| |  | | |
08.04.07, 18:54
|
#26 (linkki)
| | (Vierailija) | Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja anonyymi piiskattu Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Vittapoika Aika mielenkiintoisesti sanoi tuo anomyymi piiskattu. Eli takapuolta kuumottaa vielä aikuisiälläkin, jos joku on vihainen, ihan kuin odottaisi saavansa piiskaa.
Minulla on sama tunne vaikka tapahtumista aikaa yli 35 vuotta. | Ihanko tosi?? Et kuule voi arvatakaan kuinka mukavalta tämä vertaistuki kuulostaa.!! Olen tähän asti pitänyt itseäni jotenkin friikkinä, kun olen tämmöisen oudon trauman saanut, sillä en ole koskaan kuullut kenenkään kertovan samasta.
Se nöyryyttävä tunne, mikä siihen takapuolen kuumotukseen liittyy, on jotakin ihan kamalaa. Itseäni alkaa aina jälkeen päin oikein vihastuttaa se, että tunnen tällä tavalla, ihan niin kuin olisin vieläkin joku avuton kakara, joka ansaitsee tulla kuritetuksi.
Ikävä kuulla, ettei trauma ole hellittänyt 35 vuodenkaan kuluessa... Mutta onhan mullakin näistä ajoista jo n. 20 vuotta, ja vaiva tuntuu vain pahenevan :( | Tuttu tunne olen tulkinnut sen että kehoni muistaa piiskauksen ja siksi pakaroita kihelmöi. Ei liene kovin vaarallista. | |
| | |
15.04.07, 15:59
|
#27 (linkki)
| | (Vierailija) |
Kun olin 15-vuotiaana kaverieiden kanssa juomassa kaljaa illalla, niin sain seuraavana aamuna selkää. Jouduin hakemaan munasillani vyöni eteisestä ja oman tuolini huoneestani. Selkääni sain olohuoneessa. Sen jälkeen tuoli ja vyö takaisin paikoilleen luonnollisesti ilman vaatteita. Hävetti. Käsilläni en saanut yrittää peittää intiimejä paikkojani. Nyt olen 28-vuotias.
| |
| | |
16.04.07, 21:02
|
#28 (linkki)
| | (Vierailija) | Oikein
Aivan oikein. Remmiä tarvitset jos sen ikäisenä kaljaa kittaat !
| |
| | |
26.04.07, 00:02
|
#29 (linkki)
| | (Vierailija) | selkään tuli
Kyllähän sitä selkäsaunoja tuli jokunen kerta kuussa keskimäärin. No ansaittuja ne oli. Remmi oli yleensä se jota sain. joskus piti hakea vitsat ulkoa. Itku tuli joka kerran kun sain kurituksen vanhempien sängyllä.
| |
| | |
26.04.07, 14:05
|
#30 (linkki)
| | (Vierailija) |
En saanut selkääni koskaan.
Suoraan kasvoin silti.
| |
| | |
27.04.07, 10:08
|
#31 (linkki)
| | (Vierailija) | hyvät ja huonot puolensa
Hei!
Minulla on 4 ja 2 vuotiaat pojat, jotka ovat todella voimakastahtoisia, temperamenttisia ja rajojaan kokeilevia. Olen muutaman kerran uhannut piiskalla, mutten sitä todellakaan mene antamaan. Sen he ovat huomanneet itsekin, sillä tällä uhkauksella ei ole mitään merkitystä. Monesti vain mietin, mikä on hyvä keino pysäyttää lapsen päätön meno... Silloin kun on kokeillut moneen kertaa sanomista, huutoa, uhkailua ja kiristystä, ekä mikään kuitenkaan auta. Äitini on kehoittanut antamaan "sievästi" piiskaa. En kuitenkaan halua tähän lähteä.... Kuitenkin tulee mieleen, että jos nyt en saa kuria lapsilleni kunnolla (saan aina pitkän taistelun jälkeen), missä ollaan kymmenen vuoden päästä. Onko se poliisi joka lapsiani sitten komentaa? Onko entivanhanen keino kuitenkin taas tulevaisuudessa se, joka todetaan hyväksi??? Tätähän tapahtuu nyky-yhteiskunnassa jokaisella osa-alueella, ensin jokin toimintapa kielletään ja lopulta se todetaankin hyväksi. Alan olla jo skeptinen kaiken suhteen. Sillain vain pyrin elämään että lapsilla olisi hyvä olla ja heistä tulee kunnon kansalaisia.
