrätty paniikkihäiriöön ja keskivaikeaan masennukseen. Cipramil 20 mg vei paniikkihäiriöni, mutta ei tehonnut masennukseen. Söin sitä 4 1/2 vuotta.

Alkupäivien kokemuksesta voin sanoa sellaista, että on ollut todella hyvä olo. Ensimmäisenä päivänä oli pientä kihelmöintiä raajoissa, mutta sekin loppui. Ainoa, mistä olen huolissani, on se, että käytän Cardace 2,5 mg /vrk. Suvussani on korkeaa verenpainetta ja minulla se huomattiin vuosi sitten. Toivottavasti tämä uusi lääkitys, joka näyttäisi toimivan, ei vaikuta verenpaineeseeni huonolla tavalla.

yyti

vanlafaxinia n. 5kk. Sinä ennen käytin Cipralexia n. 4kk. Cipralex vei itkukohtaukset joksikin aikaa kunnes ne palasivat. Vaihdettiin Venlafaxiniin. Alku ei mennyt hyvin ja olin viittä vaille vaihtamassa lääkettä. Mieliala vaihteli ja unet olivat täysin järjettömiä. Lisäksi saatoin unissani alkaa riehumaan, kuten kerran potkin ja hakkasin jotain kuviteltua.
Mutta sitten sivuoireet loppuivat. Yöllistä, runsasta hikoilua on silloin tällöin.
Mielessämi oli syödä masennuslääkkeitä vuoden verran mutta niitten lopettaminen pelottaa. Eniten pelkään itsetuhoisuutta ja sitä että alan itkemään ihan missä tahansa.

mummy

Olen käyttänyt reilun 2vk Venlafaxin 75mg, nosto tulossa 150mg. Käytän sitä keskivaikeaan masennukseen ja ahdistushäiriön hoitoon. Toiveena on myös sen helpottavan kroonista hermosärkyä selässä ja jaloissa. Käytän noihin kipuihin myös muita lääkkeitä säännöllisesti.
Käyn juttelemassa mielenterveystoimistossa n.2vk välein, alkuun kerran viikossa.
Aikaisemmin olen kokeillut Cympaltaa (6vk), joka vei vähäisetkin yöunet ja päivät olin ihan "toimintakyvytön". Citalopram kokeilu kesti n. 3kk. Tästä ei ollut apua ja haittavaikutukset häritseviä (pahoinvointi, en halunnut miestä 2m lähemmäs ym). Tämä vaihdettiin "lennosta" Venlafaxiin.
Reilun viikon ajan olo oli aika kamala. Ahdistus tuntui pahenevan ja unettomuus lisääntyi. Nyt yöt nukun paremmin ja aamupäivät olen entiseen nähden paljon pirteämpi. Ahdistuskin tuntuu jo nyt vähän helpommalta. Hikoiluttaa kyllä paljon, sekä päivällä että yöllä. Ja pahoinvoinnin saan varmasti, jos en syö riittävästi aamulla ennen lääkettä.
Onko teillä iltapäivällä väsyttämistä? Sellaista, joka vie kaikki voimat ja ihan päästä varpaisiin. Ei jaksaisi edes ajatella mitään. Iltaa kohden taas pikkasen helpottaa.
Miten paljon teillä on painolaskua? Onko se teillä pahoinvoinnista ja ruokahaluttomuudesta johtuvaa vai laskenut vaikka söisi niinkuin ennenkin? Minusta tuntuu, että paino laskee vaikka syön entiseen tapaan.
Onko kenelläkään ollut tästä apua kipuihin?
Terv. Kevättä ilmassa masennuksesta ja kivuista huolimatta :)

Erittäin harmistunut

Jeps, nyt olen pari kuukautta syönyt hyvin pientä annosta venlafaxinia (75mg kapselista otin enimmillään 4 pallukkaa eli 50mg). Aloittaessa toisena päivänä aivan sairas olo, mutta sen jälkeen sivuoireet eivät olleet kovin ihmeellisiä. Käyttäessä oli aika tasainen olo, en huomannut mitään erityisen häiritsevää.

