Plazan keskustelut etusivu
» Rekisteröidy käyttäjäksi
» Unohditko tunnuksesi?
Mene takaisin   Plazan keskustelut – Plaza > Ellit > Perhe > Yksinhuoltajuus ja uusperheet
Plazan keskustelualusta on uudistunut - katso ohjeet


Kirjoita viesti
 
Työkalut Hae ketjusta
02.10.06, 08:37   #1 (linkki)
Äiti vm 75
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

Olen häpeissäni, epätietoinen sekä äärimmäisen huolestunut. Riitelimme rajusti mieheni kanssa, johon myös 9v poikamme heräsi. Samaan aikaan naapureista joku oli soittanut poliisit, koska huusimme toisillemme niin että ääni kantautui muillekin. Poliisit totesi tilanteen jo rauhoittuneeksi, vaikka mies syytti ja haukkui minua hulluksi ja väkivaltaiseksi, kun revimme toisiamme. Tiedän, että sekin on väkivaltaa, mutta meillä ei lyödä ja otin syyt omaan niskaani vaikka miehessä oli yhtä paljon vikaa. Vaikka asiasta ei tehty rikosilmoitusta ja saimme sovittua riitamme, josta otimme molemmat opiksemme. On väärin , että lapsi herää aikuisten riitaan.
Olemme puhuneet poikamme kanssa asiasta ja rakkautta annetaan ja tunteita näytetään. Pojan koulu menee hyvin ja hän on tasapainoinen ja hän on suhtautunut asioihin mielestämme hyvin.
Asia on sosiaaliviranomaisten tiedossa ja kävimme juttelemassa asiasta ilman poikaa. Asiallinen keksutelu ilman syytöksiä, olimme todella nöyrinä ja tiedämme kuinka väärin on riidellä niin että alpsi herää.Poika muistaa kaksi muuta isoa riitaa, johon kuuluu huutamista ja nyt kun sosiaaliviranomasiet haluavat puhua poikamme kanssa pelkäänkin koko sydämestäni, että en selviä tästä. Voidaanko poika ottaa huostaan, kun kaikki muu on hyvin, taloudellinen tilanne, on hyvä koti ja olemme paljon kotona, kun voimme hoitaa töitä myös kotoa käsin. Harrastamme ja olemme muutenkin kuin tavallinen perhe. Tuntuu vaan siltä että olemme maailman ainoa perhe jolle on tapahtunut näin. Äidit, joilla on kokemusta asiasta, kertokaa kokemuksistanne. Olen ihan rikki sisältä..
  Vastaa viestiin


02.10.06, 10:47   #2 (linkki)
kokemusta asiasta
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

"Tuntuu vaan siltä että olemme maailman ainoa perhe jolle on tapahtunut näin. Äidit, joilla on kokemusta asiasta, kertokaa kokemuksistanne. Olen ihan rikki sisältä.."

Aluksi hieman ihmettelen miksi kirjoitit tälle palstalle. Oletko uusioperheessä vai muuten vain tunnet tämän palstan hyväksi foorumiksi purkaa mieltäsi?

Olen kirjoitellut Elleissä vuosikausia ehkä turhankin avoimesti.
En kertaa elämäntarinaani, mutta poliisien kanssa minäkin olen joutunut tekemisiin avioeron yhteydessä.

Ei poliiseja tarvitse pelätä. Meillä oli oikein mielenkiintoisia keskusteluhetkiä poliisikamarilla. Jouduin toisenkin asian takia poliisien kuulusteluun.
Asia liittyi työasiaan ja siitä kirjoteltiin vähän aikaa sitten lehdissä.

Oli kiva rupatella ja komisario kirjoitti pöytäkirjaa. Paljon helpompaa kuin täällä Elleissä. Nimi vain alle ja se oli siinä.

Väkivallasta keskustellaan Ellien 50+ palstalla. Nythän aiheesta on tehty tutkimus.

Miksikö minä poliisien juttusille jouduin. Suuren suuni takia. Olin myös liian ahkera kirjoittamaan sähköposteja ja tekstiviestejä. Mies luki niitä kiltisti, mutta uusi nainen ei niitä kestänyt.