ps. Olen itse saanut kerran piiskaa ja traumoja ei jäänyt... kuitenkin tuntuu etten omaani voisi piiskata...
| |
| | |
27.04.07, 12:12
|
#32 (linkki)
| | (Vierailija) |
Olen saaanut piiskaa.Ikinä en ole tuntenut tekoa oikeutetuksi.Ikinä en itkenyt tunsin vain vihaa äitiäni kohtaan.Hän on mielestäni ollut epäonnistunut kasvattaja.Käyttäydyin erittäin hyvin pienenä.Piiskaa sain täysin syyttömänä ja vitsa oli aina lähettyvillä. Tätä ei tapahtunut joka viikko, mutta tarpeeksi nonta kertaa.
Luunappi tai pieni tukistus on mielestäni sallittua kun pieni lapsi tekee jotain, mikä on hengen vaarallista varsinkin jos teko on toistunut.Esim. yrittää karata parkkipaikalla tai koskea kuumaan lieteen työntää jotain sähköpistokkeeseen tai vastaavaa.Jos on kovaa kiukuttelua on kaksi hyväksyttävää keinoa.Pakko sylitys, näin neuvolassakin neuvotaan.Eli pidät niin kauan sylissä,että kiukuttelu loppuu.Se saattaa ensimmäisellä kerralla kestää jonkun verran muistan pitäneeni tunnin lastani sylissä, mutta loppui seuraavalla kerralla aiemmin.
Kysyin aikoinaan vanhimmalta lapselta mikä olisi hänen mielestään paras rangaistus jos on tuhma.Hän sanoi,että sakko.Niinpä sitten sakko tulee jos lasken kymmeneen hitaasti eikä pyydettyä asiaa ole tehty.Esim. tv:n katselu sakko, pelien pelaus sakko, jäätelö sakko jne.Jos ei tehoa niin saa useamman sakon.Oikeastaan rangaistusmuotoja on useita,joita voi käyttää ilman fyysistä väkivaltaa.Parasta mitä äiti voi lapselleen tehdä on myös kertoa,että kaikessa toiminnassaan ei ole täydellinen eikä aina ehkä reilukaan, niin kuin ei lapsikaan ole.
| |
| | |
28.10.07, 07:37
|
#33 (linkki)
| | (Vierailija) | Huono isä
Itse en kotona saanut piiskaa kertaakaan, mutta omat tyttäreni tuli piiskattua muutama vuosi sitten. Tytöt olivat jo useamman kerran jääneet tupakoinnista kiinni ja rangaistuksiksi heille määrättiin joko viikkosiivous tai pari viikkoa arestia, vaan eihän ne näyttäneet tehoavan. Kun tytöt jälleen tavattiin tupakoinnista keskustelimme vaimoni kanssa mahdollisesta rangaistuksesta ja kun ohimennen tuli möläytettyä , että kunnon selkäsaunan he tarvitsisivat. Ai että millainen meteli siitä nousi kun vaimo hyvin selväsanaisesti ilmoitti, että HÄNEN lapsiaan ei piiskata. No, minäpä sitten sanoin että hän saa sitten itse rangaista lapsiaan kuten parhaaksi näkee ja samalla vaadin että rangaistuksen pitäisi olla sellainen että tyttöjen tupakointi todella loppu. Oman isäni kohtaloa kun en heille todellakaan halunnut (Hän kuoli keuhkosyöpään vain 52-vuotiaana)
Seuraavana iltana vaimo otti taas asian puheeksi ja nöyrtyneenä hän myöntyi selkäsaunan käyttöön mutta vain hänen ollessaan poissa kotoa ja illalla lähdimme yhdessä kävelemään vaan itse jo palasin koivuisen piiskan kanssa kotiin ja piiskasin heidät vuorotellen paljaalle takapuolelle.
Tyttöjen reagointi saamaansa kuritukseen minua jäi vaivaamaan. Kun vanhempi tytär tuli muutama päivä myöhemmin kiittämään saamastaan selkäsaunasta ja muutenkin hän sitoutui minuun henkisellä tasolla entistä lujemmin, niin nuorempi tytär ei puhunut minulle sanaakaan reiluun vuoteen.
