| (Vierailija) |
Syökää D-vitamiinia!
Ravintoarvoja puntaroitaessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä, onko oma perusruokavalio kunnossa, miten sitä voisi parantaa, ennenkuin turvautuu keinotekoisiin lääketehtaidenkin valmistamiin vitamiinivalmisteisiin.
Ihminen pystyy tuskin koskaan jäljittelemään ravintoaineita, niin että niitä voitaisiin kemiallisesti valmistaa "tyhjästä".
Synteettiset vitamiinit valmistetaan laboratoriossa erilaisten kemiallisten reaktioiden avulla, koska se on halvin ja käytännöllisin tapa.
Rasvaliukoisia vitamiineja voidaan myös uuttaa. Esimerkiksi luonnollista A-vitamiinia saadaan kalanmaksasta ja E-vitamiinia vehnänalkioista.
Lääketehtaat valmistavat synteettisiä vitamiineja.
Toki moni muukin.
Lääke, joka on keinotekoinen valmiste, on elimistölle vieras aine, josta elimistö pyrkii heti eroon. Jos vitamiinivalmiste tai ravintolisä, jota syöt, on keinotekoinen valmiste, se imeytyy huonosti ja siitä on vain vähän hyötyä.
Mitä ovat synteettiset ja eristetyt valmisteet?
Eristetyt ja synteettiset valmisteet eivät ole luonnollisia, niitä ei koskaan esiinny luonnossa sellaisenaan. Tutkimuksissa ollaan havaittu, että elimistö käsittelee näitä eristettyjä ja synteettisiä vitamiineja vierasaineina.
Sen sijaan ruokaperäisiä eli luonnollisia vitamiineja elimistö ei käsittele vierasaineina. Virtsa ei koskaan muutu kirkkaan keltaiseksi, vaikka söisit kuinka paljon eläinkunnan tuotteita tai täysjyväviljaa (hyvä B-vitamiinien lähde). Tällaisen nopean erittymisen aiheuttaa ainoastaan elimistössä oleva vierasaine, kuten synteettinen B-vitamiinivalmiste.
Elimistö käsittelee näitä eristettyjä vitamiineja kuin lääkkeitä tai muita kemikaaleja, ja ne voivat myös aiheuttaa ongelmia, kuten lääkkeet ja kemikaalitkin. Luonto ei koskaan tuota mitään ravintoainetta eristetyssä muodossa. Ruoassa olevat ravintoaineet ovat sekoittuneet juuri määrätyllä tavalla, ja ne toimivat parhaiten tässä määrätyssä muodossa. Eristetyt ja synteettiset valmisteet tarvitsevat nämä muut ravintoaineet toimiakseen elimistössä.
Elimistön omat ravintovarastot joutuvat korjaamaan synteettisten vitamiinien oheisravintoaineiden puutteen. Tämän johdosta synteettiset ja eristetyt valmisteet voivat hetken aikaa vaikuttaa, ja sitten yhtäkkiä vaikutus loppuu. Elimistön ravintovarastot ovat tyhjentyneet, jolloin synteettisen valmisteen teho heikkenee. Pahimmillaan on vain saatu aikaiseksi monien ravintoaineiden puutostila.
Rutiköyhä maaperä, surkea ravinto!
Monesti kuulee väitettävän, että maaperä leveysasteillamme on niin köyhä, ettei terveellinen ravitsemus ole mahdollista edes niille, jotka syövät melko monipuolisesti.
Väite on D-vitamiinin osalta tosi varsinkin talviaikaan (monella myös kesällä puutetta). D-vitamiinia saa erikseen ostettuna ja edullisesti.
Sen sijaan pääasiallisesti tyhjiä koloreja tarjoava roskaruoka on todellinen syy vitamiinipuutoksiin. Jollei muuta ruokatottumuksiaan, on tietysti parempi napsia vitamiineja purkista kuin altistua puutoksille. Vitamiinivalmisteiden tulisi silloin olla mieluummin luonnollisia kuin synteettisiä.
Synergia ja teho!
Luonnollisen vitamiinin monet eri aineosat toimivat yhdessä synergiassa. Synergia tarkoittaa, että kokonaisuus on suurempi, kuin aineosien yhteenlaskettu määrä. Ravitsemusterapeutti Judith De Cava sanoo sen parhaiten: ”Kun ryhmä vitamiiniyhdisteitä pilkotaan osiin, muutetaan fysiologisesti ja biokemiallisesti aktiivinen mikroravintoaine, kykenemättömäksi ja heikoksi kemikaaliksi, joka vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan eläviin soluihin. Synergiaa ei enää ole.”
Vitamiinivalmistajat yrittävät sulloa pilleriin mahdollisimman paljon aineita, ja selittävät, että mitä enemmän aineita, sitä paremmin se auttaa. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kuten nyt tiedetään, ravintoaineiden nautittu määrä ei ole tärkeä, vaan se missä muodossa se nautitaan, ja kuinka paljon elimistö pystyy niitä hyödyntämään.