Ehkä joskus vuosien päästä kiität onneasi. Teidän perhe otettiin puhutteluun ja asia nostettiin pöydälle.

Noista huostaanotoista puhutaan nykyään paljon. Huostaanotettujen lasten määrä on valtavan iso.

Sinun kannattaa puhua asiasta naapureiden kanssa. Älä jää purkamaan mieltä vain Ellien palstoille.

Täällä liikkuu erittäin sekalaista porukkaa. Melko iso osa on häirikköjä, mielenterveysongelmaisia tai muuten vain pusikosta ampujia.

Varo kertomasta asioistasi liian avoimesti yleisellä foorumilla.

Viha ja raivo on uskomaton voima. En minäkään olisi voinut uskoa mitä tunteita päässäni jyllää.

Jos et pysty hillitsemään itseäsi, hae apua aggressiivisuteen.
Siihenkin löytyy monenlaista apua.

Soita johonkin kriispuhelimeen. Minua helpotti aikoinaan eniten puhelimessa puhuminen. Puhelinlaskut olivat melko isot, mutta se kannatti.
Sitten löysin nämä nettipalstat.

Voin nykyään äärettömän hyvin.

Muistan yhden koulun infotilaisuuden. Paikallinen poliisi tuli pitämään koulun vanhempainkokoukseen aiheena huumeet.

Tuossa tilaisuudessa näytettiin karttaa, jossa oli punaisia palloja. Melko monessa lähistön kodissa oli tehty huumeratsioita.

Emme asu enää tuolla seudulla. Meidän perhe oli kunnollisimmasta päästä ja siitä huolimatta voin pahoin miehen juomisen takia.

Laita asiat oikeaan suhteeseen. Olet tunnollinen ja ylikiltti äiti.
Säikähdit omaa tunteenpurkausta. Naisellakin on oikeus olla vahva.

Kuuntelin aamuyöllä radiosta. Siellä puhuttiin Suomen naisten äänioikeuden satavuotisjuhlasta ja tasa-arvosta. Suomi on vielä jäljessä verrattuna Ruotsiin. Naiset eivät vieläkään uskalla ottaa valtaa. Se on niin pelottavaa.

Ehkä minullekin ainut vallan väline on kirjoittaminen nimettömänä.
Media nauttii sananvapaudesta. Sen parempaa valtiikkaa ei ole olemassakaan.

Arvaa vain ap. miten paljon minä olen saanut rökitystä näillä Ellien palstoilla.
En käy lukemassa kommentteja. Ei niissä minua pahemmin kiitetä.

Jos oikein ahdistaa, käy kirjoittamassa Ellien Kristallipallopalstalla.
Lolis, Inke ja moni muu voi auttaa sinua.

Hyvin sinulla on asiat. Enkelit ovat matkassa. Sinä uskalsit olla vihainen.
Hienoa. Niin sitä pitää. Me suomalaiset naiset olemme sisukkaita.
Joku päivä olemme siitä ylpeitä.
  Vastaa viestiin
02.10.06, 12:31   #3 (linkki)
Ira
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

