| |  | | |
10.01.08, 15:05
|
#1 (linkki)
| | (Vierailija) | TYÖUUPUMUS, miten teillä ilmenee?
Kertokaa mitkä teillä on työuupumuksen merkit.
Mitkä ne voi pahimmillaan olla? Missä vaiheessa voi saada sairaslomaa ja kuinka paljon?
Neuvoisitteko vähän "kokematonta" näissä asioissa :(
Itsellä on viime aikoina ollut päänsärkyä 1-3 päivänä viikossa, enkä ole pystynyt nukkumaan öisin kolmea tuntia kauempaa putkeen eli yöhön saattaa mennä 2-3 kpl tunnin parin erää pätkittäin. Sama alkaa myös toistumaan viikonloppuisin.
Vatsa on aika sekaisin, välillä on tosi kovana ja välillä melkein ripulina ja turvotusta alkanut esiintymään. Välillä ruoka ei maistu ollenkaan ja välillä ahmin niin että oksettaa. Mieliala on lähinnä kiukustunut ja kostonhimoinen ja pelkään möläyttäväni jotain jollekin jos kuppi kiehuu yli pienestäkin syystä, pari kk sitten olin vielä enimmäkseen rento ja huumorintajuinen.
Töissä on tullut pari takaiskua viime aikoina, eli minulle luvattu asioita joita ei sitten pidetty, ja tavallaan alennettu pienen ylentämisen sijasta. Tämä on tottakai alkanut vaivaamaan niin paljon että elimistö reistailee.
Olenko kenties jo jollain vaaravyöhykkeellä vai onko tämä vielä jotain normaalia työuupumusta?
| |
| | |
10.01.08, 15:10
|
#2 (linkki)
| | (Vierailija) |
juttelemaan asioistasi työterveyshuoltoon. Unihäiriöt ovat lähes ensimmäinen vakava merkki.
Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä nopeammin siitä myös pääsee taas selville vesille. Älä jää odottamaan tilanteen pahenemista, nyt ongelmat on vielä kohtuullisia ja hoidettavissa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla. Mutta asintuntijan neuvoja ja ohjeita tarvitset, paikkaa purkaa luottamuksellisesti mieltäsi ja ehkä aluksi nukahtamislääkkeitäkin.
| |
| | |
10.01.08, 15:25
|
#3 (linkki)
| | (Vierailija) |
Sanoisin että merkit ovat hyvin selvät kohdallasi. Itselläni alkoi nimenomaan tuolla unettomuudella, ja myöhemmin tuli kuvaan myös ruokahaluttomuus. Pinna ei palanut, mutta jatkuvasti väsyneenä olin kovin itkuherkkä. Hyvä että olet itse epäillyt jo tässä vaiheessa ettei kaikki ole ok, minä nimittäin annoin mennä asian niin pitkälle että en enää kuukausiin jaksanut edes kotona avata postiani, tuli ulosmittaukset ym ongelmat.
| |
| | |
10.01.08, 15:49
|
#4 (linkki)
| | (Vierailija) |
Minä ajattelin jonkin aikaa että tämä on vain jotain motivaation puutetta, ja tunnen ahdistusta siitä että minut yritetään syrjäyttää työpaikalla ja ettei minusta pidetä, eli jonkin asteen vainoharhaisuutta alkanut ilmenemään, koska en osaa enää sanoa että ketkä on selkäänpuukottajia ja ketkä oikeasti hyviä tyyppejä töissä. Vaikuttaa siltä että tietyt ihmiset ovat alkaneet vältellä minua eivätkä katsoa silmiin, joko olen niin vihaisen näköinen tai sitten heillä huonot omatunnot koska asiat meni tähän pisteeseen heidän toimesta, joten en juuri nyt välitä puhua monille heistä kuten aiemmin.
