Lonely Mom

Olen tällä hetkellä hoitovapaalla 1-vuotiaan lapseni kanssa. Erosin hänen isästään muutama kuukausi sitten ja muutimme kaksistaan asumaan.

Olin suunnitellut olevani vielä jonkin aikaa kotona, mutta muuttuneen elämäntilanteeni vuoksi palaan töihin parin kuukauden kuluttua. Lapsi menee siis hoitoon 1v 2kk ikäisenä. Suren jo etukäteen hänen pitkiä hoitopäiviään. Normaali työpäivän 8h lisäksi on vielä työmatkat, noin puoli tuntia suuntaansa (ruuhkalla voi olla pidempikin), eli lapsi joutuisi olemaan hoidossa 9 tuntia päivässä. Hän on vielä niin pieni... Onko muilla yh-ädeillä kokemusta näin pienen lapsen pitkistä hoitopäivistä? Miten on vaikuttanut lapseen?

Olen ajatellut ehdottaa töissä lyhennettyä työpäivää, mutta en ole kovin optimistinen sen suhteen. Siellä on nyt tiukka talouden säästökuuri ja yt-neuvotteluita on ollut noin puolen vuoden välein ja sain tietää juuri, että seuraavat olisivat tiedossa ensi kesänä. Talo on iso ja siellä on "varaa" pistää jengiä pihalle. Onkohan työntantajalla minkäänlaista velvoitetta tulla vastaan tässä asiassa, koska hoidan lapseni pääasiassa yksin?

Isä näkee lastaan 1-2 krt viikossa. Voisimme tietenkin noina päivinä sopia, että itse vien lapsen myöhemmin hoitoon ja hän hakee ajoissa. Muina päivinä hän joutuisi kuitenkin olemaan sen 9 tuntia.

ikolol

Jos työpaikallanne on vähän huono työllisyystilanne, niin en kyllä lähtisi kovaäänisesti vaatimaan yhtään mitään. Vaikka olet YH, niin työnantajalle on turha lähteä ruikuttamaan kovaa kohtaloaan, sillä saatat äkkiä olla kortistossa.

Itsekin olen YH äiti ja elämä on ajoittain rankkaa, mutta toisaalta saapahan sitten itse myös tehdä kotona asioita haluamallaan tavalla. Asun pääkaupunkiseudun tuntumassa, jossa moni käy työssä Helsingissä, jolloin työaikaan menee 45-60 min/suunta. Tiedän oman lapseni päiväkodissakin perheitä, joissa kumpikin vanhempi käy töissä kaukana ja lapselle tulee hoitopäivän pituudeksi jopa yli 9 h. Yli 10 h hoitopäiviä ei suositella kenellekään.

Minusta kannattaisi tehdä niin, että pistät lapsen päivähoitoon (päiväkoti tai perhepäivähoitaja) ja vain sopeudut siihen ajatukseen, että hoitopäivä on pitkähkö. Toisaalta tuon ikäinen nukkuu reilun mittaiset päiväunet, joten hänelle se hoitopäivä ei ihan niin pitkä kuitenkaan ole. Jos vielä pystyt hyödyntämään lapsen isää hakemisessa/viemisessä, niin aina parempi. Ehkä myös isovanhemmat voisivat joskus hakea lapsen aikaisemmin päivähoidosta heti päiväunien jälkeen tms. Sitä paitsi yleensä päivähoidon alettua lapsi sairastelee paljon, joten on todennäköistä, että sinullekin niitä kotonaolopäiviä tulee aika lailla, kun joudut jäämään kipeän lapsen kanssa kotiin. Se sairastelu on tosiaalta siinä mielessä kivaa, että saa keskellä viikkoakin olla kotona ja saa vähän siivottua kotia, käytyä kaupassa ennen ruuhka-aikaa jne, joten ei se tulevaisuus käytännössä ihan niin pahalta kuulosta kuin mitä teoria olisi.

Jx

Vai sairaan lapsen kanssa kauppaan? Ei todellakaan kannata lähteä esim. kuumeista lasta raahaamaan kauppaan mukaan.

asde

Luuletko, että 1-vuotiaan yh-äidillä on paljon vaihtoehtoja?

vaihtoehtoja---

Itse jäin kolmen lapsen yksinhuoltajaksi kun nuorimmainen oli alle vuoden ikäinen. Jouduin laittamaan lapsen päiväkotiin 11kk:n ikäisenä. Ei ole ollut ikinä turvaverkkoa, koska vanhempani ja muut sukulaiset asuu monien satojen kilometrien päässä.

