Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Sicko!  Järkyttävät sivustot sulla Ari!!!
Mä kävin lukaisemassa niitä. On se ihme että sä et joutunut oikeuteen kunnianloukkauksesta tai saanut muutenkaan mitään syytteitä?
Sitä mä en ihmettele että sun yhteydenpito lapsiisi on estetty! |
Kannattaisi tutustua tosiasioihin ennen Arin morkkaamista. Älä ammu sanansaattajaa vaan koita nähdä mistä on kysymys. Ihme että et itse joudu syytteeseen Arin loukkaamisesta.
Kyllä jotain on vialla kun lukee alla olevan Espoon perhe- ja sosiaalijohtaja Marja-Leena Remeksen "hanke-esittelyt"... Ari on aktivisti. Sinä et.
*******
Marja-Leena Remes esittelee miten huostaanottoja voisi vähentää Espoossa:
Lainaus:
LASTENSUOJELUN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN VUOSINA 2009-2011
Esittelijä: perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes
Valmistelijat/lisätiedot:
Merja Nikitin, puh. (09) 816 23477
Päivi Petrelius, puh. (09) 816 23472
Leena Wilén, puh. (09) 816 40325
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Taustaa
Kasvava lastensuojelun tarve haastaa kuntia miettimään keinoja palvelujärjestelmän kehittämiseenä. Erityisesti lastensuojelun sijaishuollon tarve on kasvanut niin valtakunnallisesti kuin myös paikallisesti. Vaikka sijoitettujen lasten osuus alle 18- vuotiaista lapsista on ollut Espoossa melko vakiintuneesti 1 %, ovat asiakasmäärät kasvaneet vuosittain. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 kasvu oli 8 %. Vuodesta 2003 vuoteen 2007 sijaishuollon asiakasmäärä kasvoi Espoossa 23 %. Kuuden suurimman kunnan lastensuojelu 2007. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 1/2008
Määrällisen kasvun lisäksi huostaanottojen on todettu tapahtuvan yhä myöhemmin. Valtakunnallisesti
Lastensuojelu Lastensuojelu tarkasteltuna vuoden 1994 aikana tehdyistä uusista huostaanotoista 40 prosenttia kohdistui alle kouluikäisiin lapsiin, kun vuonna 2005 vastaavan ikäisten osuus uusien huostaanottojen joukossa oli alle 30 prosenttia. Yli 12-vuotiaisiin kohdistuneet huostaanotot ovat puolestaan kasvaneet 38 prosentista 51 prosenttiin saman ajanjakson aikana. Pääkaupunkiseudun kuntien huostaanottojen kriteereitä Myllärniemi 2006: Huostaanottojen kriteerit pääkaupunkiseudulla. Soccan ja Heikki Waris-instituutin julkaisusarja 7/2006 vertailleen selvityksen perusteella näyttää siltä, että mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä korkeammalla on huostaanoton kynnys.
Espoossa huostaanottojen painopiste on 13-17 -vuotiaissa nuorissa. Noin puolet kodin ulkopuolisista sijoituksista kohdistuu tähän ikäryhmään. Huostaanottoihin johtavat prosessit alkavat Espoossa useimmiten kiireellisinä sijoituksina. Alle 12- vuotiaiden kohdalla valtaosan (lähes 90 %) sijoituksista tekee sosiaali- ja kriisipäivystys kiireellisinä. Yli 12- vuotiaistakin selkeä enemmistö sijoitetaan kiireellisesti (noin 65 %). Asiakkaan näkökulmasta paras tilanne olisi se, että huostaanotto käynnistyy suunnitellusti, ja asian työstämiseen on mahdollisuus tutun sosiaalityöntekijän kanssa.
Pohjoismaisittain tarkasteltuna Suunnitelmallinen perhehoito -hankkeen loppuraportti. Sirpa Vainio ja Harriet Rabb 2007. Perhehoitoliitto Ry. Suomi on lastensuojelun sijaishuollon osalta laitosvaltainen maa. Norjassa perhehoidon osuus kaikista lasten ja nuorten sijoituksista on 80 %. Ruotsissa sosiaalihallitus on linjannut perhehoidon ensisijaiseksi hoitomuodoksi, mikä osaltaan helpottaa kuntien sijaishuoltotoiminnan suunnittelua ja organisointia. Käytössä on mm. toimintatapa, joka mahdollistaa perhehoitajan jäämisen kotiin hoitamaan yhtä erityishoitoa vaativaa ja muutoin laitokseen sijoitettavaa lasta. Perhehoitajalle maksettava palkkio vastaa tällöin ansiotyöstä saatavaa tuloa. Ruotsissa perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus on noin 70 prosenttia.
Suomessa kuuden suurimman kunnan vertailussa perhehoidon osuus oli vuonna 2007 keskimäärin 42 %. Oulussa perhehoidon osuus sijaishuollosta on 65 %, Tampereella 48 %, Helsingissä 43 % ja Espoossa 34 %. Kuuden suurimman kunnan lastensuojelu 2007. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 1/2008. Perhehoidon osuus uusista huostaanotoista oli Espoossa vuonna 2007 vain 6 % ja vuonna 2008 15 %.