Masentunut en ole, mutta todella ahdistuneen kiukkuinen, kuin aikapommi. Pelkään että työterveysosastolla minua ei oteta tosissaan koska minulla ei ole aiemmin todettu mitään muuta kuin satunnaisia voimakkaita päänsärkykohtauksia johon sain kodeiini-morfiinitabuja. Noita lääkkeitä on mennyt viime aikoina niin monta pakettia etten kehtaa vähään aikaan uusia reseptiä, toisaalta tuntuu siltä ettei ne enää tehoa kun niitä on joutunut ottamaan niin tiheään.
| |
| | |
10.01.08, 21:56
|
#5 (linkki)
| | (Vierailija) |
Sinulla on syytä mennä sinne terkkarille, sitä varten he siellä ovat. Eivät he väheksy vaivojasi. Ole avoin ja rehellinen, kerro myös, että lääkkeitä menee paljon. Kaikki se auttaa heitä saamaan tilanteesta oikean kuvan. Morfiini ei ole enää sinulle oikea lääke, siihen tulee riippuvuus ja sehän ei todellakaan ole tarkoitus! Vie ojasta allikkoon.
Ehkä kaikkein paras hoito sinulle olisi ihan jokin muu kuin lääkkeillä ratkaiseminen, sillä nehän vain pitkittävät, pahentavat ja siirtävät ongelmiasi.
Rohkeasti nyt sitä aikaa varaamaan! Omaksi parhaaksesi se on ja kuulostaapa minusta siltä, että hoitosi kanssa alkaa olla kiire, jottei tilanne riistäydy käsistä. | |
| | |
10.01.08, 22:22
|
#6 (linkki)
| | (Vierailija) |
Mulla se ehti aika pahaksi.
aluksi oli vain potutusta, kaikki otti päähän. myöhemmin kaikki oli yhdentekevää ja samaan aikaan kaikki ahdisti. Maha meni pienestäkin säikähdyksestä sekaisin ja öisin vatsahapot poltteli. jatkuvasti pientä lämpöilyä. uni ei meinannut tulla. saatoin herätä keskellä yötä siihen että itkin. oli migreeniä ja näköhäiriöitä, käsi tai kasvot saattoivat puutua. numeromuisti hävisi, en kyennyt muistamaan kahta numeroa pidempiä lukusarjoja. (puhelinnumerot oli luntattava lapusta kaksi numeroa kerrallaan). pienenkin asian tekemiseen meni ikuisuus, tein tuhottomasti virheitä yksikertaisissakin tehtävissä. aloitteellisuus hävisi, mielen valtasi totaalinen näköalattomuus ja toivottomuus, masennus. En kyenyt kuvitelemaan, että tulevaisuudela olisi mitän annettavaa tai että koko tulevaisuutta edes olisi olemassa.
| |
| | |
11.01.08, 02:13
|
#7 (linkki)
| | (Vierailija) | Kysyisin samasta aiheesta
Onko normaalia että (stressi)migreeniä on kerran tai kaksi kuussa, ja se alkaa työpäivän päätteeksi perjantaina, tai viimeistään lauantai-aamupäivänä?
Työn aiheuttamaa selvää stressiä on, ja minulle ei auta täsmälääkitys sillä saan niistä pahemmat oireet ja pahoinvointia. Lääkäri sanoi että minun tapauksessa voisi kokeilla beetasalpaajia, onko niistä ollut teille apua? Ne vissiin rauhoittavat ja auttavat keskittymään? Minulla töissä sellainen tilanne että unohdan jatkuvasti mitä olin tekemässä kun on vaikka kolme asiaa kesken, sitten ihmettelen siinä ja tuijotan eteeni koska en muistanut mitä minun piti tehdä ja mistä minun piti hakea tiedosto ensin, ja kenelle minun pitikään laittaa sähköpostia ja sitten siinä kiroan saamattomuuttani. Olen huomannut että numeromuisti on alkanut tökkimään ja välillä säikähtelen ja säpsähtelen että olen tehnyt jotain väärin, kuten sekoittanut asiakastilejä keskenään jne.
