Se siitä sitten

Nyt sapettaa niin että on pakko avautua.
Mies jonka kanssa asustan (en paperilla, virallisesti) erosi avokistaan vajaa kolme vuotta sitten. Hän möi talonsa exälleen todella pilkkahintaan, jotta lapsilla (7v ja 11v) olisi edelleenkin tuttu ja turvallinen koti. Mitään papereita elatusavuista ei tehty, vaan suullisesti sovittiin kohtuullisesta summasta.
Nyt ajan kuluttua exä päätti että haluaa lisää elatusapua. Käytiin siis lastenvalvojalla.
Lastenvalvojapa laski että tulojen ja menojen (lähinnä asumiskustannusten) jälkeen "miehelläni" olisi varaa maksaa lapsistaan noin 240 eur kpl. Nettotulot hänellä ovat noin 2200-2400/kk ja oikeat asumiskustannukset (asuntolaina ja yhtiövastike) n 950.
Lastenvalvojan mukaan kuitenkin hyväksyttävä katto asumiskuluissa on 700 euroa.
Ja kun mies kysyi että entäpä tapaamisten määrä suhteutettuna maksun määrään, niin lastenvalvoja oli sanonut että jos isä pitää lapsiaan vähemmän kuin 7 vrk kuukaudessa niin tuo elatusavun summa vielä kasvaa tuosta, ja vastaavasti vähenee jos hän pitää lapsia enemmän kuin 15 vrk kuukaudessa.
Ja jos minä muutan hänen kanssaan virallisesti yhteen niin silloin noista virallisista asumiskuluista hyväksytään vain puolet eli noin 350.

Miten on mahdollista että kun juttelee ihmisten kanssa niin useimmiten kuulee että miehet maksavat lapsistaan vain noin 130-140 eur kuukaudessa ja eivät edes ikinä tapaa niitä ?
Onko tämä lastenvalvoja täällä meidän pikkukaupungissa nyt niin äidin puolella että mies pystytään lyttäämään näin täysin ?

Eihän siinä mitään jos olisi millä mällätä, mutta kun fakta on että kaikkien pakollisten menojen jälkeen sitä käyttörahaa ei ole montaakaan kymppiä ja minä olen jo nytkin joutunut antamaan ruokarahaa (siis miehelle ja lapsille) jotta saataisiin syödä. Enhän minä voi sanoa että "nuo 7 perunaa tuossa pussissa on minun maksamat, syökää te ne kaksi jotka on sinun rahoilla ostettu"...

Nyt kyllä tuntuu siltä että tästä ei tule yhtään mitään, emme voi muuttaa edes virallisesti yhteen saatikka mennä naimisiin. Ja seuraavat 10 vuotta eteenpäin ei ole sitten rahaa tehdä yhtään mitään ylimääräistä kun exälle pitää maksaa elatusapuja.

Anteeksi jos teksti on vähän sekavaa - suututtaa niin.

Ja sitten: on ihan turha kirjoittaa mistään "koko paketeista" - te jotka ajattelette niin voitte ihan samantien vaihtaa sivua, kiitos.

mie vaan xx

En tiedä millaisia vastauksia odotat mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja miehesi on elettävä valintojensa kanssa, kuten sinunkin, tai sitten valita toisin.

en osannut nyhtää?

Aika kohtuuttomat lukemat on lasten menoiksi saatu. Kuinka erikoista ruokaa ne syö, kuinka kalliita harrastuksia niillä on, käyttääkö ne huippusuunnittelijoiden merkkivaatteita?! Jeesus sentään.

