eri kantilta

NImim. "teidän jutut". Ilmaisit asiasi todella selkeästi. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Vaikkakin omassa elämässäsi ex ja hänen uusi puolisonsa eivät "pärjää" lasten kanssa eivätkä ole lasten kunnioitusta saaneet/ansainneet. Minun "uusi" puolisoni taas on paikkansa itse ansainnut ja luottamukselliset välit lapsiin rakentanut ihan alusta asti. Molemminpuoleinen kunnoitus ja välittäminen on saavutettu. Ei ole aihetta haukkua ketään anonyymisti tai suoraankaan. Jos ex ja hänen vaimonsa eivät pärjää lasten kanssa, se onheidän ongelmansa. Lapsilla on aina tilaa täällä, ei ole pakko vierailla paikassa johon eivät halua mennä tai johon eivät ole tervetulleita tai tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Tapaamiset on aina hoidettu lasten ehdoilla silloinkin kun ex on kiikuttanut lapset tänne heti ensimmäisen riidan tullessa. Emme ole käyttäneet heidä lapsenvahteina, heistä ei siihen luottamikselliseen tehtävään olisi, olemme valmiudessa ottamaan lapset tänne milloin tahansa.
Lapset kasvavat, nyt alkavat olla jo aikuisiän kynyksellä ja kulkevat itse. Eivät paljon viitsi exäni ja hänen puolisonsa luona vierailla, ei siellä ole heille tilaa. Ei sitä ole koskaan järjestetty, mutta tätähän exäni puoliso on varmaan aina halunnutkin, että lapset katoaisivat jonnekin, että heitä ei heille olisi olemassakaan. Toive on toteutumassa.

Mielenkiinnolla odotan katkeroituuko exäni, kun tajuaa että on menettänyt lapsensa omaa tyhmyyttään.

Moniko eronnut?

Minä häivyin heti kun kuulin miehellä olevan lapsen tai useampi. Ihmetytti sellaiset nuoret miehet joilla oli jo parikymppisenä lapsi tai useampia ja suhde oli loppunut ihan alkuunsa, tehdään harkitsemattomia tekoja. Kaikille ehdotin ensimmäisenä että yrittäisivät lastensa äidin kanssa ja hakisivat vaikka ulkopuolista apua parisuhde ongelmiinsa. Yhteiset lapset ovat niin suuri syy yrittää enemmän ja ihan kaikkensa.

Kesti aikansa kunnes löysin samassa tilanteessa olevan elämänkumppanin jolla ei ollut pieniä lapsia jaloissa pyörimässä kuten ei itsellänikään. Uskoisin että parhaimmat uusio parit syntyvät niistä joilla on kummallakin lapsi tai lapsia edellisestä suhteesta. Siinä kummatkin ymmärtävät parhaiten lasten vaatiman ajankäytön eikä toisen tarvitse jäädä yksin sen ajaksi kun toinen hoitaa vanhemman velvollisuuksiaan. Lapset pitäisi aina olla etusijalla elämässä mutta onhan toki niitäkin joilla etusijalle menee uusi suhde ja mahdollisesti uuden suhteen lapset.

Kaikki kunniotus niille jotka pitävät lapsista eikä niiden ole tarvis olla välttämättä itse tehtyjä. Se voikin olla helpompaa kun lapset vierailevat eikä tarvitse ottaa 24h vastuuta niistä vaan nauttia silloin tällöin. Niin kuin joku kertoi tehneensä tietoisen valinnan eikä kumppanin lapsista tule silloin ongelmaa. Tästä näkee kuinka lapseton ihminen voi olla hyvinkin avara sydämminen ja sosiaalinen mutta uskoisin sellaisen olevan jo hiukan vanhempaa vuosikertaa ettei ihan nuoresta on uskoisi siihen olevan. Joku voi olla ihan onnellinen kun joku muu kärsii ne synnytys tuskat ja saa puolison mukana lapsia kaupanpäälle niin ettei itse tarvitse tehdä.