Ole huoleti, poikaa ei oteta huostaan. Tämä on vain ihan normaalia menettelyä, koska asiasta on tehty heille ilmoitus. Ei lapsen huostaanotto sentään ihan noin vain tapahdu. Tämä on vähän niin kuin sellainen huomautus nyt teille, että ulkopuoliset voivat todellakin puuttua asiaan jos jotain epäilyttävää ilmenee. Ottakaa opiksenne ja jatkakaa paremmalla mallilla.
  Vastaa viestiin
04.10.06, 12:31   #4 (linkki)
huutajalle
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti vm 75
Olen häpeissäni, epätietoinen sekä äärimmäisen huolestunut. Riitelimme rajusti mieheni kanssa, johon myös 9v poikamme heräsi. Samaan aikaan naapureista joku oli soittanut poliisit, koska huusimme toisillemme niin että ääni kantautui muillekin. Poliisit totesi tilanteen jo rauhoittuneeksi, vaikka mies syytti ja haukkui minua hulluksi ja väkivaltaiseksi, kun revimme toisiamme. Tiedän, että sekin on väkivaltaa, mutta meillä ei lyödä ja otin syyt omaan niskaani vaikka miehessä oli yhtä paljon vikaa. Vaikka asiasta ei tehty rikosilmoitusta ja saimme sovittua riitamme, josta otimme molemmat opiksemme. On väärin , että lapsi herää aikuisten riitaan.
Olemme puhuneet poikamme kanssa asiasta ja rakkautta annetaan ja tunteita näytetään. Pojan koulu menee hyvin ja hän on tasapainoinen ja hän on suhtautunut asioihin mielestämme hyvin.
Asia on sosiaaliviranomaisten tiedossa ja kävimme juttelemassa asiasta ilman poikaa. Asiallinen keksutelu ilman syytöksiä, olimme todella nöyrinä ja tiedämme kuinka väärin on riidellä niin että alpsi herää.Poika muistaa kaksi muuta isoa riitaa, johon kuuluu huutamista ja nyt kun sosiaaliviranomasiet haluavat puhua poikamme kanssa pelkäänkin koko sydämestäni, että en selviä tästä. Voidaanko poika ottaa huostaan, kun kaikki muu on hyvin, taloudellinen tilanne, on hyvä koti ja olemme paljon kotona, kun voimme hoitaa töitä myös kotoa käsin. Harrastamme ja olemme muutenkin kuin tavallinen perhe. Tuntuu vaan siltä että olemme maailman ainoa perhe jolle on tapahtunut näin. Äidit, joilla on kokemusta asiasta, kertokaa kokemuksistanne. Olen ihan rikki sisältä..
Onneksi et asu lähelläkään meitä... huutaja. Ihan hyvä jos poika pääsee parempaan hoivaan.
  Vastaa viestiin
06.10.06, 15:42   #5 (linkki)
Ärrä
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

Nimim. "huutajalle"; toivottavasti sinäkään et asu lähellä meitä. Meistäkin lähtee ääntä, joskus iloista, joskus vihaista. Elämää se vain on - tappelutkin.

"Ihan hyvä jos poika pääsee parempaan hoivaan"; haista vee, tyhmä ämmä. Yritätkö tuoda ap:lle pahan mielen, provosoitko ihan omaa elämättä jäänyttä elämääsi, löysikö miehesi Paremman vaimon vai mikä sua vituttaa?

Ap:lle, älä suotta hätäile. Suomessa huostaanotto ei tapahdu pelkästään vanhempien riidan takia... Siihen tarvitaan paljon, paljon muutakin. Nimim. vierestä seurannut ja ihmetellyt sisko.
  Vastaa viestiin
08.10.06, 13:44   #6 (linkki)
kummi
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

Luulen ap. että opitte nyt jotakin koska sos.viranomaisten tulee tarkistaa tilanne. Tottakai kodeissa tapellaan. Mutta niissä saa tapahtua aika paljon vielä senkin jälkeen että lapsi sijoitetaan muualle.
Ensi sijaisesti sos.väen tulee avotukitoimin vahvistaa teidän perheyhteyttä.
Tunnut olevan kerralla asian oppiva ihminen - aloituslauseesta näin tulkitsin. Jos tapananne ei kerran ole, tapella jatkuvasti, alkoholi tai huumeet ei kuulu kuvioon, on teillä , lapsella ihan hyvin asiat.
  Vastaa viestiin
10.10.06, 23:53   #7 (linkki)
nou hätä
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Re: Äidit, jotka olette olleet tekemisissä sosiaalivir.om. kanssa. Auttakaa!