Lapsen sopeutumisessa päiväkotiin ei ollut mitään heikkoa. Hän oppi siinä alussa juuri kävelemään ja oli niinkuin Liisa Ihmemaassa, kun oli uusia leluja ja paikkoja ja kavereita tutkittavana. Lapsen hoitoaika 7.30-16.30. Kotona oli selvät rutiinit ruokailussa ja nukkumaanmenoajoissa, jotka piti sitä arkea kasassa.

Alussa lapset sairastelivatkin paljon ja muuta hässäkkää. Ei siinä auta kun toimia niiden korttien mukaan ku on annettu.

Yhtäkkiä huomas, että ei just pääse pyykkituvalle tai kauppaan yksin, kyllä ne lapset oli mukaan otettava kun ei ollut vaihtoehtoja. Jos et omista autoa, niin eipä sieltä kaupasta mitään viikon ruokia kerralla ostetakaan.

Hengissä on selvitty niistäkin vuosista.

Äippä ja lapset 4, 6 ja 8v.
(nyt uskallan jo jättää lapset puoleks tunniks päineen kotiin kun käyn autolla lähikaupassa. Joku varmasti sanoo että teen tässä kamalan väärin)

yh+palkanlaskija

Lueppa työsopimuslain 4 luvun 4 § osittaisesta hoitovapaasta. Eikö tuo firman tiukka talous nimenomaan tukisi sitä, että sinulla olisi osa-aikainen työ ja tietysti osa-aikainen palkka samassa suhteessa?

Lyhyesti: työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisen hoitovapaan järjestelyistä. Työntekijän on anottava sitä kaksi kuukautta ennen jakson alkamista ja esitettävä siinä miten työajan haluaa järjestää, esim. 5 h /päivä tai 3 kokonaista työpäivää viikossa/2 vapaata. Työnantaja voi kieltäytyä antamasta sitä vain erittäin perustellusta syystä (siitä aiheutuisi firman toiminnalle vakavaa haittaa). Työnantajan on esitettävä selvitys, mikäli hän kieltää osa-aikatyön.

Ellei työnantaja ja työntekijä pääse sopimukseen miten työaika järjestetään, työaika on kuusi tuntia päivässä tai 30 tuntia viikossa.

Osittaista hoitovapaata voi saada aina siihen asti kun lapsi lopettaa toisen kouluvuotensa.

Ei kun marssit esimiehen luo anomuksen kanssa ja asian pitäisi olla sillä selvä.

Irina69

Itse olen juuri jäänyt yksinhuoltajaksi 5 kuukautisen tyttöni kanssa ja valitettavasti joudun taloudellisista syistä palaamaan töihin tytön ollessa n. 1v 2kk. En edes tiedä onko minulla työtä kun palaan, mutta jos on, niin ehdottomasti pyydän osittaista hoitovapaata. Se on työehtosopimuksissakin, että sinulla on oikeus siihen. Itse ajattelin tehdä 6 tuntista päivää, kunnes tyttö on n. 2 v. Ei siihen minkään firman työt kaadu ja todennäköisesti saat yhtä paljon aikaan kuudessa tunnissa kuin kahdeksassa, kun aikaa ei mene turhiin kahvitteluihin..

Rilleri

Mulla ongelmana tämä; kauan lapsi saa/voi olla hoidossa yhtäjaksoisesti? Työaikani muuttuu todella hankalaksi. Jos vien lapsen hoitoon esim. klo 12.00 kun menen iltavuoroon josta pääsen klo 23-24 jolloin lapset unilla ja olen käsittänyt ettei silloin voi hakea lasta kotiin? Ja aamuvuoro alkaa seuraavana aamuna klo 6-7 eli hakisin lapsen hoidosta iltapäivällä klo 15-16. Siis tästähän tulee yli vuorokausi yhtäjaksoista hoitoputkea, onko mahdollista saati edes laillista?

9mnmvxvuoi

Onko lapsesi tarha auki vuorokaudet ympäri?

Amp1aisPesä

Hae toinen tyopaikka. Ole niin hankala tyontekijä että saat hankittua potkut.
Tai luovu lapsestasi.
Se on sinun homma järjestää lapsesi hoito kun olet toissä. Ei kenenkään muun.
Jos et siihen kykene niin et voi lastasi pitää.