Se hyvä puoli tästä seurasi että tytöt taisivat todellakin jättää tupakan. | |
| | |
30.10.07, 10:21
|
#34 (linkki)
| | (Vierailija) |
minkä ikäisiä tyttäresi ovat? | |
| | |
02.11.07, 15:02
|
#35 (linkki)
| | (Vierailija) | monesti
Itse muistan saaneeni kerran ainakin isältäni remmistä paljaalle persukselle, olin reilusti alle 10v ja syy taisi olla siinä kun en suostunut menemään nukkumaan. Tukkapöllyä taisin saada erittäin usein sillä muistan joskus 8vuotiaana sanoneeni äidilleni "en oo tänää äiti viel saanu tukkapöllyä" ja äiti vastasi että siksi en ole kun olen ollut kiltisti, muistan kuitenkin että ,myöhemmin sinä päivänä sain tukkapöllyä kuitenkin. Vanhempana en enää hyväksynyt tukkapöllyjä vaan pelkäsin niitä todella paljon ja juoksin usein äitiä karkuun kotona kun hän juoksi vyön kanssa perässäni. Muistan saaneeni myös luunappeja,läpsäytyksiä, korvasta kiinni ottamista. Ja näköjään olen edelleen hyvin katkeroitunut.
| |
| | |
11.11.07, 06:55
|
#36 (linkki)
| | (Vierailija) | Huono Isä
Vanhempi oli jo käynyt riparin eli siis oli joko15 tai 16vuotias ja toinen oli pari vuotta nuorempi
| |
| | |
12.11.07, 12:17
|
#37 (linkki)
| | (Vierailija) |
piiskaa vain kerran eläessäni. En muista enää syytä. Sen muistan, että koko lapsuusiän pelkäsin saavani piiskaa. Vaikka Isäni oli senaikuiseksi isäksi todella osallistuva ja hellä, niin hänen heikkoutensa oli räjähtävä luonne.
Valitettavasti perin tämän isältäni. Pelkään lasteni puolesta, sitä päivää jolloin räjähdän jostakin asiasta niin pahasti, että tartun lasta hiuksista tai pahempaa, lyön. | |
| | |
12.11.07, 18:33
|
#38 (linkki)
| | (Vierailija) | on saatu
Joo,kyllähän tuli saatua usein piiskaa et vieläkin puistattaa kun aattelee sitä määrää,huhhuh.Meillä piti piiskat hakea isosta tonkasta jossa niitä iso kasa mutsin valmiiksi valikoimia malleja ja arvaas kun sai niin olipaha takapuoli raidoilla niistä et kyllä niitä yritti välttää viimeiseen asti.
Mitään traumoja ei ole jäänyt itselle ja olen omillekkin antanut muutaman kerran muistutukseksi tottelemattomuudesta.
| |
| | |
13.11.07, 07:12
|
#39 (linkki)
| | (Vierailija) |
Kuinka usein teillä Tiia-67 saatiin kotona piiskaa?
Meillä piiskaa pidettiin eteisen kaapissa ja kaikki kylässä kävijät kyllä arvasivast mihin sitä käytettiin. Joskus vieraiden aikanakin joutui menemään takahuoneeseen saamaan piiskat. Meillä piiskapäivä oli noin 1-2 kertaa kuussa.
Itse en piiskaa kannata kasvatuksessa, kun se minun mielestä aika "epäreilu" rangaistus. Osaa itse puhua aika rauhallisesti lapsille ja minua uskotaan aika hyvin.
| |
| | |
14.11.07, 10:19
|
#40 (linkki)
| | (Vierailija) | rikos ja rangaistus Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Nainen45 Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja anonyymi piiskattu Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Vittapoika Aika mielenkiintoisesti sanoi tuo anomyymi piiskattu. Eli takapuolta kuumottaa vielä aikuisiälläkin, jos joku on vihainen, ihan kuin odottaisi saavansa piiskaa.
Minulla on sama tunne vaikka tapahtumista aikaa yli 35 vuotta. | Ihanko tosi?? Et kuule voi arvatakaan kuinka mukavalta tämä vertaistuki kuulostaa.!! Olen tähän asti pitänyt itseäni jotenkin friikkinä, kun olen tämmöisen oudon trauman saanut, sillä en ole koskaan kuullut kenenkään kertovan samasta.