Ehkä mä vaan en ole ymmärtänyt vaatia eksältäni tarpeeksi. Sen nettotulot oli erohetkellä n. 2100, mun tulot 1900. Saan yhdestä lapsesta 180 eur/kk. Lapsi on joka toinen viikonloppu isällä. Silloin lastenvalvoja sanoi, ettei ole väliä montako päivää lapsi on isällä, niitä ei lasketa hyvitykseksi. Myöskään loma-ajasta (4 vk/v) isä ei maksa yhtään vähempää. En tiedä miehen tuloja nyt. Hänellä on naisystävä. Mielestäni naisystävällä ja ehkä tulevalla vaimolla ei ole merkitystä tässä asiassa. Eksäni ei ole sen rikkaampi tiettääkseni kuin silloinkaan, joten luultavasti menot kasvaa jos aikovat yhteen muuttaa. Mies asuu pienessä kaksiossa nyt.

Valitettavasti en keksi mitään neuvoja tilanteeseen. Miehen kannattaa pitää puolensa. Suosittelen perehtymään tähän nettiosoitteeseen: www.elatusvelvolliset.fi ja miettiä mikä voisi olla sopiva elatusmaksu. Miehen ei tarvitse suostua elämään kädestä suuhun. Eihän mies eläisi vaikka hän ja eksä asuisivat yhdessä.

Vaikka vastuu lapsesta jäi pääosin mulle, ja luonnollisesti omatkin menot kasvoi kun on yksin maksamassa asumisesta ym., ei olisi tullut mieleen imeä eksääni tyhjäksi.

vain yksi lapsuus

Niin makaa kuin petaa - ajatelkaa lapsia, he ovat täysin syyttömiä aikuisten(?)välisiin kiistoihin ja pelinappuloina riitaisella pöydällä.Ylipäätänsä ei lapsia pitäisi hinnoitella ja jokainen vanhempi vastatkoon jälkikasvustaan - myös sinun miesystäväsi.

ap.

Kuten kirjoitin, teiltä "pakettipaasaajilta" en odota saarnoja.
On se todella kumma että jotkut ajattelevat että lapset tarvitsevat monta sataa euroa per kuukausi ollakseen onnellisia... eiköhän tärkeämpää olisi että isäkin voisi elää ilman heistä/heidän äidistään johtuvia maksuvaikeuksia.

Kiitos sinulle "en osannut nyhtää" - tuo linkki on varmasti avuksi.

rtyitr

Mieheni maksaa yhdestä lapsesta 140 euroa kuussa. Bruttona tienaaa noin 4000. Summa on laskettu vähentämällä lapsen menoista lapsilisä ja loppusumma jaettuna kahdella. Joka toinen viikonloppu on meillä sekä kesällä kuukauden jolta ajalta ei makseta elatusmaksua. Kyllä tämä järjestely on miehelläni ja exällään toiminut ilman ongelmia vuosikaudet.
Tilannetta ei ole muuttanut meidän yhteenmuutto eikä se että miehelläni on kolme lasta minun kanssani.

Aika hurjaa

Melkonen summa laitta joka kk lasten elareihin.... Ei kuulosta ihan reilulta noilla tuloilla. Eihän sen äidin tarvitse maksaa itse mitään, jos pelkästään lasten kuluihin tulee liki 500 egee kuussa.
Tarkistakaa ihmeessä tuo asia!
Myös tuo, että sinun kanssa virallisesti yhdessä asuminen jotenkin vaikuttaisi, kuulostaa oudolta.
Ei muuta kun kysymään se kuuluisa "toinen mielipide" joltakin asiantuntijalta/alan ammattilaiselta.