No ei oteta huostaan.
  Vastaa viestiin
13.11.06, 17:44   #8 (linkki)
Kaikkialla tapahtuu, usein syynä alkoholi
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Tapahtuu munkin naapurissa ja todella paljon pahempia asioita.
Siellä lapset muuttivat aikuistuttuaan itse pois, ei sossun puuttuminen asiaa ratkaissut, ihmettelimme kyllä, me naapurit.
Onneksi lapsista on kasvanut kunnon nuoria aikuisia, huolimatta hulluista vanhemmistaan.
  Vastaa viestiin
13.11.06, 18:03   #9 (linkki)
desibeli daami
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Meillä ainakin huudetaan peräsuoli pitkällä, jos tarvetta ilmaantuu.
Onneksi asumme omakotitalossa, sillä osakkeesta olisimme saaneet häädön aikaa sitten.
Pitäähän ne negatiivisetkin tunteet purkaa, muuten voi alkaa viiraan
yläpäästä.
Yks seitsemänkymppinen pappa sanoi, että meillä ei ole koskaan riidelty.
Mammansa jatkoi, että ukko murjottaa päiväkausia, jos ei kaikki mene niinkuin pappa tahtoo.
Sehän on pahimman luokan henkistä väkivaltaa, olla puhumattomana. Saa siinä sitten mummo miettiä ja kysellä, että mikä sulle nyt tuli.
Asiat pitää sanoa, ja jos ei puhuminen mene perille, voi korottaa ääntäkin, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Käsiksi käyminen in taas asia erikseen. Se ei ole sallittua.
Se lyö, jolta sanat loppuvat.
Me naiset olemme verbaalimpia kuin miehet, ja he taas tuntevat jäävänsä alakynteen. Siksi se nyrkki heilahtaa.
Huudellaan vaan porukalla toisillemme, siitä se paha olo lähtee, mutta kun ajattelemme riidan jälkeen asioita, niin ehkä se kumppani olikin jossain asiassa oikeassa. Sitten pikku tauko ja kun viha on pois, asioista voi alkaa keskusteleen ihan normaalilla äänellä.
  Vastaa viestiin
21.10.10, 00:42   #10 (linkki)
jhggjjhjhg
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti vm 75 Näytä viesti
Olen häpeissäni, epätietoinen sekä äärimmäisen huolestunut. Riitelimme rajusti mieheni kanssa, johon myös 9v poikamme heräsi. Samaan aikaan naapureista joku oli soittanut poliisit, koska huusimme toisillemme niin että ääni kantautui muillekin. Poliisit totesi tilanteen jo rauhoittuneeksi, vaikka mies syytti ja haukkui minua hulluksi ja väkivaltaiseksi, kun revimme toisiamme. Tiedän, että sekin on väkivaltaa, mutta meillä ei lyödä ja otin syyt omaan niskaani vaikka miehessä oli yhtä paljon vikaa. Vaikka asiasta ei tehty rikosilmoitusta ja saimme sovittua riitamme, josta otimme molemmat opiksemme. On väärin , että lapsi herää aikuisten riitaan.
Olemme puhuneet poikamme kanssa asiasta ja rakkautta annetaan ja tunteita näytetään. Pojan koulu menee hyvin ja hän on tasapainoinen ja hän on suhtautunut asioihin mielestämme hyvin.
Asia on sosiaaliviranomaisten tiedossa ja kävimme juttelemassa asiasta ilman poikaa. Asiallinen keksutelu ilman syytöksiä, olimme todella nöyrinä ja tiedämme kuinka väärin on riidellä niin että alpsi herää.Poika muistaa kaksi muuta isoa riitaa, johon kuuluu huutamista ja nyt kun sosiaaliviranomasiet haluavat puhua poikamme kanssa pelkäänkin koko sydämestäni, että en selviä tästä. Voidaanko poika ottaa huostaan, kun kaikki muu on hyvin, taloudellinen tilanne, on hyvä koti ja olemme paljon kotona, kun voimme hoitaa töitä myös kotoa käsin. Harrastamme ja olemme muutenkin kuin tavallinen perhe. Tuntuu vaan siltä että olemme maailman ainoa perhe jolle on tapahtunut näin. Äidit, joilla on kokemusta asiasta, kertokaa kokemuksistanne. Olen ihan rikki sisältä..