Se nöyryyttävä tunne, mikä siihen takapuolen kuumotukseen liittyy, on jotakin ihan kamalaa. Itseäni alkaa aina jälkeen päin oikein vihastuttaa se, että tunnen tällä tavalla, ihan niin kuin olisin vieläkin joku avuton kakara, joka ansaitsee tulla kuritetuksi.
Ikävä kuulla, ettei trauma ole hellittänyt 35 vuodenkaan kuluessa... Mutta onhan mullakin näistä ajoista jo n. 20 vuotta, ja vaiva tuntuu vain pahenevan :( | Tuttu tunne olen tulkinnut sen että kehoni muistaa piiskauksen ja siksi pakaroita kihelmöi. Ei liene kovin vaarallista. | Minulla on vieläkin, yli 50-vuotiaana sama tunne, jos olen tehnyt jotakin "tuhmaa", niin miltei rupean laskemaan housuja alas ja tunnen, miten vitsa rupeaa tanssimaan takamuksilla. Tämä ei kylläkään häiritse minua (en toisaalta mitenkään nautikaan siitä). Mielestäni se on aivan normaali ilmiö. Äitinihän kouluttu minua aina 16-vuotiaaksi siihen, että rikkeistä seuraa rangaistus, nimenomaan koivurisulla paljaalle. Hän "aivopesi" minut uskomaan, että se on aivan oikein, ja opin hyväksymään asian. Kun sitä keskimäärin kerran viikossa harjoiteltiin, niin onhan ihme, jos se ei olisi jäänyt alitajuntaan. Jos juoksisin maksullisilta naisilta pyytämässä piiskausta, niin juttu voisi olla hankala. Vähän sama asia, että kun näen maassa törröttävän naulan, niin tulee miltei aina muistikuva, miten kerran (vain yhden kerran!) astuin aika pahasti naulaan (ei jäänyt pysyvää vammaa). Ja risun kanssa sentään jouduin tekemisiin hieman useammin. | |
| | |
15.11.07, 07:42
|
#41 (linkki)
| | (Vierailija) |
Täytyy vielä kommentoida tuon ylläolevan johdosta.
Meilläkin kotona opetettiin, että piiskaminen on aivan oikein ja hyväksyin sen itse kunnes vähän vanhempana aloin ajattelemaan asiaa toiseltakin kannalta. Meillä äiti opetti kotona, että on aivan itsestään selvää pitää piiskaa kotona. Lisäksi opetettiin, että aikuiset saavat rangaistuksena sakkoja ja jopa vankilaa, mutta lapsille annetaan piiskaa. Piiskaa pitää antaa vielä paljaalle pyllylle, jotta se tekee riitävän kipeää, koska eihän muuten muista mitä on puhuttu tai opetettu.
Miellä kotona ei ollut mitään puutetta aineellsista asioista ja opiskelemaankin kannustettiin. Jälkeenpäin ajateltuna tämä piiskakuri oli vielä perinne. Kai se oli tullut vanhempien omasta nuoruudesta.
| |
| | |
15.11.07, 15:02
|
#42 (linkki)
| | (Vierailija) |
Äitini piiskasi minua useammankin kerran kun olin lapsi ja isäni antoi luunappeja ja tukkapöllyä. Äitini on kurittamisesta edelleenkin syvästi pahoillaan ja en itsekään usko että siitä oli mitään hyviä seurauksia minulle. Noihin muistoihin liittyy jonkinlainen nöyryytyksen tunne ja lisäksi nyt aikuisenakin huomaan lamautuvani uhkaavan tuntuisissa tilanteissa. Pahinta on kuitenkin väkivallan perinne, jonka minuunkin on siirtynyt, ja jota vastaan taistelen jatkuvasti oman uhmaikäiseni kanssa. En ole häntä lyönyt, enkä koskaan halua sitä tehdäkään. Monesti se toimintamalli on vaan pelottavan lähellä kun hermo meinaa pettää. Omien kokemusten perusteella vastustan lasten ruumiillista kurittamista ja sen kieltää myös laki.
| |
| | |
17.11.07, 09:54
|
#43 (linkki)
| | (Vierailija) | samat opit oli Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Rami -64 Täytyy vielä kommentoida tuon ylläolevan johdosta.
