Nellaelle

Onko teistä ok ja ihan normaalia, että äiti haluaa pukea lapsensa, yleensä tietenkin pienen tyttären, itsensä kopioksi: ostaa siis itselleen ja lapselle tieten tahtoen samanlaiset vaatteet jne? Mä olen joskus törmännyt kultaisella 70-luvulla otettuihin perhekuviin, jossa äiti ja pikkutyttö oli molemmat pukeutuneet juhlan kunniaksi samanlaisiin mekkoihin (joku pienitalopreerialla tms) ja ajattelin, että se on silloin muotia, vaikkakin pidin sitä aika omituisena. Viime aikoina mä olen kuitenkin tavannut parikin nuorta, tuttua äitiä, jotka ovat jotenkin oudosti ylpeitä siitä, että "hei, mun kaksivuotiaalla on myös converset, farkut, vihree maihari ja tukka nutturalla, siis ihan just niinku mulla!". Eilen ostarilla vastaan käveli noin nelikymppinen äiti tarhaikäisen tyttärensä kanssa ja molemmilla oli leggarit, farkkuhame, huppari, vaaleanpunainen huivi... Äiti oli ihan selkeesti mätsännyt tyttärensä omiin vaatteisiinsa sopivaksi, ei voinut olla sattumaa.

Joidenkin mielestä tää on varmaan harmitonta ja söpöä, mut mun mielestä jotenkin todella outoa ja kertoo ehkä aika paljon sen äidin pääkopan sisällöstä... :-/

Pikkutytön äiti

Entä mitähän kertoisi sinulle meidän vaatetuksemme... Usein on ihan erilaista, mutta joskus kaikki samaa syystä, että lapseni 3 v. niin toivoo. Jo 2-vuotiaana hän iloitsi siitä, että oli jotain samanlaista ja nyt usein toivookin sitä. Ei todellakaan aina, mutta mielellään. Mikä riemu oli huomata, että varastossa odottanut sadetakki oli samanvärinen kuin äidillä ja nyt sopiva ja kumisaappaatkin olivat vanhastaan valmiina samaa väriä kummallakin. Tätä ei siis suunnitella eikä "matchailla" varta vasten, vaan on lähinnä sattumaa, sen mukaan mitä kaupasta löytyy ja mitä lapseni toivoo. Lopputulos on joskus varmasti ulkopuolisten mielestä tarkkaan suunnitellut samikset. Eilen lapseni sai itselleen letit, koska niin toivoi. Itse en suostunut laittamaan, vaikka hän sitä ehdotti... Joskus laitan, on ollutkin. Kamalaa?

Entäs tämä: kaapissa 5 m kangasta. Äiti ompelee itselleen mekon, kangasta jää 2,5 m. Lapsi toivoo samanlaista mekkoa ja saa. Kun lapsen mekko tulee pieneksi, pikkusisko perii sen ja isommalle tehdään vielä mekko tai housut ja paita lopusta kankaasta, koska hän haluaa. On jo kolme samista, miltäs tämä "matchays" ulkopuolisista vaikuttaa ja haittaakohan se meitä samiksia. Samaa perhettä ollaan ja tykätään toisistamme, ulkonäössäkin on paljon samaa. Pitääkö pukeutua varta vasten toisistaan poikkeavasti? Ymmärrän toki eron siihen, jos kaikki on samaa. Mutta kesällä päällä on usein vain pari vaatekappaletta, saattaa sattua samanlaista. Ajattomat vaatteet sopivat lapselle ja aikuiselle. Sadetakki ja kumpparit, farkut ja t-paita, yksinkertainen mekko ja villatakki jne. Ei siis aikuisten vaatteita taaperolla eikä lasten vaatteita äidillä. Harrastuksetkin ovat samat: mennään yhdessä uimaan, puistoon, hiekkalaatikolle, pulkkamäkeen ja varusteet ovat sen mukaiset, kun kumpikaan ei tönötä paikoillaan katsomassa.