| |  | |
15.11.09, 18:28
|
#1 (linkki)
| | (Vierailija) | Miehen oikeus isyyteen?
Nyt tarvitaan apua joltain paremmin tietävältä...
Eli tilanne on seuraavanlainen: Olen seurustellut jo toista vuotta miehen kanssa, kenellä on lyhyestä edellisestä suhteesta lapsi eksänsä kanssa. Me olimme jo alkaneet aikoinaan tapailla, ennen kuin mies sai edes kuulla siitä, että eksä odottaa hänelle lasta.
Eksä halusi pitää lapsen, miehen nimeä ei laitettu syntymätodistukseen, eikä elatusmaksuja ole vaadittu.
Mies on tavannut lasta, vaikka lapsi asuu melkein toisella puolella suomea, ja ovat olleet tämän eksän kanssa yhteyksissä. Sinänsä kaikki on ok, ja haluaisinkin, että mies saa tavata lastansa, ja olla tähän yhteydessä.
Mutta. Nyt tämä miehen eksä on alkanut vokotella miestä takaisin itselleen. Joskus yrittää soitella viikonloppuisin keskellä yötä kun olemme nukkumassa, ja on laittanu utelevia viestejä meidän suhteemme tilasta, sekä nyt viimeisenä niittinä oli suoraan miehelle vihjaillut, että mitä jos he palaisivat yhteen.
Mies oli tehnyt tälle naiselle selväksi, että ei ole koskaan palaamassa yhteen hänen kanssaan, sillä heidän koko suhteensa oli yhtä helvettiä, ja kesti vain pari kuukautta, kunnes naisen aloitteesta erosivat. Mies myös on sanonut tälle eksälle, että on tosissaan minun kanssani, emmekä ole eroamassa.
Nyt vain pelkään,että mitä jos tämä eksä kieltää miestäni enää tapaamasta lasta. Voiko mies siis oma-aloitteisesti vaatia isyyden tunnustamista, vaikka äiti kieltäytyisikin? Onko miehellä ylipäätään mitään oikeuksia, jos homma menee nyt siihen, että tämä eksä alkaa kiristämään miestä, että mies ei saa olla lapseen yhteydessä tai tavata tätä, elleivät palaa yhteen?
Onko kellään siis kokemusta siitä, että voiko mies oikeusteitse tai sosiaaliviranomaisten välityksellä vaatia isyyden tunnustamista tai tapaamisoikeutta?
Inhottaa, että jos eksä nyt haluaa pilata miehen suhteen tähän lapseen, eksä myös inhoaa minua mitä todennäköisemmin vaikkei edes ole minua koskaan henk.koht. tavannut, joten tiedä sitten mitä tästä seuraa.
| |
| | |
15.11.09, 22:35
|
#2 (linkki)
| | (Vierailija) | Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja neuvoja? Nyt tarvitaan apua joltain paremmin tietävältä...
Eli tilanne on seuraavanlainen: Olen seurustellut jo toista vuotta miehen kanssa, kenellä on lyhyestä edellisestä suhteesta lapsi eksänsä kanssa. Me olimme jo alkaneet aikoinaan tapailla, ennen kuin mies sai edes kuulla siitä, että eksä odottaa hänelle lasta.
Eksä halusi pitää lapsen, miehen nimeä ei laitettu syntymätodistukseen, eikä elatusmaksuja ole vaadittu.
Mies on tavannut lasta, vaikka lapsi asuu melkein toisella puolella suomea, ja ovat olleet tämän eksän kanssa yhteyksissä. Sinänsä kaikki on ok, ja haluaisinkin, että mies saa tavata lastansa, ja olla tähän yhteydessä.
Mutta. Nyt tämä miehen eksä on alkanut vokotella miestä takaisin itselleen. Joskus yrittää soitella viikonloppuisin keskellä yötä kun olemme nukkumassa, ja on laittanu utelevia viestejä meidän suhteemme tilasta, sekä nyt viimeisenä niittinä oli suoraan miehelle vihjaillut, että mitä jos he palaisivat yhteen.
Mies oli tehnyt tälle naiselle selväksi, että ei ole koskaan palaamassa yhteen hänen kanssaan, sillä heidän koko suhteensa oli yhtä helvettiä, ja kesti vain pari kuukautta, kunnes naisen aloitteesta erosivat. Mies myös on sanonut tälle eksälle, että on tosissaan minun kanssani, emmekä ole eroamassa.
