Lissu M.

Mun molemmat lapset on olleet suunniteltuja, eivät vahinkoja. Olen ihan itse halunnut lapseni tehdä. Jos tarkoitat minua tuolla 'vääntänyt muksun narkkarille' (aika loukkaava ilmaisu mielestäni..) niin sinähän et tiedä taustoja, et sitä millainen mies on kyseessä ja kuinka hän voi tuolloin kun ensimmäistä aloin odottamaan, eli hän oli silloin kuivilla ja juomatta- päihdeongelmat ovat usein kausittaisia. Tämän toisen, tytön, kohdalla oli alusta asti selvää että hoidan hänet yksin sillä vaikka mies pystyykin olemaan juomatta lasten läsnäollessa, ei se riitä, täytyisi myös rakastaa, minun häntä siis, hän kyllä haluaisi perheen kokoon. Ystävyys on OK mutta ei sen varaan perusteta perhettä. Enkä tietenkään ota riskiä että ukko lähtee taas kapakoihin viikkokausiksi ja isompi sitten ihmettelee että missä isi on. Se mahdollisuus on aina olemassa.

Lapsia tehdään rakkaudesta, useimmiten, hyvä nimimerkki 'en tuomitse', ja joskushan nainen voi ihan yksinkin haluta lapsensa kasvattaa- ei siihen miestä aina tarvita ;) Toki olisi näiden kahden kanssa helpompi jos olisi toinen auttamassa mutta kyllä me näinkin pärjätään ihan hyvin.

Itse asiassa todella typerää alkaa paasaamaan ihmisille heidän henkilökohtaisista valinnoistaan, meitä on moneen lähtöön: itse en ole edes unelmoinut ydinperheestä kun silloin alussa kun minulla ja lasteni isällä meni hyvin. Aika pian pojan syntymän jälkeen selvisi että hänestä ei ole isäksi kun ei siedä perhe-elämää ja kotonaoloa joten en mä jäänyt sitä surkuttelemaan. Onnellisempi olen näin, nyt on kaikki hyvin.

Hyvää kevättä!

Terveisin Lissu, Nuppu 1kk ja Poju 3v.

Lissu M.

Tämä on ihan kun meidän kolmen alku himassa, parin päivän kuluttua synnytyksestä kotiin ja uhmaikäisen ja vastasyntyneen kanssa arkea pyörittämään... Ihana kuulla että olet pärjännyt noin hyvin, mulla on välillä pahoja väsymys-hermostumis-oloja, että oon vaan itkeny kun isompi repii mullat kukista kun imetän pientä. Mä lopetin imettämisen ihan siksi että se meni liian stressavaksi. En tunne siitä kovasti huonoa omatuntoa- nyt jää aikaa muuhunkin kun vain imettämiseen. Jopa koneelle pääsen :) Kuukauden tauon jälkeen! Ongelmia on tuoneet myös tytön vatsavaivat, välillä on päiviä jolloin hän itkee useita tunteja putkeen ja vain sylissä ympäri kämppää kanniskellen ja vaunuissa rauhoittuu... Eli kämppä on välillä kaaos jne. mutta edelleen uskon että helpommat ajat on tuloillaan- viime yönä nukkui jo 6h putkeen :)


Kaikille voimia ja ihanaa aurinkoista kevättä!

-Lissu ja lapsoset-

Edelliselle kirjoittajalle

sulle kovasti jaksuja ja voimia. minä tulin sairaalasta kotiin yksin vauvan kanssa mutta het jo noin tunnin kautta ihana äitini saapui meille ja käytännössä asui kanssamme ekat kolme kuukautta! ja silti olin välillä kovilla itkuisen vauvan kanssa.
Sulla on hyvä asenne ja onhan kevät tulossa ja vauva kasvaa koko ajan.

Päivi345

Olipa hienoa lukea kuulumisistasi ja valoisasta asenteestasi.
Olet onnistunut löytämään sen arvokkaan asian elämästäsi - lapset. Ei ne materiaaliset puitteet ole ne tärkeimmät, vaan keskinäinen lämpö ja rakkaus.

Te kyllä tulette pärjäämään:)
Hyvää Wappua pienelle perheelle.