| |
| | |
11.01.08, 13:24
|
#8 (linkki)
| | (Vierailija) |
Toisilla on migreeni kerran vuodessa, toisilla kerran viikossa. Stressin lievennettyä migreeni voi laueta, itselläni tulee helposti kun jään lomalle ja samoin tulee flunssakin. Beetasalpaajat voi auttaa joillekin, itse en niitä syö. Kannattaa olla tarkkana beetasalpaajien kanssa, varsinkin jos vähänkin kokematon lääkäri beetasalpaajien kanssa. Annostus täytyy aloittaa hyvin pienestä, koska beetasalpaajat laskevat pulssia. Yksi terv.keskuslääkäri antoi tutulleni beetasalpaajia ja annostus oli puoli tablettia, sydämen syke laski 40 ja tajun lähtö oli lähellä jos ei olisi ollu hyvässä paikassa ja pääsi suoraan lääkäriin. Eli tarkkana senkin kanssa kannattaa olla!
| |
| | |
13.01.08, 19:44
|
#9 (linkki)
| | (Vierailija) |
minulla on ollut migreeni jo toista viikkoa, ja ahdistaa taas mennä huomenna töihin.
| |
| | |
14.01.08, 21:31
|
#10 (linkki)
| | (Vierailija) |
Jos yhtään epäilyttää niin hakekaa tukea ystäviltänne ja jos tarpeen niin ammattilasilta. ja tehkää se mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pahasta uupumisesta toipuminen on pitkä prosessi.
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=160
tuollainen uupumuslinkki tuli vastaan.
| |
| | |
14.01.08, 23:20
|
#11 (linkki)
| | (Vierailija) |
Mistä se työuupumus oikein tulee? Itsellä työporukka mahtava,olen esimies asemassa ja työ suht mieleistä. Nyt vaan joka päivä maistuu puulta, nukun huonosti ja olen kärttyinen, välillä tekisi mieli työntää mummut mun edestä pois ja haistattaa asiakkaille pitkät. Olen aina luullut, että työuupumus/masennus johtuu älyttömän huonoista työoloista, huutavasta pomosta tms. En kehtaa hakea apua, voisi asiat huonomminkin olla ja lääkäri kuitenkin määrää jotain tabuja?
| |
| | |
18.01.08, 22:58
|
#12 (linkki)
| | (Vierailija) | Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Kun vaan väsyttää-80 Mistä se työuupumus oikein tulee? Itsellä työporukka mahtava,olen esimies asemassa ja työ suht mieleistä. Nyt vaan joka päivä maistuu puulta, nukun huonosti ja olen kärttyinen, välillä tekisi mieli työntää mummut mun edestä pois ja haistattaa asiakkaille pitkät. Olen aina luullut, että työuupumus/masennus johtuu älyttömän huonoista työoloista, huutavasta pomosta tms. En kehtaa hakea apua, voisi asiat huonomminkin olla ja lääkäri kuitenkin määrää jotain tabuja? | Minulla samat tuntemukset. Minua masentaa se että meidän yrityksestä lähtee hyviä tyyppejä muualle, ja tämä tuo sellaista epävarmuuden tunnetta, ja tietenkin minä joka sinne olen jäänyt, joudun perehdyttämään uusiatyöntekijöitä jatkuvasti ja he lähtevät, taas sama alusta, ja joudun tekemään tämän oman työn lisäksi. Sitten kun oppivat ja ovat vähän aikaa mukana, niin siinä vaiheessa hakeutuvat muualle töihin. Tuntuu siltä että teen turhaa työtä.
Palkka on ihan hyvä, mutta se ei paljoa lohduta.
Minulla on ollut näinä päivinä sellaista huonon olon tunnetta vatsassa ja ruoka noussut välillä ylös, lisäksi käsiä vapisuttaa ja raajat puutuvat ja menevät tunnottomiksi välillä. Päänsäryt ovat olleet arkipäivää noin vuoden ajan.
| |
| | |
20.01.08, 09:49
|
#13 (linkki)
| | (Vierailija) | En voi jäädä saikulle
Mutta mitenkäs kun tuo työuupumus ei kuulemani mukaan ole virallisesti sairaus, joten sillä saisi vain palkatonta sairaslomaa?