nyksä

Ensinnäkin, lastenvalvojan sana ei ole laki. Hän vain vahvistaa että vanhemmat ovat keskenään sopineet elatusavun määrän. Lastenvalvojalla on myös esimies. Häneen vaan yhteys jos tuntuu että ei ole hoitanut työtään puolueettomasti.
Meidän tilanne on se että miehelläni on kaksi mukavaa lasta joita tosin minä en suostu elättämään. Mieheni on työtön ja minä varakas. Miehen ex ilmeisesti selvitti verotietoni koska naimisiin mentyämme alkoi vaatimaan lisää vedoten siihen että avioliitossa on kaikki yhteistä. Sapetti varmaan suuresti koska hän ei ollut koskaan vaimoksi kelvannut.. Elätän jo mieheni, minkä teen ihan mielelläni, jotta hän pystyy työttömyyskorvauksestaan maksamaan tuon elatusmaksun.
Nykyään lapset tulevat meille huonoissa vaatteissa ja varsinkin silloin jos on tiedossa jotain menoa (syntymäpäiviä tms) ja tuovat viestin että pitää ostaa uudet jos heidät viedään juhliin. Muutenkin on aina jotain ylimääräistä menoa tiedossa, ehdotti
jopa että lapset olisi meillä koko kesän koska hän on ansainnut lomansa.
Minä olen yleensä poissa ne viikonloput kun lapset ovat meillä jotta isä voi keskittyä lapsiinsa ja lapset saavat tarpeeksi huomiota. Seuraava päivä menee siivotessa jälkiä.. ja vielä pitäisi ottaa koko kesäksi!
Mulle on myös ihan turha mistään koko paketista selittää, lapset eivät kuulu meidän perheeseen koska asuvat äidillään. Jos olisivat asuneet isällään niin se olisi eri asia.
Joo.. lapsethat ovat syyttömiä ja he eivät saa kärsiä vanhempien erosta. No pysykööt vanhemmat sitten yhdessä niin ei tarvistse ainakaan näistä asioista tapella.
Sanomatta on varmaan selvää että minulla ei ole omia lapsia eikä tule.

erään härdellin emo

True. Vanhempien ollessa todella erimielisiä eikä lastenvalvoja pysty sovittelemaan, asian voi viedä oikeuteen ratkaistavaksi, mutta sekin maksaa.

Parisuhteessa on aina VAIN kaksi. Ei kolme, neljä eikä viisi. Ei siis lapsia, äitejä, isiä, mummoja, serkkuja, naapureita... Sillä kummalla on lapsia on velvollisuus huoltaa lapsensa, ei sillä joka on parisuhteessa lapsellisen kanssa. Käytännössä kuitenkin puolisot huolehtivat toistensa lapsista enemmän tai vähemmän. Se on päivänselvää. Normaalielämää. Ainakin meillä.
(Ihmettelen joskus onko niillä jotka känisevät "koko paketista" ollut ikinä kokemuksia näistä suhteista vai ovatko vaan katkeria elämän potkimia jotka purkavat oman pahan olonsa täällä... mutta se on mulle yks ja sama. Ja hei, niistä ei kannata välittää ;-))

Lapset kärsii silloin kun edes toinen vanhemmista alkaa kostaa toiselle käyttäen lapsia välineenä. En ymmärrä, en todellakaan ymmärrä niitä äitejä (kyllä, kirjoitan vain äideistä koska en tunne yhtäkään isää joka käyttäytyisi kuten nuo katkerat äidit), jotka eivät hahmota tilannetta: ero, erilliset elämät, oma vastuu lapsista 50 %, ja jos isällä ei ole kykyjä huoltaa vastuu on äidillä suurempi. Vastuu on maksimissaan 100 %. Se vastuu on aina, oli naimisissa tai ei. Lapsiaan ei saa jättää huoltamatta vain siksi että toinen vanhemmista ei ole kykenevä syystä tai toisesta. Tilanne olisi vielä pahempi jos isä eron sijaan kuolisi. Silloinkin vastuu äidillä on 100 %.

Vannomatta paras ettei tule omia lapsia ;-) Niin luulin minäkin... (39-vuotiaana esikoinen, joka 2,5 v nyt).