Eri tutkimukset Ahto, A ja Mikkola, P 1999: Perhehoito lastensuojelussa. Sijaishuollon neuvottelutoimikunnan julkaisuja 13. Lastensuojelun Keskusliitto ovat osoittaneet perhehoidon mahdollistavan sijoitetulle lapselle yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä kiinnittävän lapsen parhaiten kaikista sijoitusvaihtoehdoista elämänmittaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoito tarjoaa lapselle korjaavia kokemuksia lapsi-vanhempi -suhteesta, kiintymyssuhteen muodostamisesta ja perhe-elämästä. Myös lastensuojelulaki tuo keskeisesti esille lapsen oikeuden elää ja kasvaa perheessä. Lastensuojelulaki velvoittaa ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle selvittämään lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei asu, sukulaisten tai muiden läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistumaan lapsen tukemiseen. Lapsen lähiverkoston kartoittaminen lapsen lastensuojelun tarvetta selvitettäessä on lapsen asiakasprosessissa keskeisessä roolissa ja tämä näkökulma tulee entistä paremmin ottaa lastensuojelun työskentelyssä huomioon.
Lastensuojelun palvelurakenteen kehittämisen kokonaisuus Espoossa
Espoossa lastensuojelun haasteisiin, kasvavaan sijaishuollon tarpeeseen ja sijaishuollon laitospainotteisuuteen, on lähdetty etsimään keinoja kehittämällä lastensuojelun palvelurakennetta. Tähän laajaan kehittämiskokonaisuuteen kuuluu useampia osahankkeita. Näiden kehittämistoimien tavoitteena on monipuolistaa avohuollon palveluvalikkoa kehittämällä erityisesti nuorille intensiivisempiä, ns. välimaaston palveluja. (Liite 1), lisätä perhehoidon osuutta sijaishuollon muotona (Liite 2) ja kehittää kriisiperhetoimintaa vauvojen ja pienten lasten lastensuojelun tarpeeseen (Liite 3).
Osahanke 1. Välimaaston palvelut nuorille
Lastensuojelussa on työstetty 2008 loppuvuodesta välimaaston palvelujen kokonaisuutta nuorille. Välimaaston palveluilla tarkoitetaan intensiivisiä tuen muotoja, jotka sijoittuvat palveluvalikoimassa. avohuollon ja sijaishuollon väliin. Välimaaston palvelut on tarkoitettu nuorille, joiden tilanteeseen on syytä puuttua tiiviisti ongelmien kärjistymisen ja kriisiytymisen ehkäisemiseksi tai joiden kohdalla huostaanoton riski on jo olemassa. Välimaaston palvelut ovat vaihtoehto nuorille, jotka pystyvät asumaan kotona ja joiden kohdalla riittävän intensiivinen nuorelle ja perheelle suunnattu tuki voi tasoittaa ongelmallisen tilanteen. Palvelujen keskeisenä tavoitteena on luoda vaihtoehtoja kiireelliselle sijoitukselle/huostaanotolle.
Uusia välimaaston palveluja käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa jo kuluvana vuonna, kun Kalliolan vastaanottokodin yhteydessä avautuu huhtikuussa 12-17 -vuotiaille nuorille suunnattu päiväosasto. Päiväosasto on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat omassa ja perheen tilanteessa suunnitelmallista ja systemaattista tukea, mutta jotka voivat asua kotona.
Kalliolan vastaanottokodissa käynnistyy kuluvan vuoden syksyllä Kaste-rahoituksella toteutettava nuorten intensiivimenetelmä -hanke, joka lisää välimaaston palveluvalikkoa. Käytännössä kyse on 4-5 työntekijän muodostamasta intensiivistä kuntouttavaa työtä tekevästä työryhmästä, joka tarjoaa nuorille ja heidän perheilleen tiivistä, jopa päivittäistä, moniammatillista tukea noin 6-12 kuukautta kestävän asiakasprosessin ajan. Tavoitteena myös tässä toiminnassa on huostaanottojen ehkäiseminen.
Vuonna 2010 välimaaston palvelut laajenevat edelleen lasten erityispalveluissa työstettävän palvelurakenteen muutossuunnitelman pohjalta. Suunnitelman mukaan Matinkylään, osoitteeseen Matinkatu 7, tulisi vastaanotto-osastosta ja sitä täydentävistä välimaaston palveluista rakentuva palvelukeskus nuorille ja perheille. Palvelukeskukseen sijoittuisi vastaanottokodin lisäksi esimerkiksi päiväosasto ja tehostetun perhetyön työryhmä. Suunnitteilla on myös muita palvelukeskukseen sijoittuvia ehkäisevän ja kotiin suuntaavan työn työmuotoja. Tavoitteena on, että Matinkadun palvelukeskus avaisi ovensa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuonna 2010.