...

Ymmärrän sinua ap. Mutta itse olen vielä hankalammassa tilanteessa. Minulla työmatkan pituus on tunti yhteen suuntaan... Lapsemme on 3,5 ja isä hakee hoidosta 1-2 kertaa viikko. Tällöin myös yritän tehdä pitempää päivää, jolloin voin lyhentää niistä päivistä jolloin itse haen lapsen. Ilman tätä systeemi ja hyvää tukiverkostoa ei onnistuisi ollenkaan. Etsin koko ajan töitä lähempää.

Paniikki iskee

Odotan lasta yksin, kun lapsen isä päätti ettei halua enää jatkaa suhdettamme. Hän asuu kaukana, joten arkeen hänestä ei ole apua nyt eikä tulevaisuudessa (kuvittelee silti olevan täysillä mukana lapsen siänä, ja mitenköhän, kysyn vaan). Lapsi ei oel vielä syntynytkään, mutta jo nyt ahdistaa ja stressaa kaikki käytännön järjestelyt. Joudun rahatilanteen takia palaamaan töihin niin pian kuin ikinä, ja varmasti lapsi joutuu olemaan hoidossa todella pitkiä päiviä. Masentaa ja koen syyllisyyttä, mutta minkäs teet.

Lyhennetty työpäivä on mahdollinen (vaikka joka sentti tarvittaisiin), mutta työni, joka on toistaiseksi ollut elämäni suurimpia ja tärkeimpiä asioita, ei ole oikein sellaista, että lyhennetyt työpäivät onnistuisivat, työmatkojakin on useita kuukaudessa, jotka ovat käytännössä minulle mahdottomia. Joudun siis luultavasti kaiken muun lisäksi irtisanoutumaan, tai tyytymään vaatimattomampiin tehtäviin entistä pienemmällä palkalla.

Menipä avautumiseksi, mutta et siis ap ole ainoa tämän ongelman kanssa. Onneksi ketjusta sai vähän tukeakin, kai kaikesta selviää vaikka päällään seisten.

Ja juu, ei tarvitse tulla moralisoimaan, että lapsi menee uran edelle ja blaablaa.

villijonkka

Jollain ei oo ny lääkitys ihan kohillaan...

villijonkka

Katsokaapas peiliin arvon yksinhuoltajat: jos oikeasti mietitte ja kannatte huolta lapsen pitkistä hoitopäivistä, taloudellisesta selviämisestänne ja työstä luopumista lapsen edun vuoksi, olette ansainneet mitalin. Jaa, miksikö? Siksi, että sellainen kuvastaa aikuisen vastuullista ajattelua ja tavoiteltua käytöstä, lapsen eduksi. Tällainen ei kuulkaas ihan kaikilta luonnistu, ei edes "pariperheissä".

Oma perhe, suku, ystävät ja (jos oikein radikaaliksi haluaa heittäytyä, niin...) lapsen isä voivat olla avuksi, kun vaan rohkenet ottaa asian reilusti puheeksi. Lisäksi antaisin neuvontapaisen: älä pyydä apua kuin oikeassa tarpeessa (baarikeikat ei kuulu tähän soppaan ja v...ttaa mahdollisia auttajia).
Työnantajan kanssa kannattaa asiasta kans puhua.

mm-vierailija

Niinpä. Eikä helpotu vaikka lapset tulevat isommiksikin. Yksinhuoltajan lapset joutuvat istumaan yksin kotona tai keksimään parempaa tekemistä, kun äiti joutuu olemaan ylitöissä.

Työnantajan edustajat ovat enimmäkseen miehiä, jotka eivät ole koskaan itse edes lastaan tarhasta hakeneet. He istuvat töissä yöhön asti ja menevät sitten kotiin, missä akka on käynyt jo kaupassa ja istuvat valmiiseen ruokapöytään ja heittäytyvät sohvalle. Yh odottelee bussia ylitöiden jälkeen ja miettii, olisiko kotona mitään syötävää, kun kaupatkin ehtivät jo mennä kiinni. Ja missä mahtaa lapset olla... Puhu sitten näille "työnantajan" edustajille... "ymmärrystähän" heiltä kyllä löytyy yh:n tilanteelle? :)

Lonely Mom

Palasin töihin maanantaina. Masentaa ja ahdistaa lapsen puolesta kun raukka joutuu olemaan vieraiden hoidettavana koko pitkän päivän. Kyllä hän tottuu, tiedän. Mutta juuri nyt tuntuu pahalta jättää itkevä lapsi hoitoon ja kun haen hänet, katsoa noita silmiä kun huomaa äidin ja pillahtaa itkuun.