Minulla ei todellakaan ole varaa jäädä täysin ilman mitään tuloja! Vaan että mitäs sitten kun fysiikka lopullisesti pettää, siis niin pahasti ettei mitään oo enää tehtävissä? Eli terveyteni takia olis välttämätöntä jäädä sairaslomalle, mutta rahatilanteen takia kärvistelen töissä.
Minulla on todella paha stressi töiden takia.
* Itken kotona lähes päivittäin ja nyt tuo itku on alkanut tulla jo töissäkin. Töissä onneksi vielä salaa omassa työhuoneessa, mutta mitäs sitten kun oikeesti julkisella paikalla romahdan? Tai no esimiehen nähden olen jo kerran romahtunut töissä, sen jälkeen kun hän ei ottanut vakavasti sitä että oikeesti kärsin ja en vain enää jaksa. Mutta ei ne tajua, että en oikeasti jaksa. Apua ja tukea olen pyytänyt.
* Olen alkanut kärsimään viikoittain rintakehän alueen kivuista. En osaa sanoa koskeeko sydämeen vai keuhkoihin. Koskee muutamia kymmeniä sekuntteja kerrallaan. Menee ohi kun vedän yläkropan kasaan ja ihan vain olen hetken aikaa.
* Yövalvomiset stressin seurauksena. Herään lähes joka yö murehtimaan työasioita.
* Toistuvat päänsäryt.
* Kiukkuisuus, ärtyisyys. Yksityiselämä kärsii kun olen vapaalla niin väsynyt koko elämään.
* Syömisongelmat.
* En jaksa kiinnotua puhtaudestani eli työpäivän jälkeen suihkussakin käyminen tuntuu ylivoimaiselta.
Lääkärille en uskalla mennä. En halua lääkkeitä. Haluan vain päästä pois töistä. Muuten irtisanoutuisin, mutta määräaikaisuuden takia en voi. Olen kuullut että saikkuakin saisi vain 2 viikkoa. Ei se riittäisi (tunnen itseni niin hyvin). Tosi asiassa tilanne olisi töissä vain pahempi tuon 2 viikon jälkeen, joten stressini vain kasvaisi loman aikana. Eli ilmeisesti saikun lyhyydestä ja tulojen loppumisen takia en voi jäädä saikulle??? Mitä teen???
| |
| | |
20.01.08, 09:56
|
#14 (linkki)
| | (Vierailija) |
Lisäänpä vielä oireitani edelliseen viestiin:
* Toistuva nuka, yskä, kuume. En tiedä johtuuko heikentyneestä fysiikasta, mutta aikaisemmin en ole ikinä sairastellut. Elämäni aikana en em. syistä johtuen ole edes kertaakaan ollut pois töistä ja nyt viime kuukaudet on ollut koko ajan joku pikkusairaus. Poissa töistä en tietenkään ole nytkään voinut olla, koska työpaineet on niin valtavat että en voi olla pois päivääkään.
* Muistihäiriöt. Unohtelen toistuvasti asioita.
| |
| | |
20.01.08, 11:23
|
#15 (linkki)
| | (Vierailija) | työuupumuksesta
Pakkojaksaja, jos mahdollista etsi uusi työpaikka!
Kannattaa miettiä myös nykyisen työn sopivuutta itselle. Sopiiko tämä työ minulle ja paineensietokyvylleni? Olisiko tässä elämäntilanteessa helpompi ja parempi tehdä jotain muuta vähän aikaa? Mistä asioista kerään eniten paineita ja pystyisikö sille tekemään jotain?
