justagirl

Mua pelottaa.Itkettää.Masentaa.Mitä, jos meille ei vauvaa tulekaan?

Mä oon kärsiny pari vuotta tiputtelusta ennen menkkoja.Se alkaa noin viikkoa ennen ja jatkuu hiukan myös menkkojen jälkeen. Netissä tähän asiaan ehkä liikaakin perehtyneenä, pelkää nyt kamalasti, että yritys on turhaa. oon syönyt tähän vaivaan terolutia, vaan ei auttanut..Nyt yritystä alkaa pian olemaan puol vuotta, mutta keskeytetyllä systeemillä ollaan menty jo pari vuotta, eikä yhtään vahikoa oo sattunu.onko kenelläkään kokemuksia tästä vaivasta?onko tää lapsettomuustuomio?

summer

Jos asia sua noin vaivaa niin mene ihmeessä lääkäriin. Asiaan saattaa olla aivan luonnollinen ja hoidettava syy. Mun mielestä liika netistä lukeminen saa vain pään pyörälle näiden asioiden kanssa. Lääkäri kyllä ottaa sitten tarvittavat kokeet, jotta tiputtelun syy voidaan selvittää. Joskus siihen ei löydy mitään syytä ja vauvaa voi joutua odottamaan pitkäänkin.
Itse kärsin samasta vaivasta ja olen siitä monesti gynelle maininnut. Mitään hormoneja en ole suostunut vielä vaivaan ottamaan, mutta jossain vaiheessa siihenkin kai mentävä, jos vauvaa ei ala kuulumaan.
Koita olla stressaamatta asian kanssa, koska stressi ainakin aiheuttaa ""lapsettomuutta"".

justagirl

Kunpa voisinkin olla stressaamatta!tiedän, että se pahentaa asiaa.Muutenkin mietin ihan liikaa vauvajuttuja.Tuntuu, ettei pysty ajattelemaan mitään muuuta.

Kuinka pitkään teillä on yritystä?Kuinka kauan sulla tiputtelee ennen menkkoja?Onko lapsia ennestään?

Niin, mua siis stressaa vielä senkin takia niin paljon, ku esikoista yritetään, että saako ikinä lapsia.jos olis jo yks ja tällanen vaiva, ei olis ehkä niin kauheeta.

summer

Niin helppohan se on sanoa toiselle, että älä stressaa, mutta siitä ainakin voisi aloittaa. Voisitko aloittaa uuden harrastuksen, jotta voisit siirtää ajatukset muualle.

Meillä oikeaa yritystä takana nyt vasta yksi kierto, mutta ilman ehkäisyä ollaan oltu jo puolitoista vuotta. Ja välillä on puuhailtu sellaiseenkin aikaan, että jos vauva olisi ollut tullakseen helposti niin olisi kai jo tullut. Ikää mulla on jo 29, mutta tuskin se vaikuttaa erityisemmin. Naimisiin mentiin 2000 ja silloin syksyllä oltiin sitä mieltä, että vauva saa tulla jos on tullakseen, mutta eipä kuulunut.
Minä tosin epäilen, että en ovuloi läheskään joka kuukausi ja ovulaation ajankohtakin vaihtelee (ainakin omien tuntemusten mukaan).

Totta kai itsekin tulee luettua näitä palstoja kiinnostuneena, mutta olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa sen enempää. Jos omia lapsi emme koskaan saa niin se varmasti satuttaa, mutta omassa lähipiirissäni on tällaisia tapauksia ja he ovat surustaan selvinneet, joten enköhän minäkin.

Pahinta oikeastaan omalla kohdalla on se vihjailu sukulaisten ja läheisten osalta. He kun eivät ymmärrä sitä, että lapsia ei niin vain tehdä.