Meillä on mieheni kaksi lasta nykyään aina. Erossa äiti halusi lähihuoltajuuden. Ei mennyt puolta vuotta kun alkoholi otti liian ison osan hänen elämäänsä ja lapset alkoi olla enemmän meillä. Siitä äiti syyttelemään meitä että halutaan lapsille puhua paskaa äidin kelvottomuudesta. Mikä ei ollut totta. Puhuimme, että äiti on sairas. Kaikesta huolimatta mies maksoi aluksi elarit normaalisti vaikka lapset oli meillä pitkiäkin aikoja. Ehkä se oli virhe, koska rahat meni viinaan. Meitä ei haitannut vaikka äiti oli kykenemätön. Tärkeintä oli hoitaa lapset. Ajoittain äidillä meni paremmin ja lapset oli siellä. Kun tuli kolmen kuukauden repsahdus mies lopetti elareiden maksamisen. Äiti nosti äläkän. Soitti poliisit hakemaan lapset pois isältä. Sattui olemaan äiti sen verran päissään että asia meni sosiaaliviranomaisille. Suosittivat lasten sijoittamista isälleen, ja elareita äidille. Mies ei suostunut ottamaan eksältään elareita, mutta lapset tuli meille ja tapaavat äitiään aina kun äiti siihen kykenee. Toisin kuin sopimuksessa, että vain jotenkin päiväsaikaan ja äidin ollessa terve. Kyllä joo, minukin rahojani niihin lapsiin menee, mutta yhteistaloudessa me emme korvamerkitse rahoja. Rahaa tulee ja sitä menee, yhteistä elämäämme tämä on. Äiti on kyllä selvinpäin parikin viikkoa ja esim. nyt kesällä lapset on siellä olleet reilun viikon. Lapset on jo sen verran isoja että ymmärtävät jos äiti joisi heidän siellä ollessa, soittaisivat hakemaan pois. Luultavasti lasten kanssa oleminen pitää äidin selvinpäin. Toivottavasti.

maksujen saaja

En tiedä miten on lastenvalvoja laskenut tuon elatusmaksun. Jos minä saisin samalla periaatteella niin ei exälleni jäisi mitään vaikka hyvin tienaakin. Minä saan 4 lapsesta yhteeensä 350 euroa ja se riittää lapsilisien kanssa ( lähes 700 ) lasten menoihin oikein hyvin. Ei edes neljä kuluta tuhatta euroa kuussa. Kaksi on alle kouluikäistä ja kaksi murrosikäistä. Lisäksi saan asumistukea 600 euroa kuussa ja nettopalkkani on 1400 euroa. Ei meiltä mitään puutu ja säästöönkin jää joka kuukausi jotain.

Helppohan minunkin olisi alkaa lisää pyytämään. Koskaan emme ole edes käyneet lastenvalvojan luona vaan keskenämme olemme kaiken sopineet ja näin toimittu muutama vuosi. Miksi pitäisi keksiä lapsille jotain ylimääräisiä menoja jotta voisin pyytää vaikka 250 euroa per lapsi? Tärkeämpää on mielestäni että elämme sovussa ja lapsillamme on heistä huolehtivat vanhemmat vaikka eivät saman katon alla asukaan.

Ei nyt liian vähäänkään pitäisi tyytyä vai pitääkö?

Saisit kunnalta enemmän elatusapua, kun mitä nykyisellään saat mieheltäsi. Eikös elatusavussakin ole joku minimi jossain 100 euron paikkeilla?

vainiin*

Eli tottakai imemään sitten valtion kassasta kun ei miestä viitsitä rokottaa. Kerrankin joku äiti kirjoittaa järkevästi niin heti pitää yllyttää vittumaisuuksiin...hienoahienoa!!!

150 per lapsi ja hyvin menee

Se mikä on kumma että näiden elatuslaskelimien mukaan lapset kuluttaa enemmän jos vanhemmat asuu erillään, kuin jos vanhemmat asuisivat yhdessä. Kuinkahan moni on tosissaan laskenut paljonko lasten kulutus erossa asuessa on, eli kuinka paljon lähivanhempi saa lapsilisiä, elatusmaksuja, ja lisäksi huomioidaan hänen osuutensa lapsen kuluista. Jos lapsiin kuluisi sama summa yhdessä asuessa, ei vanhemmille itselleen jäisi mitään.

virpi2

Kauhean vähän Suomessa tarvitsee lasten elatusmaksuihin. Eikö siellä enää nykyään elatusmaksu määräydy palkan mukaan? Riittääkö todella joku 700 euroa neljän lapsen menoihin kuukaudessa. Siis jos osa lapsista on tarhassa, pitää olla isompi asunto lasten takia, suuremmat sähkö- ja vesimaksut, kaikki harrastukset ja vaatetus ja tietysti sitten ruoka ym. Minusta se on todella vähän ja mielestäni Suomi on lisäksi huippukallis maa.