Terveytesi on tärkeintä, älä annan työn pilata sitä!!! | |
| | |
20.01.08, 12:11
|
#16 (linkki)
| | (Vierailija) |
Olisin jo lähtenyt, mutta kysymyksessä määräaikaisuus ja irtisanoutumisesta ei ole mitään sopimuksessa. Vapaaehtoisesti eivät taida laskea pois, koska eivät ota ongelmaani vakavasti.
Työ ei sovi minulle, eikä paineensietokyvylleni. Kyllä, olisi helpompi tehdä jotain muuta (ihan mitä tahansa muuta, enää en paljoakaan vaadi).
Näissä olosuhteissa en pysty tekemään paineiden kerääntymiselle mitään enää itse. Esimiehiltä olen apua pyytänyt ja tilanteen kertonut, mutta...
Mitä vaihtoehtoja kun taloudellinen tilanne ei salli täysin ilman tuloja olemista eli työuupumuksen takia en voi jäädä sairaslomalle? Toiseen työhön en voi lähteä, kun nyt määräaikainen sopimus (PITKÄ). Ei ole ulospääsyä? | |
| | |
20.01.08, 12:41
|
#17 (linkki)
| | (Vierailija) |
Pakkojaksajalle:
Työuupumuksen voi lääkäri hyvin naamioida masennukseksi, jolloin periaatteessa olet sairaslomalla masennuksen et työuupumuksen takia. Masennus on sairaus, jolloin saat sairaspäivärahaa ja voit hyvillä mielin olla pois töistä.
Ja pahasta työuupumuksesta yleensä seurauksena on (vakava)masennus, jonka hoitaminen onkin jo ihan toinen juttu.
Mutta eipä tästä apua ole, jos et lääkäriin halua etkä lääkkeitä tahdo. Kannattaisi harkita tuota lääkäriin menemistä, sillä muuten vaihtoehdot on aika vähissä. Terveydenhoitajakaan ei voi sinulle paria kolmea päivää enempää kirjoittaa saikkua. Ja vaikka lääkäri kirjoittaisikin sairaslomaa pari viikkoa, niin tarpeen mukaan sitä voi jatkaa.
| |
| | |
20.01.08, 19:01
|
#18 (linkki)
| | (Vierailija) |
Entä saako migreenikierteen takia palkallista sairaslomaa ja kuinka paljon? Siis että pääsisi tästä irti?
Minulla kun on pahalaatuista migreeniä 12-72 tunnin pituisina jaksoina ainakin 4-5 kertaa kuukaudessa. Silti yritän olla töissä lääkityksen voimalla. Nyt olen ollut ilman Panacodia, Ketorinia ja Buranaa jopa yli 5 päivää ja vapisen kauttaaltani.
| |
| | |
21.01.08, 13:44
|
#19 (linkki)
| | (Vierailija) |
Niin migreeniin kuin uupumukseenkin. Sitä pitää mennä työterveyshuoltoon lääkärille, hän tutkii ja päättää tarpeen. Tietysti myös terveyskesksuksen tai yksityisen lääkärin todistus on yhtä pätevä.
Sinä, migreenikysyjä, taidat syödä särkylääkkeitä tosi paljon, jos pois jättäminen aiheuttaa noin massiiviset vieroitusoireet. Se muuten ylläpitää myös päänsärkyä, joka muuttuu sitten migreeniksi.
Olin itse samanlainen sisupussi kuin sinäkin aikanani. Nyt jälkeenpäin ihmettelen itseäni, että miksi ihmeessä niin tein! En tajunnut, että tuolla tavalla pahensin oireita ja kohtaukset tihentyivät ja kovenivat.
Mene pian sinne lekuriin. Kierteitä katkaistaan pahoissa tapauksissa sairaalassakin joskus. Migreeniin on nykyisin tehokkaita lääkkeitä ja sen estolääkkeitä. Lääräri arvioi tilanteen ja tarpeen. Helpottaa elämää ihan hirveästi.
| |
| | |
21.01.08, 21:13
|
#20 (linkki)
| | (Vierailija) | Kyllä saat sairaslomaa!!! Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Pakkojaksaja Olisin jo lähtenyt, mutta kysymyksessä määräaikaisuus ja irtisanoutumisesta ei ole mitään sopimuksessa. Vapaaehtoisesti eivät taida laskea pois, koska eivät ota ongelmaani vakavasti.
