apuaa

ennen ajat olivat paremmin kun vielä siskoni asui luonamme (minä, Äiti,
puoli veljeni,isäpuoleni ) jo silloin kun siskoni asui viellä kotona
niin huomasin tämän saman käytöksen isäpuoleltani ( vähättely äidilleni,
haukkuminen törkeästi solvaten siskoani.)En uskaltanut puolustaa siskoani
silloin viellä tarpeeksi, noin 16vuotiiana. Isäpuoleni sai raivokohtauksia
esimerkiksi, kun en ollut pedannut sänkyäni heti jo aamulla ja alkoi taas
samanlainen riitä niinku yleensä haukkui minut lyttyyn ja samantien sen jäl-
keen äitini. Nyt kun siskoni muutti pois kotoamme luulen osaksi syytä että
ei enään jaksanut isäpuoltamme kun tämä kohteli minua ja siskoani huonosti.
Nyt kun olen ottanut siskoni paikan kotonani (olen vanhin lapsi) huomaan
jokapäiväistä vähättelyä isäpuoleltani minua kohtaan, esimerkiksi jos en
syö tiettyä ruokaan kuulen mennesäni rappusia ylös, " taaskaan ruoka ei
kelvannut huoh ". En jaksa alkamaan sanomaan takaisin olen niin monta kertaa
joutunut saman asian kohteeksi että olen menettänyt jo toivon tästä. Eniten
minua ihmetyttää että onko isäpuoleni äitini lompakko? tai sen kantaja,ennen sain
enemmän rahaa kun siskoni asui luonamme, nykyisin pyydän ehkä rahaa 2kertaa kahdessa
viikossa, ja tuntuu että sekin on liikaa vaadittu, kun isäpuoleni päättä äitini raha asiat?
tuntuu että en saa koskaan rahaa aina olen tehnyt muka isäpuoleni mielestä jotain väärin ja
sitten isäpuoleni hallitsee äitiäni sanomalla " että ei äidilläsi ole rahaa " vaikka oli palkka-
tullutkin pari päivää sitten. Ja kun isäpuoleni on kiskalla niin äitini rohkenee sitten vasta antamaan minulle rahaa,
en ikinä voi kysyä äidiltäni rahaa kun isäpuoleni on kotona. ja kun puoliveljeni on 8vuotias tuntuu että veljeni saa kaiken minä en
olen viimeksi saanut äidiltäni kuukausi sitten rahaa 20e. Kun puolestani puoli veljeni saa joka perjantai
jotain karkkia limua kaikkea mahdollista mitä 8v haluuaa. Minut on täysin hylätty ainakin tunnen niin.
koska isäpuoleni päättää kaikki äitini asiat vaikka nämä koskisivat minua ja äitini välisiä asioita.
olen alkanut jo menettää toivoni äitiäni kohtaan kuin en tuntisi enään äitiäni? Mistä syystä olen
ansainnut joka päivästä vähättelyä isäpuoleltani,Miten tulisi jatkaa ?

Mellikki.

Ikävä sanoa, mutta sinun äitisi on väärässä. Hänen pitäisi pitää lastensa puolta tasapuolisesti.

Parisuhdeterapiassa sanotaan, että vanhempien tulisi pitää toistensa puolta ja vanhempien suhde on lasten koti... mutta perheessä käännytään toisiaan vastaan niin jokin on vialla.

Perhe on yksikkö, jossa tulisi vetää yhtä köyttä samaan suuntaan.

Olet vielä kovin nuori, pystytkö pelastamaan itsesi vaikka siskosi luo? Tai miltä omilleen muuttaminen kuulostaisi?

Isäpuolesi ei ole aikuinen, vaikka ikää onkin. Äitisi taas... tiedätkö hänen lapsuudestaan? Tunnetko äidinäitisi? Sieltä voi lähteä kyselemään ja etsimään vastauksia. Ymmärrä nyt ensiksi se, että sinun elämäsi on sinun elämäsi.

Jos äitisi ei kykene olemaan äiti, niin sinulla ei ole muuta velvollisuutta kuin suojella itseäsi. Ota etäisyyttä, se voi auttaa näkemään tilanteen. Voimia sinulle.

Kehittymätön ihminen

Vähättely lähtee pohjimmiltaan siitä, että tämä äitisi uusi mies on kehittymätön ja epävarma itsestään. Sellainen ihminen näkee aina vikoja muissa, mutta ei itsessään. Alistamalla hän pakottaa perheessä muut toimimaan omien oikkujensa mukaan. Hän hallitsee pelolla ja sitä ei tee normaalilla itseutunnolla varustettu aikuinen ihminen.

Epävarma on äitisikin, koska alistuu tuollaiseen eikä uskalla toimia siten, kuin pitäisi. Hänellä ei ole helppoa, usko pois. Hän tietää, että meno teillä ei ole oikein, mutta ei uskalla panna hanttiin.