Kuinka te yksinhuoltajat oikein selviätte?

!!nohuh!

Samaa miettinyt minäkin: "Se mikä on kumma että näiden elatuslaskelimien mukaan lapset kuluttaa enemmän jos vanhemmat asuu erillään, kuin jos vanhemmat asuisivat yhdessä." En ymmärrä miten joku voi väittää että esim. viisivuotiaaseen kuluu kuukaudessa yli 200 euroa. Mitä ihmettä lapselle ostetaan jos kehdataan tuollaista vaatia? Omaa lastani odottaessa tuon summan sai menemään kun piti ostella vaunuja ja turvaistumia jne...Meillä mies maksaa elarit erilliselle tilille (exällä ei ole käyttöoikeutta koska ei voi luottaa siihen että rahat menee lapseen, nähty niin monesti...) josta sitten voidaan tehdä jotain yleensä isompia ostoksia kun jotain tarvitaan. Tarkoitus on, että jos tilille jotain ylimääräistä jää, lapsi saa ne itselleen sitten kun alkaa vastaamaan omasta rahankäytöstään. Exän biletysreissuja ulkomaille kaveriporukalla ei haluta rahoittaa, sillä niihin ne rahat menisivät, sen näkee jo siitä millaisissa retkuissa lapsi kulkee...

AP:lle: Elatusmaksun määrään ei vaikuta pätkääkään se miten paljon lapset isällään ovat, samoin kuin ei sekään että muutaisitte miehen kanssa yhteen tai olisitte naimisissa. Sinä et ole velvollinen elättämään miehesi lapsia. Kannattaa siis ehdottomasti käydä uudestaan valvojalla ja ´jos ette pääse järkevään sopimukseen, sitten yhteys esimieheen. Ei valvoja voi määrittää "hyväksytäviä kattoja" esim. asumiskustannuksiin, ne ovat mitä ovat ja piste. Meillä esim. mies maksaa asuntolainaa entisestä asunnostaan ja vuokraa nykyisestä, autolainaa jne ja tottakai omansa yhteisen lapsemme kuluista. Minä maksan elämisen muuten, joten meiheni tuloista suurin osa menee elinkustannuksiin. tuolloin elatusmaksutkin ovat pienemmät. tämä on kikkailtu ihan tarkoituksella näin...

maksujen saaja

Ensinnäkin, en saa elausapua mieheltäni vaan ex-mieheltäni. Kuten sanoin en lähde keksimään mitään mihin lapset tarvitsisi enemmän. Saan exältä tuon 350, itse laitan saman + lapsilisät 700 tekee 1400 euroa kuussa... johan sanoin etten saa edes tuota summaa kuukaudessa heihin kulumaan. Hyvä jos puolet. Kaksi syö koulussa ja kaksi päiväkodissa (mikä maksaa minulle muutaman kympin). Kulkevat hyvissä vaatteissa eikä heiltä mitään puutu.
Pitääkö heidät vaikka laittaa ratsastamaan vaan sen takia että saan exältä pyydettyä enemmän rahaa? Exänikin on järkevä... tarvittaessa oma-aloitteisesti ostaa kännyköitä, polkupyöriä yms. Ja nimenomaan pyytämättä ja ehkä juuri siksi kun en ole ollut röyhkeä ja antanut hänen elää omaa elämäänsä uuden perheensä kanssa. Suosittelen muillekin.