Kalliolan vastaanottokodin yhteydessä jatkaa edelleen myös tehostetun perhetyön työryhmä, joka työskentelee sekä Kalliolan että Honkamäen vastaanotto-osastoilta kotiutuvien nuorten ja perheiden kanssa kotiutumisen onnistumiseksi.
Osahanke 2. Perhehoidon osuuden kasvattaminen lasten sijaishuollon muotona
Keskeisenä lastensuojelun sijaishuollon palvelujärjestelmän kehittämistä koskevana tavoitteena on perhehoidon osuuden selkeä lisääminen kaikissa pitkäaikaisissa sijoituksissa. Jotta perhehoidon osuutta saadaan kasvatettua, on selvitettävä mitkä palvelurakenteiden piirteet ja/tai lastensuojelun asiakasprosessien piirteet ylläpitävät nykyistä tilannetta, jossa perhehoidon osuus sijaishuollosta on jäänyt vähäiseksi. Lastensuojelun asiakkuudet ja myös huostaanottoon johtavat prosessit alkavat useimmiten alueellisen avohuollon työskentelyn kautta. Lastensuojelun avohuollolla on ratkaiseva rooli lastensuojelun tarpeen ja myös sijaishuollon tarpeen määrittelyssä. Siten kehittämistyössä on tärkeää selvittää, mitä asiakasprosesseihin ja palvelurakenteisiin liittyviä toimenpiteitä tarvittaisiin, jotta yhä useampi lapsi voisi tulla sijoitetuksi perheeseen laitoksen asemasta. Sijaishuollon asiakasohjaus määrittelee lapsen tarpeiden pohjalta sijoitusmuodon ja -paikan. Tämän vuoksi on myös tärkeää pohtia, miten asiakasohjauksessa vahvistetaan palveluvalikon tuntemusta ja erilaisten vaihtoehtoisten palvelujen mahdollisuuksia.
Tavoitteena osahankkeessa 1. voisi esimerkiksi olla, että perhehoidon osuus sijaishuollosta nousee 30 % vuonna 2011 ja vähintään 50 % vuonna 2013. Vuonna 2008 ammatillisten perhekotien ja laitosten ns. peruspaikoille sijoitettiin 43 lasta (ikäryhmässä 7-15 vuotta). Osana kehittämishanketta tulisi huolellisesti selvittää lasten lastensuojelun asiakaspolkuja ja tarkastella, kuinka moni esimerkiksi tämän ikäryhmän lapsista olisi voitu sijoittaa perhehoitoon ja millaisia työskentelyprosesseja vahvistamalla perhehoidon osuutta saadaan kasvatettua tavoitteen mukaisesti.
Osahanke 3. Kriisiperhetoiminnan käynnistäminen
Vuoden 2008 aikana Espoossa sijoitettiin 21 lasta (ikäryhmässä 0-2 vuotta) ostopalveluna Helsingin Diakonissalaitoksen pienten lasten vastaanottoyksikkö Artturiin. Pienten lasten ostettavien vastaanotto- ja arviointipaikkojen määrä tulee vähenemään kun Artturin toimintakonsepti muuttuu elokuussa 2009. Syyskuusta alkaen Artturin paikat suunnataan 0-13-vuotiaille. Pienten lasten ohjaaminen Artturiin on tarkoitus päättää Espoossa kokonaan vuoden 2010 alkuun mennessä (?). Tavoitteena on korvata laitospaikkojen väheneminen käynnistettävällä kriisiperhetoiminnalla ja toiselta palveluntuottajalla ostettavilla (3-4) Sijaisperhesijoitusten (perhehoidon) lisäämisen näkökulmasta keskeistä on kysyä, kuinka moni Artturiin vuonna 2008 sijoitetuista vauvoista ja pienistä lapsista olisi voitu sijoittaa kriisiperheisiin? Eli jos vuosittain noin 20 vauvaa/pientä lasta tarvitsee sijaishuoltopaikkaa, kuinka moni heistä voitaisiin sijoittaa jatkossa kriisiperheisiin.
Lastensuojelun palvelurakenneuudistus valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan elokuun 2009 kokoukseen.
Ehdotus
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja:
Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja päivähoidon jaosto käy lähetekeskustelun lastensuojelun palvelurakenneuudistuksesta jatkovalmistelua varten. Jaoston kommentit viedään tiedoksi lautakunnalle.
KÄSITTELY
Päivähoito- sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto hyväksyi palvelurakenneuudistuksen esityksen mukaisesti ja esitti huolensa sijais- ja kriisiperheiden riittävyydestä
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päivähoito- sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto:
Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja päivähoidon jaosto kävi lähetekeskustelun lastensuojelun palvelurakenneuudistuksesta jatkovalmistelua varten.
Jaosto hyväksyi palvelurakenneuudistuksen esityksen mukaisesti ja esitti huolensa sijais- ja kriisiperheiden riittävyydestä
Asiakirja - Espoon kaupunki Asiakirja - Espoon kaupunki
**********'