Olet onneksi jo likellä sitä ikää, jolloin tule toimeen omillasi. Ota selvää siskosi kanssa, mitä tukia ja oikeuksia teillä on, sillä luulen, että kotona ei ole paikkaa sinullekaan täysi-ikäisyytesi jälkeen. Ainakin se olisi vielä nykyistä ikävämpää.

Jos sinulla ja siskollasi todella olisi joku muu aikuinen ihminen, joka voisi olla teille henkinen tuki ja turva, hänen kanssaan kannattaa puhua asioista. Se ihminen voi olla joku virkansa puolesta (kunta,sosiaalitoimi)tai tuttava, sukulainen tai koulusta vaikka terveydenhoitaja. Henkinen tuki ja apu on yhtä arvokasta kuin aineellinenkin, sitä kumpaakin tarvitsette.

Elämä on joskus vaikeaa. Noita epäoikeudenmukaisia uusia puolisoita tuntuu olevan maailma pullollaan tässä itsekkyyden ajassa. Ei auta muu, kuin yrittää katsoa itse eteensä ja lisätä ymmärrystään tajuta, että vikä ei ole itsessä, vaikka huonosti kohdellaan. Siinä onkin nuorelle haastetta kerrakseen.

Puhu asioista äitisikin kanssa, kerro, miltä tämä sinusta ja siskosta tuntuu, kun hän ei teitä puolusta, vaan antaa miehen alistaa itsensä sekä teidät. Väärin se on kaikkia kohtaan. Sinuakin varmasti auttaa tietää, että äitisi on pohjimmiltaan puolellasi, vaikka ei uskalla toisin toimia.

Kolikolla

tuli vaan mieleen että onko nyt niin että sinussa/teissä ei todellakaan ole mitään aihetta isäpuolen kiukutteluun ? Itse vastaavanlaista tilannetta eläneenä voin sanoa ettei ole helppoa elää vieraitten lasten kanssa jotka todellakin jatkuvasti ovat vaatimassa kaikkea ja sitten nyrpistävät nenäänsä sille mitä saavat.

Toinen asia on tuo raha: onko mahdollista että äitisi elää yli varojensa ja isäpuoli maksumieheksi jouduttuaan yrittää karsia pois turhia menoja ? Vaikka palkkapäivä olisikin ollut eilen niin mitäs se auttaa jos tilistä jää jäljelle satanen tai kaksi kaikkien Visa ym. laskujen maksamisen jälkeen ?! Sillä ei paljoa hilluta ja on pakko kyllä vähentää lastenkin "karkki"rahoja jos meinaa pärjätä jotenkuten seuraavaan tiliin asti.

jatkoa edelliseen

Tosin tietysti on vähän outoa ja epäreilua jos kerran pikkuveljesi "saa kaiken mitä haluaa".

()._

Sinun kannattaisi puhua asiasta äitisi kanssa kahden kesken. Ehkä äitisi jollakin oudolla tavalla rakastaa uutta miestään tai ehkä hän on pelkästään rahan takia yhdessä. Todennäköisesti hän näkee ja tajuaa, että teitä lapsia ei kohdella tasapuolisesti, mutta hän ei ehkä uskalla auttaa, koska siitä saattaa aiheutua hänelle itselleen hankaluuksia. Isäpuolesi nimittäin vaikuttaa aika ilkeältä ja tasapainottomalta ihmiseltä, joka haluaa alistaa ihmisiä.

Voisit tietysti jutella siskosi kanssa, että mitä ehkä kannattaisi tehdä. Olisiko sinulla mahdollisuus muuttaa oikean isäsi luokse? Yksi vaihtoehto on myös siinä, että yrität vain sinnitellä ja muutat pois kodista heti, kun se on mahdollista. Taloudellisesti yksin asuminen on kuitenkin raskasta ja siinä voi käydä helposti niin kuin äidillesi on käynyt, että muutat itse jonkun miehen kanssa yhteen vain rahan takia, vaikka et tosissaan miestä rakastakaan. Ehkä voisit muuttaa yhteen jonkun kaverisi kanssa, jolloin vuokraisitte esim. kaksion puoliksi?

Suosittelisin kuitenkin, että juttelisit äitisi kanssa asiasta ihan ekaksi. Muistathan myös, että koulukuraattorille voit jutella myös kotiasioista, koska ne yleensä vaikuttavat koulunkäyntiinkin. Koulukuraattori osaa antaa sinulle apua ja tarvittaessa ohjata sinut vaikka koulupsykologin luokse juttelemaan. Jos tällaista kohtelua jatkuu pitkään, se vaikuttaa ilman muuta itsetuntoosi ja aikuisuus on raskasta aloittaa, jos kokee itsensä arvottomaksi ja huonoksi. On tärkeää, että itse tajuat, että olet hyvä ihminen, vaikka isäpuolesi ei olekaan. Anna hänen haukkujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hän itse tekee itsestään huonon ihmisen, kun hän yrittää lytätä sinua henkisesti maahan.

Tsemppiä sinulle kovasti:) Vielä ne hyvätkin asiat tulevat elämääsi!