Meilläkin kotona opetettiin, että piiskaminen on aivan oikein ja hyväksyin sen itse kunnes vähän vanhempana aloin ajattelemaan asiaa toiseltakin kannalta. Meillä äiti opetti kotona, että on aivan itsestään selvää pitää piiskaa kotona. Lisäksi opetettiin, että aikuiset saavat rangaistuksena sakkoja ja jopa vankilaa, mutta lapsille annetaan piiskaa. Piiskaa pitää antaa vielä paljaalle pyllylle, jotta se tekee riitävän kipeää, koska eihän muuten muista mitä on puhuttu tai opetettu.
Miellä kotona ei ollut mitään puutetta aineellsista asioista ja opiskelemaankin kannustettiin. Jälkeenpäin ajateltuna tämä piiskakuri oli vielä perinne. Kai se oli tullut vanhempien omasta nuoruudesta. | Ihan samat jutut oli meilläkin kotona mitä äiti kertoi ,että aikusilla sakkoja ym ja lapsilla piiska
ja toi piiskan määrä oli aina niin et sen piti näkyä ja tuntua ennekuin se vaikuttaa josta olen itekkin samaa mieltä.Omille olen antanut vain muutamia kertoja piiskoja ja ihan kunnon syistä ne annoin.
Itse aikanaan saatiin ihan kuukausittain mut väliin oli tietty pidempia taukojakin ilman piiskaa mutta kun oli 3 muuta sisarusta niin ainahan piiskaa joku sai.Itse se haettiin tonkasta tai talonpäästä mutta silloin joutu monesti hakeen uuden kun toi liian pienen vitsan et äite suosi sitä tonkkaa kun hän oli itse tuonut piiskat siihen.Piiskan jälkeen oli heti vapaa menemään eikä siitä sen enempää puhuttu toki aina ensin selvitettii syy ja oliko jotain mahdollisuutta välttää piiskaus et kyl siihen annettiin mahdollisuus.Meilläkin suvussa taittii joka perheessä antaa piiskaa missä enemmän tai vähemmän ja omat systerini ovat edelleenkin piiskan kannalla kasvatuksessa samoin kun minä tietyin edellytyksin.
| |
| | |
23.11.07, 10:29
|
#44 (linkki)
| | (Vierailija) | kuinka paljon piiskaa? Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja tiia 67 Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Rami -64 Täytyy vielä kommentoida tuon ylläolevan johdosta.
Meilläkin kotona opetettiin, että piiskaminen on aivan oikein ja hyväksyin sen itse kunnes vähän vanhempana aloin ajattelemaan asiaa toiseltakin kannalta. Meillä äiti opetti kotona, että on aivan itsestään selvää pitää piiskaa kotona. Lisäksi opetettiin, että aikuiset saavat rangaistuksena sakkoja ja jopa vankilaa, mutta lapsille annetaan piiskaa. Piiskaa pitää antaa vielä paljaalle pyllylle, jotta se tekee riitävän kipeää, koska eihän muuten muista mitä on puhuttu tai opetettu.
Miellä kotona ei ollut mitään puutetta aineellsista asioista ja opiskelemaankin kannustettiin. Jälkeenpäin ajateltuna tämä piiskakuri oli vielä perinne. Kai se oli tullut vanhempien omasta nuoruudesta. | Ihan samat jutut oli meilläkin kotona mitä äiti kertoi ,että aikusilla sakkoja ym ja lapsilla piiska
ja toi piiskan määrä oli aina niin et sen piti näkyä ja tuntua ennekuin se vaikuttaa josta olen itekkin samaa mieltä.Omille olen antanut vain muutamia kertoja piiskoja ja ihan kunnon syistä ne annoin.