Työ ei sovi minulle, eikä paineensietokyvylleni. Kyllä, olisi helpompi tehdä jotain muuta (ihan mitä tahansa muuta, enää en paljoakaan vaadi).
Näissä olosuhteissa en pysty tekemään paineiden kerääntymiselle mitään enää itse. Esimiehiltä olen apua pyytänyt ja tilanteen kertonut, mutta...
Mitä vaihtoehtoja kun taloudellinen tilanne ei salli täysin ilman tuloja olemista eli työuupumuksen takia en voi jäädä sairaslomalle? Toiseen työhön en voi lähteä, kun nyt määräaikainen sopimus (PITKÄ). Ei ole ulospääsyä? | Seuraava teksti on itse koettua ja aion olla suora: Sinulla on ulospääsytie. Tämä ei ole läpikäymätön paikka, vaikea se ehkä on, mutta ei toivoton. Sinun täytyy nyt ehdottomasti mennä lääkäriin, ensin työterveyteen ja sitten mielellään tarpeen mukaan asiansa osaavalle erikoislääkärille, joka tässä kohtaa tarkoittaa psykiatria. On erittäin paljon mahdollista, että tulet saamaan masennusdiagnoosin (minä sain sellaisen ja oireet olivat hyvin samanlaiset; itkeskelyä, univaikeuksia jne). Työuupumusdiagnoosia ei tautiluokituksessa ole, mutta yleensä työuupumus oirekuvaltaan on juuri masennuksen tunnusmerkkeihin sopivaa (mielialan lasku, univaikeudet, aikaansaamattomuus, toivottomuus jne.). Saat palkallista sairaslomaa niin kuin muistakin sairauksista. Ja se alkaa heti kun saat sairaslomapaperin, eli et ole velvollinen järjestämään yhtäkään asiaa työpaikallasi missään vaiheessa, et sairaslomasi alussa, keskellä tai lopussa ennen sitä päivää kuin sinun pitää palata. Tätä painotan siksi, että koska sairautesi ei fyysisesti estä sinua menemästä töihin, voit tuntea velvollisuudentunnetta järjestellä asioita tms. Ensimmäinen velvollisuutesi on kuitenkin pitää itsestäsi huolta. Ja jos lääkäri on todennut, että et ole työkykyinen, et sitä silloin myöskään ole.
Älä sano ei lääkkeille kokeilematta, ne antavat sinulle tilaisuuden. Minulle kirjoitettiin lääkettä, joka vaikuttaa aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. Söin lääkettä 2,5 vuotta. Oireet häipyivät aika nopeasti, mutta silloin lääkitys oli vasta korjannut siihenastisen vajeen. Lääkitystä jatkettiin noin kauan, että se antoi aivojen omalle serotoniinituotannolle aikaa toipua. Nyt olen ollut puoli vuotta lääkkeetön ja pärjännyt kuten ennenkin. Vastustin myös itse aluksi aika tehokkaasti lääkkeitä ja lykkäsin lääkäriin menoa. Vähemmällä olisin päässyt, kun olisin mennyt aiemmin. Olen myös saanut terapiaa, jossa olen purkanut asioita. Nämä asiat ovat niin yksilöllisiä, että näin netin välityksellä ja vain oman kokemuksen perusteella on mahdoton sanoa, mitä sinulle suositeltaisiin. Itse koen olleeni hyvässä hoidossa ja saaneeni asiansa osaavat ihmiset avukseni. Vaikka olen vähän joka vaiheessa kovasti väittänyt vastaan, niin asiaperusteluin ja vähän aikaa harkittuani olen taipunut ratkaisuihin, jotka ajan mittaan ovat osoittautuneet hyviksi.