asumiskulut

Eräs rouva kylmän viileästi esitti lastenvalvojalla asumiskustannusten suuruuden. "Vuokra" tarkoitti lainanlyhennystä ja yhtiövastiketta yhteensä ynnättynä päälle sähköt, vakuutus, tv-lupa, nettiyhteys (koska lapsikin käytti sitä) ja parkkipaikka, koska rouva käytti autoa lasten kuljetukseen isälle. Lsatenvalvoja ei ollut uskoa silmiään. Että minkä kokoisessa asunnossa oikein asuvat. Rouva ja lapsi, 4 huonetta, 88 neliötä. Että mitä? Tarvitseeko 2 ihmistä oikeasti tuon kokoista asuntoa, ai ettei edullisempaa ja pienempää ollut? Onko rouva hakenut kaupungilta? Ei ole, koska jono on niin pitkä. Rouvan ex asui vuokralla 48 neliöisessä kaksiossa. Ei ollut varaa omaan tai suurempaan. Lastenvalvoja kohtuullisti elatuksen tarvetta 200 euroon kk:ssa, vaikka rouvan summa oli huimasti suurempi. Kävi rouvan ex juttelemassa samaisen lastenvalvojan kanssa. Kertoi ettei rouva ollut vuokralla vaan oli ostanut asunnon ja lainaa oli reilumman puoleisestikin. Rouva selvittämään tilannetta lastenvalvojalle. Rouvalle oli sama onko se vuokra vai oma, kun kulut kuitenkin on niin suuret. Totesi lastenvalvoja, ettei rouvalla ollut hätäpäivää ja pienempäänkin voisi mennä jos rahasta on tiukkaa, eikä miehen velvollisuus ollut ylläpitää rouvan haluamaa elintasoa. Miehen määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu. Ehdotus maksun suuruudesta putosi 150 euroon. Mies suostui. Rouva mietti pitkään, mutta suostui. Eikä ole rääsyissä kulkenut rouva eikä lapsi. Kaikkea kannattaa kokeilla. Eri asia saako.

virpi2

Maksujen saajalle: Eihän lapsille riitä yksi ateria päiväss, pitää olla aamupala ja koulun jälkeen päivällinen ja ehkä vielä iltapala ja lisäksi viikonloppuna kaikki ateriat. Jos äiti asuisi yksin, riittäisi kaksio asunnoksi, nyt tarvitaan vähintään neljä huonetta, jos halutaan asua normaalisti kuten perheissä, joissa isä on kotona.

En tosin ottanut huomioon lapsilisiä, en tiedä niiden suuruutta. Kyllä ainakin paperilla tuntuu 1400 euroa riittävältä, en tiedä käytännössä, se tekee sen 350 yhtä lasta kohden, mikä minusta ei nyt niin hirveän paljon ole. Minusta harrastukset kuuluvat kaikille lapsille, vaikkapa ratsastus. Mutta sinähän sanotkin isän ostelevan tarvittaessa tavaroita lapsilleen, erinomainen asia. Sillä tavalla se raha varmaan riittääkin, mutta jos pitäisi ne kännykät ja polkupyörät ja laskettelutarvikkeet tms. hankkia yksin, summa ei enää olekaan mitenkään suuri.

En ole kummankaan puolella, ihan mielenkiinnosta kyselen. Maassa, jossa asun, isä maksaa hyvin, hyvin paljon enemmän lapsistaan ja lisäksi joskus lasten äidillekin elatusmaksua tai asunnon vuokrasta vähintään puolet.

Niin, enkä ole yksinhuoltaja enkä uusissa naimisissa.

maksujen saaja

Kiitos kun kerroit miten minun pitää lapsiani ruokkia. Se olikin yli 40 vuotiaalle neljän lapsen äidille epäselvää.. eli eikun kassakuitteja pöytään ex-miehelle...

rouvaxxx

Pysy hyvä ihminen siellä ulkomailla. Miksi yleensä kommentoit asioita joista sinulla ei ole kokemusta- Itse 13 vuotta ulkomailla asuneena olen ylpeä siitä että minulla on oma palkka enkä elä mieheni rahoilla vielä erottuani kuten moni nainen joutui tekemään siellä missä asuin. Kuulostaa siltä että olet samassa paikassa.