Itse aikanaan saatiin ihan kuukausittain mut väliin oli tietty pidempia taukojakin ilman piiskaa mutta kun oli 3 muuta sisarusta niin ainahan piiskaa joku sai.Itse se haettiin tonkasta tai talonpäästä mutta silloin joutu monesti hakeen uuden kun toi liian pienen vitsan et äite suosi sitä tonkkaa kun hän oli itse tuonut piiskat siihen.Piiskan jälkeen oli heti vapaa menemään eikä siitä sen enempää puhuttu toki aina ensin selvitettii syy ja oliko jotain mahdollisuutta välttää piiskaus et kyl siihen annettiin mahdollisuus.Meilläkin suvussa taittii joka perheessä antaa piiskaa missä enemmän tai vähemmän ja omat systerini ovat edelleenkin piiskan kannalla kasvatuksessa samoin kun minä tietyin edellytyksin. |
Kirjoitit, että äitisi antoi piiskaa aina niin paljon että se tuntuu ja näkyy. Kuinka paljon piiskaa sait ja millä äitisi piiskasi? Olen aina miettinyt, että millainen on kunnon selkäsauna...
| |
| | |
24.11.07, 11:14
|
#45 (linkki)
| | (Vierailija) | ex-vilpertille traumoista
Kirjoitit, että "puhuttelut" ilman selkäsaunaa olivat traumaattisempia kuin selkäsaunat. Minulla on sama havainto. Esimerkiksi olen muutaman kerran nähnyt unta, että saan selkääni, mutta koin tilanteen jotenkin ulkopuolisena, enkä tuskallisena tai painostavana. Sen sijaan kun joskus olen nähnyt unta, että saan pelkät haukkumiset äiti-vainaaltani jostakin asiasta, niin ne ovat painajaisia. Joku psykologi saattaisi osata selittää asian.
| |
| | |
13.12.07, 16:47
|
#46 (linkki)
| | (Vierailija) | näkyi ja tuntui Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja -?- Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja tiia 67 Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Rami -64 Täytyy vielä kommentoida tuon ylläolevan johdosta.
Meilläkin kotona opetettiin, että piiskaminen on aivan oikein ja hyväksyin sen itse kunnes vähän vanhempana aloin ajattelemaan asiaa toiseltakin kannalta. Meillä äiti opetti kotona, että on aivan itsestään selvää pitää piiskaa kotona. Lisäksi opetettiin, että aikuiset saavat rangaistuksena sakkoja ja jopa vankilaa, mutta lapsille annetaan piiskaa. Piiskaa pitää antaa vielä paljaalle pyllylle, jotta se tekee riitävän kipeää, koska eihän muuten muista mitä on puhuttu tai opetettu.
Miellä kotona ei ollut mitään puutetta aineellsista asioista ja opiskelemaankin kannustettiin. Jälkeenpäin ajateltuna tämä piiskakuri oli vielä perinne. Kai se oli tullut vanhempien omasta nuoruudesta. | Ihan samat jutut oli meilläkin kotona mitä äiti kertoi ,että aikusilla sakkoja ym ja lapsilla piiska
ja toi piiskan määrä oli aina niin et sen piti näkyä ja tuntua ennekuin se vaikuttaa josta olen itekkin samaa mieltä.Omille olen antanut vain muutamia kertoja piiskoja ja ihan kunnon syistä ne annoin.
Itse aikanaan saatiin ihan kuukausittain mut väliin oli tietty pidempia taukojakin ilman piiskaa mutta kun oli 3 muuta sisarusta niin ainahan piiskaa joku sai.Itse se haettiin tonkasta tai talonpäästä mutta silloin joutu monesti hakeen uuden kun toi liian pienen vitsan et äite suosi sitä tonkkaa kun hän oli itse tuonut piiskat siihen.Piiskan jälkeen oli heti vapaa menemään eikä siitä sen enempää puhuttu toki aina ensin selvitettii syy ja oliko jotain mahdollisuutta välttää piiskaus et kyl siihen annettiin mahdollisuus.Meilläkin suvussa taittii joka perheessä antaa piiskaa missä enemmän tai vähemmän ja omat systerini ovat edelleenkin piiskan kannalla kasvatuksessa samoin kun minä tietyin edellytyksin. |
Kirjoitit, että äitisi antoi piiskaa aina niin paljon että se tuntuu ja näkyy. Kuinka paljon piiskaa sait ja millä äitisi piiskasi? Olen aina miettinyt, että millainen on kunnon selkäsauna... | Jovain koivupiiskahan se oli millä saatiin tai niistä tehty kimppu,joka siveli koko peppua.Se näkyy ja tuntuu oli sitä et piiska ei tee vaikutusta jos sillä ei tule peppu punaiseksi ja tunnu tarpeeksi kipeetä eli jos peppu tuli punaiseksi tai juoville niin silloin se tuntukin ja näinhän se on edelleenkin.