Viesteissäsi oli selvästi, että olet kaikkesi yrittänyt ja pomoille puhunut, tuloksetta. Mikään työ ei ole sinua tärkeämpi, nyt on aika huolehtia itsestäsi. Mene lääkäriin, näytä vaikka nuo kirjoittamasi viestit jos et pysty puhumaan. Päivä kerrallaan, kyllä se siitä etenee.
| |
| | |
25.01.08, 22:59
|
#21 (linkki)
| | (Vierailija) |
Minuun työuupumus iski muutama vuosi sitten. Aluksi en edes itse sitä ymmärtänyt. Töitä tein periaatteella "mikään ei riitä", eli pitkiä päiviä. Sitten tuli mukaan unettomuus ja ärtyneisyys. Kiukuttelusta alkoivat jo läheiset huomautella, mutta en välittänyt. Pikkuhiljaa katosi ruokahalukin ja lyhyessä ajassa paino tippuikin 10kg. Ulko-olemukseltani aloin muistuttaa jo zombieta, mistä myös huomautettiin, en välittänyt. Töitä jatkoin vain kunnes eräänä iltana kirjaimellisesti putosin polvilleni itkemään sitä että en enää jaksa, niin henkiset kuin fyysiset voimavarat oli loppu. Vasta tämän jälkeen hakeuduin lääkärille, joka määräsi 1,5kk sairaslomaa. Sain unilääkkeet ja myös masennuslääkkeet. Joten jos itse vähäänkään epäilet, että kohdallasi on työuupumus, niin kipin kapin apua hakemaan. Itse odotin liian pitkään ennenkuin menin. Se olotila mikä minulla oli on aika sanoinkuvaamattoman kamala, joten voin sanoa, että sitä en soisi kenellekään muulle.
| |
| | |
27.01.08, 21:28
|
#22 (linkki)
| | (Vierailija) |
Höpö, höpö. Jos on sairas niin reilusti vaan lääkäriin ja sairauslomaa
otettava kunnolla, esm.4-8viikkoon.Ei meistä helkutti kukaan ole korvaamaton.
Oma terveys on kaiken a ja o, muistakaa se.
| |
| | |
28.01.08, 10:37
|
#23 (linkki)
| | (Vierailija) |
Eipä ne anna kuin muutaman päivän, vaikka ois kuinka kipee. Mulla oli selkä helkutin kipee. Vahvoja kipulääkkeitä vaan naamaan, lomaa pari päivää.
| |
| | |
28.01.08, 12:01
|
#24 (linkki)
| | (Vierailija) |
kuin masennukseen.
Sinä selkäkipuinesi: Selkä menee pahempaan kuntoon makaamalla. Parempi sinun on pysyä liikkeellä ja töissä, syödä nyt akuutissa vaiheessa niitä särkylääkkeitä ohjeen mukaan ja alkaa pitää lihaksistostasi parempaa huolta. Siis lisätä oikeanlaista liikuntaa heti, kun pahin kipu on ohi. Siksi sait ne muutaman päivän saikut.
Käypäs kysymässä terkkarista liikunta- ja kuntoutusohjeita, siinä sinulla on se resepti, jotka tarvitset. Se vain on siitä ikävä resepti, jotta joudut tekemän kaiken itse, lusikalla sitä ei voi antaa eikä toinen tehdä puolestasi.
| |
| | |
28.01.08, 15:48
|
#25 (linkki)
| | (Vierailija) |
En minä ainakaan pysty töissä olemaan jos selkä on ihan valtavan kipeä. On todella vaikea esimerkiksi koittaa pitää kiinni riehuvaa lasta jos selkä on kipeä, ei pääse kumartumaan, pää ei käänny tms. Myös tietokoneella istuminen on silloin ihan tuskaa.
Tiedän, että paikallaan oleminenkaan ei tee hyvää, mutta liikkua pitäisi saada oman olon mukaan, töissä rehkiminen ei todellakaan silloinkaan tee hyvää!
| |
| | | | |