Paniikki iskee:lle!

Hyvin pärjäät osittaisellakin työajalla. Muista hakea kaikki mahdolliset tuet!

Paniikki iskee

Kiitos kommentoijille ;-) Vähän helpottaa kun huomaa, että muillakin on samoja suruja, ja ratkaisujakin on olemassa...

eräs yh-äiti

Samaa mieltä! Todellakin täysjärkisiä ja vastuuntuntoisia äitejä, ainakin nyt näiden kommenttien perusteella.

Mummot ja vaarit myös hoitorinkiin jos ikinä vaan ovat lähellä.

sardiini81

No jos palataan tuohon alkuperäiseen asiaan... kun alkukankeus tarhan kanssa on voitettu ja itse olet sopeutunut taas työelämään ja lapsi tarhaan niin asiat alkaavat rullaamaan varmasti ihan hyvin. Lapset sopeutuvat eri elämäntilanteisiin todella hyvin. Olen ollut raskauden alusta asti yh ja nämä asiat tottakai hirvittivät aluksi mutta nyt kaikki rullaa omalla painollaan. Kyllä, 9h tarhapäivä on lapselle pitkä mutta ei ole vaihtoehtoja. Lapsi kuitenkin nauttii tarhassaolosta ja joskus viikonloppuisinkin haluaisi sinne mennä. Omassa tarhassa lapsi ei ole minkään ihan vieraan hoidossa vaan tutun ja turvallisen tarhantädin, ainakin meillä. Viikonloppuna nukutaan univelkaa pois ja halitaan koko viikonkin edessä jos jostain illasta on hali tai pari jäänyt vähemmälle. Mun tytär on nyt 2,5v ja ihan täysjärkinen ja ilmoinen lapsi, vaikka on tarhassa 9h/pv. Mulla ei ole tukiverkkoja jotka auttaisivat mutta en kuumeessakaan sairasta lasta kauppaan vie. Pidän aina kaapissa varalla ruokapurkkeja, makaroonia, mehutiivisteitä ja pakkasessa jauhelihaa ja muuta ruokaa. Tämän 2,5v aikana mikään ei ole tällä hamstraustaktiikalla kesken loppunut. Lapsen kuumekaan ei kovin montaa päivää yhtäjaksoisesti kestä. Ja lapsillekkin on hyvät kummetta-alentavat lääkkeet, joilla pärjää sen aikaa jos on ihan pakko lähikauppaan päästä.

Kaikki tulevat yh:t näistä stressaa, vaikka et täysin yh olekkaan, koska isä on apuna. Mun tytär ei ole koskaan isäänsä nähnyt ja tuskin tulee näkemään. Ja hyvä niin, en haluaisi kenenkään enkä minkään hajoittavan tätä meidän tämänhetkistä elämää ja rutiinia. Rutiinit on tärkeitä, sen takia vuorotyötä en lähde suosittelemaan yh:lle. Se on jo liian raskasta lapselle, koska myöhään illalla lasta ei voi hakea kotiin. Jos työnantaja ei ole suopea työnlaadun vaihtamiseen niin sitten vaan uutta työtä hakemaan. Ja jos kunnolla ottaa päähän niin pitkä sairasloma. Keinoja ja tyylejä on monia, kaikkien pitää löytää omansa.

minun mielipiteeni

En oikein ymmärrä tätä. Eiväthän vanhemmat ole olemassa sitä varten, että katsovat sinun lapsiasi. He ovat jo meidät huoltaneet ja kasvattaneet ja maailmalle saattaneet. Minusta on väärin vaatia heitä aloittamaan sama rumba lastenlasten kanssa. Heillä on oikeus omaan elämään ja aikaan. Ei tulisi mieleenkään pukata lapsia äidille "hoitorinkiin".

STL

Riippuu varmasti siitä minkälaiset välit sinulla on vanhempiisi. Jos oamt vanhempani asuisivat tarpeeksi lähellä, he aivan varmasti haluaisivat osallistua lapsenlapsensa hoitoon paljon nykyistä enemmän - ja samalla oman, vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneen lapsensa tukemiseen.

Rakkaus omaan lapseen ei katoa siihen kun tämä täyttää 18v.