| |
| | |
15.12.07, 05:35
|
#47 (linkki)
| | (Vierailija) | Taisit viedä sanat suustani Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja kokemusta Kirjoitit, että "puhuttelut" ilman selkäsaunaa olivat traumaattisempia kuin selkäsaunat. Minulla on sama havainto. Esimerkiksi olen muutaman kerran nähnyt unta, että saan selkääni, mutta koin tilanteen jotenkin ulkopuolisena, enkä tuskallisena tai painostavana. Sen sijaan kun joskus olen nähnyt unta, että saan pelkät haukkumiset äiti-vainaaltani jostakin asiasta, niin ne ovat painajaisia. Joku psykologi saattaisi osata selittää asian. | Minulla on aivan samanlaiset kokemukset omasta lapsuudesta ja nuoruudestani. Olin vanhempieni ainokainen ja isääni kohtaan minulla ei ollut mitään tunteita taikka päinvastoin. Eli olin siis äidin poika. Meillä ei lapsuudessani piiskaa käytetty, tukkapöllyä ja luunappeja tuli saaduksi sekä sitä haukkumista joka todella sattui sydämeen saakka. Siitä jäi monesti paha mieli pitkäksi aikaa. Toisinaan jopa ajattelin onko elämälläni muuta tarkoitusta kuin olla äitini haukuttavana.
Ollessani joku 10-vuotias vanhempani erosivat isäni löydettyä toisen naisen ja pari vuotta myöhemmin mneille tuli "vallankumous" kasvatukseni suhteen. Kait äiti väsyneenä jatkuvaan haukkumiseen haki piiskan pihakoivusta ja niin sain selkääni. Eipä hän niin kovaa lyönyt ja kihelmöivästä takapuolesta huolimatta minulle jäi siitä jotenkin "hyvä olo"
Seuraavana päivänä hänelle taisi tulla henkinen "morkkis" kun tuli kysymään suhtautumista saamaani selkäsaunaan. Ja kun kerroin että se haukkuminen "sattui" enemmän, ei muuta tarvittukaan. Siitä eteenpäin haukkuja en enää saanut mutta selkääni kyllä sain melko useasti ja varsinkin kesäisin piiska tuntui olevan aika herkässä.
Kun syytä ilmeni hän vain ilmoitti ,että "Koivuniemen herra vierailee" eli seuraavana perjantaina kotiin piti tulla tuntia aikaisemmin eli klo 20:een mennessä ja selkäsaunan jälkeen piti istua hetki hänen sylissään ja ottaa kaulasta kiinni kuin sovinnon merkiksi.
Viimeiset selkäsaunani sain 15-vuotiaana muutama kuukausi ripille pääsyn jälkeen ja täytyy myöntää ettei niistä mitään tramoja jäänyt mutta ne haukkumiset olivat kauheita. | |
| | |
17.12.07, 09:28
|
#48 (linkki)
| | (Vierailija) |
Tänä aamuna klo 7 alkoi jostain naapurista kuulua ovien paiskomista ja kun olin kylppärissä, kuului tytön huuto: Älä lyö, älä lyö. Tytön huudot ja itku kuului, kunnes lähdin töihin.
Talossamme asuu kaksi perhettä, joilla on molemmilla yksi tyttö, toinen ehkä 4-5 ja toinen 8-9. En tiedä, kummasta huuto kuului tällä kertaa. Yleensä kauheaa vanhempien ja lapsen huutoa kuuluu tuon nuoremman lapsen omistavan perheen oven läpi rappukäytävään.
Ahdistavaa, kun en tiedä, onko ihan oikeasti jossain perheessä tosi paha olla vai onko vain tempperamenttinen lapsi ja huonohermoiset vanhemmat.
| |
| | |
17.12.07, 16:20
|
#49 (linkki)
| | (Vierailija) |
Jovain koivupiiskahan se oli millä saatiin tai niistä tehty kimppu,joka siveli koko peppua.Se näkyy ja tuntuu oli sitä et piiska ei tee vaikutusta jos sillä ei tule peppu punaiseksi ja tunnu tarpeeksi kipeetä eli jos peppu tuli punaiseksi tai juoville niin silloin se tuntukin ja näinhän se on edelleenkin.[/quote]
Meillä piiskattiin myös niin, että tuli juovat. Muistan, kun joskus katsoin piiskattuja takamuksia peilistä. Lisäksi meillä liittyi piiskaan häpeärangaistus. Se tuli äidiltä tarkoituksella tai tahattomasti.