_Hermanni-

Olispa kaikki eronneet naiset kaltaisiasi! Väitän että lapsenne selviävät erosta ja muista ongelmista täyspäisinä. Kiitos.

positiivisella mielellä ja uurastuksella

Jäin pienten lasten yksinhuoltajaksi 90-luvun alussa. Sain mieheltä minimielatusmaksun. Lapsilisään tuli silloin yh-korotus. Sain myös reippaanlaisesti asumistukea vuokra-asuntooni. Selvittiin aika hyvin koska sain paljon käytettyjä vaatteita muualta ja lasten isä aina silloin tällöin osallistui lasten menoihin, kuten urheiluvälineiden hankkimiseen. Sain myös ns. nollapäätöksen päiväkotimaksuista eli en maksanut pienten tulojeni vuoksi mitään. Hyvin selvittiin, vyötä vähän kiristeltiin mutta ei juurikaan tullut sellaisia tosi tosi pahoja paniikkeja taloudellisesti kuin muutaman kerran jos jotain ekstraa sattui. Kuten telkkari kun hajosi tai jotain.

Kaikista kovimmilla olimme kun lapset tulivat murkkuikään, silloin tarpeet moninkertaistuivat. Mutta niin vaan menivät molemmat tekemään töitä jo 14 vuotiaina ja saivat vähän omaa rahaa käyttöön merkkivaatteita varten.

Toinen kova aika oli kun lähtivät lukioon ja sieltä tuli kirjatilauksen lasku. Huhhuh, vieläkin ihmettelen miten selvisin. Exä osallistui kuluihin mutta silti oli tiukkaa. Noihin aikoihin aloin tehdä 3 kertaa viikossa iltasiivouksia päivätyön ohessa ja sain lapset kunnialla ylioppilaiksi. Nyt opiskelevat jokainen yliopistossa ja ovat aivan ihania aikuisia. Jokaisella opiskelu sujuu loistavasti ja osaavat hekin pennivenytyksen opiskelijoina. Kaurapuuroa keittelevät aamusella ennen luennoille lähtöä .... :D

edellinen kirjoittaja

Pitää vielä lisätä että emme kyllä koskaan tehneet ulkomaan matkoja tai käyneet ravintoloissa syömässä tms. Kirpputorit tulivat tutuiksi. Nyt vasta lapseni ovat päässeet ulkomaille aikuisina itse tienaamilla rahoillaan. Harrastettiin kaikenlaista ilmaista ja halpaa, kuten seurapelejä ja retkeilyä luonnon helmaan eväiden kanssa. Ovat sanoneet että ne olivat ihania aikoja heidän elämässään! Siis kaikki ilmainen ja edullinen mitä tehtiin. Minusta oli ihanaa juuri se että oltiin yhdessä.Isänkin kanssa tekivät kaikenlaista kivaa kuten pyöräretkiä ja matkailua kotimaan kohteissa.

Joskus tosin vertailivat meidän elämää jonkun kaverin elämään ja kyselivät miksi me ei koskaan tehty samoin esim. lähdetty etelään, mutta harvemmin tätä sen enempää harmittelivat kun selitin ettei rahat tosiaankaan riitä sellaiseen 'luksuselämään'.

suomalainen1

Minä selviän ainakin käymällä töissä. Ulkomailla missä äidit ovat kotona on tilanne ymmärrettävästi toinen eron jälkeen.

Jx

Eikö sinulla ole tarhamaksuja ollenkaan? Minusta kyllä 350 euroa 4 lapsesta on vähän. Lähemmäs oikeaa summaa olisi ehkä 450 euroa.