Mutta näinkin pienestä määrästä lopettaminen on ollut inhottavaa. Kaikkein eniten vihastuttaa ja suututtaa se, että lääke määrättiin minulle ensimmäisenä tämän tyyppisenä lääkkeenä ja jälkikäteen ajatellen aivan liian heppoisin perustein. Minulle olisi varmaan riittänyt jokin rauhottava, jota olisin ottanut tapauskohtaisesti ehkä kerran 3-4 kk välein... noh, en lähde sitä spekuloimaan sen enempää kun en ole lääkäri. Jokatapauksessa informointi venlafaxinin vieroitusoireista oli aivan olematonta! Kun nuo "sähköiskut" (minun tapauksessani ainakin oletan että ne ovat näitä nopeita pyörrytyksen tunteita, kun tuntuu että aivot nytkähtävät jotenkin sijoiltaan) alkoivat, en osannut ensin yhdistää lääkkeen lopettamiseen. Tästä syystä säikähdin aika lailla kun ensimmäiset oireet ilmaantuivat. Olin toki lukenut pakkausselosteesta, että lääke pitää lopettaa hitaasti, ja arvelin siksi ettei näin hitaalla lopetustahdilla mitään ihmeellisiä pitäisi tulla kun nuo sivuoireetkin olivat ihan kestettäviä. En suinkaan tuota pientäkään määrää lopettanut ilman, että vähensin annosta viikottain yhdellä nappulalla, mutta kun pääsin kahteen nappulaan (25mg), alkoi jo tulla vieroitusoireita vaikka otin lääkkeen säännöllisesti joka päivä. Toinen lääkäri neuvoi lopettamaan saman tien jo 37,5mg:n kohdalla... joten lopetin lääkkeen kokonaan eilen. Viime yönä sainkin sitten kärsiä hirvittävistä, sekavista painajaisista joiden aikana tuntui ihan konkreettisesti että kuolen. En saanut kunnolla henkeä, en saanut itseäni hereille vaikka yritin tietoisesti herätä koska ymmärsin ihan hyvin nukkuvani. Se oli totisesti kamalaa.
Eilisestä lähtien olen myös ollut tavallista sekavampi (ja sen varmaan huomaa tämän kirjoituksen epäloogisuudesta. Tuntuu ainakin todella vaikealta tuottaa järkevää tekstiä), huimaa, tuntuu ihan kuin olisi jatkuvasti häiritsevästi humalassa. Ärsyttää ja itkettää herkemmin. Minulla ei ollut masennus ongelmana alunperinkään, joten toivottavasti ei nyt tulisikaan. Olen sen jo joskus pariin kertaan kamppaillut läpi niin en haluaisi tämän takia tehdä sitä uudestaan. (Kokeilin lääkettä siis ahdistukseen ja paniikkihäiriöoireisiin, jos joku ihmettelee. Ja nuo oireet olivat mielestäni aivan liian lieviä, jotta kukaan järkevä lääkäri määräisi tämän kaliberin lääkkeen.)
Nyt pelottaa myös ajatella kuinka kauan vieroitusoireet vielä kestävät. Nyt on onneksi viikonloppu, mutta maantaina jatkuvat taas työt enkä ole työpaikalla juuri keskustellut terveysongelmistani. En haluaisi nytkään, sillä inhottaa jos sen takia aletaan kohtelemaan jotenkin toisella tavalla. Haluaisin pärjätä normaalisti ja hoitaa itse omat ongelmani... Kumpa pahimmat oireet lievittyisivät ennen maanantaita ja saisin edes nukkua jotakuinkin kunnolla ilman noita hirvittäviä painajaisia. Luultavasti joudun kuitenkin tästä jollain tapaa vihjaisemaan, koska käytökseni voi olla epämääräistä enkä halua, että työnantajani kuvittelee minun olevan oikeasti sellainen.

Lopputiivistykseksi neuvoisin näin: Jos lääkäri on määrännyt sinulle venlaa vain yhden tapaamisen perusteella, ilman että on perehtynyt tilanteeseesi, älä ota suin päin lääkettä. Varsinkaan "kokeilumielessä", jos sinusta tuntuu että saattaisit pärjätä ilmankin. En kiellä etteikö tästä lääkkeestä voisi olla hyötyä jolle kulle joka tätä oikeasti tarvitsee, mutta missään nimessä ei pidä aloittaa kokeilematta ensin muita vaihtoehtoja tai heppoisin perustein. Varmista, että lääkkeestä on edes mahdollista olla sinulle niin paljon hyötyä, että tällaiset oireilut olisivat mitenkään sen arvoisia!