Piiskan saannista kerrottiin naapureille ja sukulaisille ihan suoraan. Ainakin kerran äiti on huutanut parvekkeelta sisälle saamaan piiskaa, kun olin ulkona. Kyllä hävetti mennä seuraavana päivänä ulos. Vähintään pari kertaa on komennettu pihalta kavereiden kuullen piiskattavaksi. Itse piti lähteä reippaasti sisälle, kun kaverit jäi pihalle nauramaan. Eli erilaista on ollut ennen verrattuna tähän päivään. En ole ainakaan kuullut, että tällaista piiskakuria on enää missään! | |
| | |
18.12.07, 15:05
|
#50 (linkki)
| | (Vierailija) | piiskauspäivä Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja Vimpula-60 Lainaus: |
Alkuperäinen kirjoittaja kokemusta Kirjoitit, että "puhuttelut" ilman selkäsaunaa olivat traumaattisempia kuin selkäsaunat. Minulla on sama havainto. Esimerkiksi olen muutaman kerran nähnyt unta, että saan selkääni, mutta koin tilanteen jotenkin ulkopuolisena, enkä tuskallisena tai painostavana. Sen sijaan kun joskus olen nähnyt unta, että saan pelkät haukkumiset äiti-vainaaltani jostakin asiasta, niin ne ovat painajaisia. Joku psykologi saattaisi osata selittää asian. | Minulla on aivan samanlaiset kokemukset omasta lapsuudesta ja nuoruudestani. Olin vanhempieni ainokainen ja isääni kohtaan minulla ei ollut mitään tunteita taikka päinvastoin. Eli olin siis äidin poika. Meillä ei lapsuudessani piiskaa käytetty, tukkapöllyä ja luunappeja tuli saaduksi sekä sitä haukkumista joka todella sattui sydämeen saakka. Siitä jäi monesti paha mieli pitkäksi aikaa. Toisinaan jopa ajattelin onko elämälläni muuta tarkoitusta kuin olla äitini haukuttavana.
Ollessani joku 10-vuotias vanhempani erosivat isäni löydettyä toisen naisen ja pari vuotta myöhemmin mneille tuli "vallankumous" kasvatukseni suhteen. Kait äiti väsyneenä jatkuvaan haukkumiseen haki piiskan pihakoivusta ja niin sain selkääni. Eipä hän niin kovaa lyönyt ja kihelmöivästä takapuolesta huolimatta minulle jäi siitä jotenkin "hyvä olo"
Seuraavana päivänä hänelle taisi tulla henkinen "morkkis" kun tuli kysymään suhtautumista saamaani selkäsaunaan. Ja kun kerroin että se haukkuminen "sattui" enemmän, ei muuta tarvittukaan. Siitä eteenpäin haukkuja en enää saanut mutta selkääni kyllä sain melko useasti ja varsinkin kesäisin piiska tuntui olevan aika herkässä.
Kun syytä ilmeni hän vain ilmoitti ,että "Koivuniemen herra vierailee" eli seuraavana perjantaina kotiin piti tulla tuntia aikaisemmin eli klo 20:een mennessä ja selkäsaunan jälkeen piti istua hetki hänen sylissään ja ottaa kaulasta kiinni kuin sovinnon merkiksi.
Viimeiset selkäsaunani sain 15-vuotiaana muutama kuukausi ripille pääsyn jälkeen ja täytyy myöntää ettei niistä mitään tramoja jäänyt mutta ne haukkumiset olivat kauheita. | Meillä oli myös piiskauspäivä ja se oli lauantai. Silloin äiti piikasi meitä aina sen mukaan, kuinka tuhma oli ollut viimeviikkoina. Pienistä rikkeistä tuli 10 iskua ja suuremmista 30. Kerran muistan saaneeni yhteensä 80 iskua, kun olin ollut harvinaisen tuhmalla päällä. Iskut eivät olleet niin mahdottaman kovia, mutta alkoihan ne tuntua mitä enemmän sai. Miten iteselläsi oli myöhemmässä vaiheessa? Saitko koviakin selkäsaunoja?
| |
| | | | |