Luonnolliset vitamiinit tunnistaa siitä, että pakkaukseen on merkitty raaka-aine, esim. ruusunmarja C-vitamiinin lähteenä tai vehnänalkioöljy E-vitamiinin lähteenä.
Synteettisten tuotteiden kohdalla sen sijaan on mainittu vain vitamiinin nimi esim. B6 tai E-vitamiini ilman tietoa, mistä se on eristetty.
Esimerkki C-vitamiinista:
Ihmisen päivittäiseksi C-vitamiinin tarpeeksi on määritelty n. 60-75 mg/vrk. Kun katselet apteekin hyllyllä olevia C-vitamiinipurkkeja, huomaat, että yhdessä tabletissa on C-vitamiinia 500-1000mg. Miksi yhdessä päivittäin otettavassa tabletissa on 10-20 kertainen määrä vitamiinia päivittäiseen tarpeeseen verrattuna? Ehkäpä juuri siksi, että kyseessä on keinotekoinen valmiste, joka ei imeydy kunnolla. Vitamiinit ja monet "luontaistuotteet" ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa - varsinkin, jos tuotantopuolella pyritään minimoimaan kustannukset. Hyvää ei saa halvalla!
C vitamiini kulkee usein askorbiinihapon nimellä. Tällöin ei ole kyseessä luonnollista C vitamiinia. Useimmiten lisien "askorbiinihappo" valmistetaan maissitärkkelyksestä. Eli kyseessä ei ole luonnollista C vitamiinia. Jos C on kalsiumaskorbaatin muodossa niin ei myöskään ole kyseessä luonnollista C:ta. Sama pätee jos kyseessä on "ester C". Luonnollisesta C vitamiinista käytetään usein termiä "C complex", koska siinä ei ole vain ja ainoastaan "askorbiinihappo", vaan siinä ovat mukana myös synergistit kuten bioflavonoidit. Luonnollista C:ta, eli C kompleksia, löytyy luonnollisista raaka-aineista, esim. mustaherukka, tyrnimarja, vadelma, mansikka, pinaatti, jne. Harva lisä sisältää C vitamiinia C kompleksin muodossa. Jos sisältää niin etiketistä useimmiten selviää. Syy miksi useimpien lisien C on askorbiinihapon muodossa taitaa olla taloudellinen. On halvempaa tuottaa laboratoriossa askorbiinihappoa maissitärkkelyksestä kuin ottaa talteen vastaava määrä C kompleksia luonnon raaka-aineesta kuten esim. sitrushedelmistä, joista jotkut harvat valmistajat tosin ottavat talteen lisiensä C kompleksia.
Esimerkki B-vitamiinista:
B-vitamiini on vesiliukoinen eli ei keräänny elimistöön, toisin sanoen sitä ei voi saada periaatteessa liikaa. Mutta käytännössä joistakin B-vitamiineistakin (etenkin synteettisistä) voi saada yliannostuksen.
Tiamiini (B1): Tiamiinin yliannostus voi joskus laukaista reaktion, jonka eräinä merkkeinä ovat päänsärky ja sydämentykytys.
Niasiinin (B3) yliannostuksen sivuvaikutuksina esiintyy ihon punoitusta, päänsärkyä, kutinaa ja ripulia.
B5-vitamiinia pidetään suhteellisen myrkyttömänä, mutta jatkuva yliannostus voi johtaa ruoansulatuskanavan häiriöihin ja kudosturvotukseen.
B6-vitamiinin pitkäaikaisen yliannostuksen (yli 100 mg/vrk) seurauksena saattaa kehittyä neurologisia häiriöitä.
Seuraavat B-vitamiinimuodot ovat synteettisiä:
Tiamiinimononitraatti, tiamiinihydrokloridi - synt. B1
Pyridoksiinihydrokloridi - synt. B6
Pteroyylimonoglutamiinihappo - synt. foolihappo
Kalsiumpantotenaatti - synt. B5
D-biotiini - synt. biotiini
Koliinibitartraatti - synt. koliini
B-vitamiinin yliannostuksen vaara on pieni, mutta aina kannattaa kuitenkin tiedostaa synteettisten ja luonnollisten vitamiinien erot (Ihmispuolella on tutkimuksia, joissa todetaan, että synteettiset vitamiinit vaikuttavat elimistössä kuten lääkkeet. Englanniksi käytetään sanontaa "drug reaction". Luonnollisten vitamiinien vaikutukset elimistössä ovat ravitsemuksellisia (eng. "nutritional reaction").
Kunnollinen ravintolisä ei ole keinotekoinen valmiste, vaan se on "tiivistettyä" ruokaa, jonka raaka-aineina on käytetty ihmisen luonnolliseen ravintoketjuun kuuluvia kokonaisia ruoka-aineita. Ravintolisän täytyy siis sisältää oikeissa suhteissa ne aineet, joita olisi ruoassa, jota ne on tarkoitettu täydentämään.
Vitamiinit luonnollisina vai keinotekoisina!
http://www.luontaisnetti.fi/artikkelit_vitamiinit.htm
Luonnolliset ravinteet!
www.energian.net/terveys/info6.html
|