PS. Olen suhteellisen varma, että mielialani on kohentunut ja ahdistukseni lieventynyt myös kevään myötä, ja sen että olen liikkunut ja syönyt säännöllisemmin viimeisen parin kuukauden aikana. Silti lääkärini yritti aivopestä minua uskomaan, että tuo pienen pieni annos lääkettä olisi se joka oloani on kohentanut. Tätä en suostu kyllä uskomaan, tunnen kroppani ja itseni sen verran hyvin. Suosittelen kaikille vain lievästi ahdistuneille ja masentuneille säännöllisempää elämäntapaa ja liikuntaa, kuin myös vertaistukea ja positiivista juttuseuraa. Niistä lie enemmän apua kuin tällaisista myrkkypapanoista.

krooninenkipu

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut viestin...
Minä aloitin juuri viime vkolla 37,5mg ja ensi viikolla nosto 75mg...jne...junnes tulee vaste.
Söin Cymbaltaa useammankin vuoden, en tiedä auttoiko ...?Minulla Cymbalta teki ihan kauhean väsymyksen.
Minulla on krooninen kipu ja nyt yritetään saada vasemman jalan ja selän kipua hallintaan.
Samalla ajetaan Oxyt alas...saas nähdä kui käy.
Tämä lääke tosiaankin pistää hikoilemaan jo näinkin pienellä annoksella. Olen aina ollut kova palelemaan. Mitenköhän käy kesällä...toivottavasti on jo tasaantunut lääkkeet uomiinsa.
Pahoinvointia myös, sellainen etova olo, sanoinkin miehelle kuin olisi raskaana.
Yritetään nostaa myös mielialaa kipukynnyksen lisäksi.
Ei haittaisi yhtään vaikka paino nyt putoisi kun nousi Lyricoiden kanssa 10 kg.
Kipulääkäri aloitti ja sanoi ettei suosittele ensimmäiseksi mielialalääkkeeksi. Kertoi minun kysyessä aiheuttavan riippuvuuden. Toivottavasti nyt sopii ettei tarvitsisi ruveta tätäkin purkamaan.

hemoglobiini

tuo on ilketä. kaiki olaan niin erilaisia.

Stressaaja

Minua kiinnostaisi tietää kuinka nopeasti olette saaneet lääkkeestä avun?

Olen syönyt nyt lääkettä hieman yli kolme viikkoa, joista reilut kaksi 75 mg:n annosta (aloitusannos oli puolet tästä). Lääke määrättiin keskivaikeaan masennukseen sekä henkisesti raskaan elämäntilanteen tueksi. Masennus on oireillut minulla myös vaikeutena olla sosiaalisissa tilanteissa, ja toivon saavan lääkkeestä avun myös tähän.

Toistaiseksi olen havainnut tilassani hyvin vähän muutoksia. Missä ajassa te olette huomanneet lääkkeen vaikuttavan?

Kiinnostaisi myös kuulla sellaisten ihmisten kokemuksia, joille tätä on määrätty sosiaalisten tilanteiden pelon vuoksi. Onko pelko lievittynyt, ja jos on, niin millaisia muutoksia lääke on tuonut?

hullujussi

Olen syönyt useampia masennuslääkevalmisteita vuosien mittaan. Viimeeksi Venlafaxia noin 1,5 vuotta. En ollut täysin tyytyväinen lääkkeen vaikutukseen, vaan kuvittelin että pitäisi tulla vieläkin parempi olo. No sattumalta unohdin lääkkeet kotiin, kun lähdin lomamatkalle. Samaa lääkevalmistetta olisin saanut myös kohdemaan apteekista reseptillä, mutta päätin lopettaa kokeeksi kokonaan. Mitään vieroitusoireita en havainnut aluksi ja loma meni mukavasti. Ajattelin että en tarvitse enää Venlafaxia.
Suomeen palattuani kaikki meni hyvin ilman lääkkeitä aluksi, mutta pikkuhiljaa alkoi taas kaikenlainen oireilu. Väsymys, masennus, lihaskivut, hikoilu, uniongelmat jne.
Eilen, viiden viikon jälkeen tajusin, että tarvitsen lääkettä ainakin toistaiseksi.
Vaikka tiedän, että lääkkeen käyttö pitäisi aloittaa pienemmällä annoksella, niin otin tänään aamulla normaalin 150 mg annoksen. Samoin tiedän, että lääkkeen vaikutuksen pitäisi alkaa vasta viikkojen kuluttua, niin minuun se vaikutti heti. Koko päivän on ollut hyvä ja rento olo. Liekö sitten lume vaikutusta.
Menen ensi viikolla lääkkeistäni vastaavalle psykiatrille keskustelemaan, mitä mieltä hän on tästä kokeilusta.

Venlaflaxin

Hei!

Tulee raporttia kaikille ko. lääkkeen vaikutuksesta niin edut kuin haitat. Aloitusannos 75mg. Päivitän tietoja aina kun ehdin. Lääke määrätty masennukseen ja pelkotiloihin. Tänään otettu ensimmäinen kapseli.

Pitkä lista sivuoireita ohjeessa, mutta katsotaan miten homma lähtee käyntiin ja miten vointi paranee.

vieras

söin viisi vuotta lopetin kerralla sähköiskut loppu parissa viikossa