Minusta sinun kannattaa kertoa tilanne uudetsaan niinkuin se oli, sinun on järjetöntä ottaa syytä kokoasiast itsellesi. Voit tehdä sen asiallisesti ja sanoa, että vastuu riidasta oli teidän kummankin. Tämä siksi, että jos tulee miehen puolelta väärää käytöstä on hänen helpompi väsitää vastuuta jos otat itsellesi kaiken syyn. En usko, että yhden riidan takia lapsia huostaanotetaan. Jos vielä haluat mahdollisesti parisuhdeterapiassa käydä on se hyvä asia tai tehdä tekoja jotka estävät riitoja.
  Vastaa viestiin
21.10.10, 10:54   #11 (linkki)
negatiiviset tunteet?
(Vierailija)
 
Viestejä: -
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja desibeli daami Näytä viesti
Meillä ainakin huudetaan peräsuoli pitkällä, jos tarvetta ilmaantuu.
Onneksi asumme omakotitalossa, sillä osakkeesta olisimme saaneet häädön aikaa sitten.
Pitäähän ne negatiivisetkin tunteet purkaa, muuten voi alkaa viiraan
yläpäästä.
Yks seitsemänkymppinen pappa sanoi, että meillä ei ole koskaan riidelty.
Mammansa jatkoi, että ukko murjottaa päiväkausia, jos ei kaikki mene niinkuin pappa tahtoo.
Sehän on pahimman luokan henkistä väkivaltaa, olla puhumattomana. Saa siinä sitten mummo miettiä ja kysellä, että mikä sulle nyt tuli.
Asiat pitää sanoa, ja jos ei puhuminen mene perille, voi korottaa ääntäkin, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Käsiksi käyminen in taas asia erikseen. Se ei ole sallittua.
Se lyö, jolta sanat loppuvat.
Me naiset olemme verbaalimpia kuin miehet, ja he taas tuntevat jäävänsä alakynteen. Siksi se nyrkki heilahtaa.
Huudellaan vaan porukalla toisillemme, siitä se paha olo lähtee, mutta kun ajattelemme riidan jälkeen asioita, niin ehkä se kumppani olikin jossain asiassa oikeassa. Sitten pikku tauko ja kun viha on pois, asioista voi alkaa keskusteleen ihan normaalilla äänellä.
Ei meillä tarvitse riidellä. Olemme olleet yhdessä melkein pennusta asti, kohta tulee 35 v. täyteen. Meillä ei ole riidelty, mutta ei myöskään pidetty mykkäkoulua. Olenkin joskus ihmetellyt näitä riitely-ja huutamisjuttuja lukiessani, että olemme joko a) epänormaaleja tai b) yksi pari miljoonasta, jotka vaan sopivat toisilleen kertakaikkisen täydellisesti.

Itse kallistun tuohon b-vaihtoehtoon. En ole koskaan tuntenut tarvetta riidellä, huutaa saati lyödä. Eikä ole miehenikään. Lapsille on kyllä ääntä korotettu, ellei ole tuntunut menevän puhe perille, muttei heitäkään koskaan lyöty. Aikuiset ihmiset sen sijaan mielestäni pystyvät olemaan eri mieltä asioista huutamatta ja keskustelemalla selvittämään ne. Tämän 35 vuoden aikana minulla ei kertaakaan ollut niin paha olo, että minun olisi tarvinnut alkaa riitelemään tai huutamaan miehelleni. Olen nähtävästi äärettömän onnellisessa asemassa.

Alkuperäiselle: Ei huostaanotto niin helposti tapahdu; siihen tarvitaan paljon muutakin.
  Vastaa viestiin
05.11.10, 12:05   #12 (linkki)
vuosia sitten
(Vierailija)
 
Viestejä: -
enkelilaulu

Anu Neuvonen Myspace Musiikissa - Ilmaista musiikkia, kuvia ja videoita

Olin kirjoittanut vuonna 2006 ylipitkän viestin. Kuulin aamulla radiosta Anu Neuvosen Enkeli laulun.
Nyt kuuntelen laulua netistä.
  Vastaa viestiin
Kirjoita viesti

Tagit
Tyhjä


>Työkalut Hae ketjusta
>
Hae ketjusta:

Laajennettu haku