Onpaa katkera

muori. Antakaa hapantua omissa liemissään. Ei tuommoselle pidä antaa valtaa pilata muiden elämää. Jos hänelle ei sovi käyttäytyä kunnolla osallistuessaan, jääköön pois.

Meillä meinasi sattua muuan vuosi sitten tilanne, jossa suvun vanha nainen meinasi ajaa erään miesvainajansa sukulaisen pois, koska "ei ollut korkaan tästä tykännyt". Vieras oli kutsuttuna ja tärkeä juhlakalulle, vanhan naisen pojalle. Tämä oli hänet kutsunut ja vieras tuli kaukaa.

Onneksi nainen sanoi asian ääneen tyttärelleen, joka ehti hätiin ja kielsi äitiään. Muori nökötti koko päivän hiljaa nurkassaan, eikä puhunut mitään kenellekään. Kun asia tuli myöhemmin juhlakalun tietoon, hän sanoi, että äitimuorille olisi tullut lyhyet juhlat. Taksi olisi kaartanut pihaan 5 minuutissa.

Tree

Nyt menee kyllä jännäksi, (täysi-ikäinen) meillä asuva lapsi haluaa minut juhliinsa, jotka äitinsä luona järjestetään (mieheni osallistuu järjestelyihin). Itse olisin suostunut jäämään pois, mutta lapselle on tärkeää että olen paikalla, joten minähän sitten olen ja toivon vaan ettei äitinsä myrkytä minua esimerkiksi korvasienillä. Minä olen tämän naisen silmissä varastanut häneltä miehen (ja lapsen?), mikä tietenkin osaltaan on totta, paitsi että mies kyllä teki päätöksensä ihan itse. Vuosia on jo mennyt, mutta en minäkään antaisi anteeksi. Onneksi olen aika ulospäinsuuntautunut ja rohkea luonne, silti hiukan hirvittää sinne "sudenluolaan" meneminen, missä todennäköisesti koko sen puolen suku odottaa pääsevänsä kivittämään minut. No, lapsen takia minä menen ja lapsen takia toivottavasti muutkin osaavat käyttäytyä.

onneksi ei näitä juhlia

"Minä olen tämän naisen silmissä varastanut häneltä miehen (ja lapsen?), mikä tietenkin osaltaan on totta, paitsi että mies kyllä teki päätöksensä ihan itse. Vuosia on jo mennyt, mutta en minäkään antaisi anteeksi."

Tavallaan junailin avioeron jälkeisen elämämme hyvin. En ole törmännyt ongelmiin.
Exäni nyxä järjesti minulle aikoinaan kahden vuoden lähestymiskiellon. Se teki hyvää.
Ei ole ollut enää sen jälkeen mitään ongelmia vuorovaikutuksessa.

Tree

Toivottavasti tässäkin on aika tehnyt tehtävänsä, ja me aikuiset jotenkin osataan olla. Itselläni ei ole tunteita mieheni exää ja hänen sukuaan ja ystäviään kohtaan, joten luulisin voivani olla jotenkin neutraalisti. Jos taas vastapuoli haluaa tehdä oloni hankalaksi, siinä saattaa kyllä onnistua. Olen silti valmis yrittämään, koska olin niin otettu kun lapsi ilmoitti, että minä haluan, että sinä tulet isän kanssa juhliini. piste. Olenhan minä toki ollut tämän lapsen äitipuoli hänen lukioajan, joten sinänsä ymmärrän että "kuulun perheeseen", mutta olisin silti suostunut siihen, että lapsen äiti saa päättää ketä kotiinsa kutsuu.

Ehkä kerron ensi viikolla, miten meni. :)

Tree

Huh, juhlista selvittiin hengistä. Ei ollut edes kovin epämukavaa, lapsetkin osasivat olla ihan normaalisti, vaikka olinkin epätoivottu henkilö heidän äitinsä reviirillä. Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa se oli hänelle, ei hän varmaan koskaan anna miehelleen ja minulle anteeksi.