Nyt vain pelkään,että mitä jos tämä eksä kieltää miestäni enää tapaamasta lasta. Voiko mies siis oma-aloitteisesti vaatia isyyden tunnustamista, vaikka äiti kieltäytyisikin? Onko miehellä ylipäätään mitään oikeuksia, jos homma menee nyt siihen, että tämä eksä alkaa kiristämään miestä, että mies ei saa olla lapseen yhteydessä tai tavata tätä, elleivät palaa yhteen?
Onko kellään siis kokemusta siitä, että voiko mies oikeusteitse tai sosiaaliviranomaisten välityksellä vaatia isyyden tunnustamista tai tapaamisoikeutta?
Inhottaa, että jos eksä nyt haluaa pilata miehen suhteen tähän lapseen, eksä myös inhoaa minua mitä todennäköisemmin vaikkei edes ole minua koskaan henk.koht. tavannut, joten tiedä sitten mitä tästä seuraa. |
Kyllä miehellä on oikeus isyyden vahvistamiseen dna-testillä. Silloin mies voi esittää myös tapaamisoikeutta. Tapaamisoikeus tosin on lapsen oikeus, ei vanhemman oikeus. Pienen lapsen kyseessä ollen siitä huolehtivat vanhemmat ja 12-vuotiaana lapsi saa itse päättää, haluaako hän tapailla toistakin vanhempaansa ja miten usein.
| |
| | |
15.11.09, 22:36
|
#3 (linkki)
| | (Vierailija) |
en suosittele lapsesta riitelemistä.
| |
| | |
16.11.09, 02:01
|
#4 (linkki)
| | (Vierailija) | kinkkinen tilanne Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja ei riitoja en suosittele lapsesta riitelemistä. | En minäkään. Kahden aikuisen PITÄÄ OLLA sen verran kypsiä vanhempia että lapsesta ei lähdetä riitelemään. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Jos ei asioista kyetä sopimaan, on parasta mennä lastenvalvojalle keskustelemaan miten toimitaan. Pahimmassa tapauksessa joudutaan käräjöimään tapaamiset ja elatusmaksut ja huoltajuusjutut, mutta se kyllä rikkooo välejä vielä enemmän ja voi hankaloittaa entisestään tilannetta.
Mielestäni nainen on hyvin lapsellinen ja kypsymätön jos nyt sitten vokottelee vielä miestä itselleen vaikka tilanne on aika selvä. Miehen tulee tehdä selväksi naiselle ettei soittele muuten kuin lapseen liittyvissä asioissa. Yölliset soitot alkavat vaikuttaa jo kotirauhan rikkomiselta. Kannattaisi ehkä nauhoittaa ne varmuuden vuoksi jos joskus tulee tilanne että nainen sekoilee enemmän niin isän kannattaisi lapsen edun vuoksi hakea lapsen huoltajuutta. Jos siis nainen on seko.
Miehet eivät tajua aina että se isyydentunnustus on tärkeä juttu varsinkin kun on näitä epäselviä tapauksia ja avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Siinä taataan sekä lapsen ja toisen vanhemman eli isän oikeudet jatkoa ajatellen. on hyvä että lapsella on yhteys molempiin vanhempiin, jos nyt ylipäätään ovat täyspäisiä ihmisiä. Mutta voihan sen tunnustuksen tehdä myöhemminkin jos äiti siihen suostuu.
| |
| | |
16.11.09, 09:27
|
#5 (linkki)
| | (Vierailija) |
Kiitos kommenteista ja vinkeistä!
No tottahan on, että tämä lapsen äiti on vielä henkiseltä tasoltaan, ja ihan fyysiseltä iältäänkin kovin nuori, täysi-ikäinen kuitenkin, mutta tuntuu että ei ajattele asioita aina kovin järjellisesti. Jos asiat ei mene niin kuin hän haluaa, niin on alkanut kiristämään miestä milloin milläkin, että jos mies ei pääse yhtäkkiä tapaamaan lasta tuollaista 800 kilometrin matkaa ensin matkustettuaan, niin hän ei saa nähdä lasta enää koskaan, jnejne.
Tämä äiti myös on sellainen, että välillä ruikuttaa, että kun ei ole rahaa, mutta kuitenkin hänen lähipiirissään olevat ovat kertoneet, että kummasti rahaa tuntuu löytyvän ryyppäämiseen, ja lomareissuihin.
Tuntuu että hän käyttää tätä lasta jonkunlaisena pelinappulana jossain kieroutuneessa valtataistelussa. Itse teki sen päätöksen että halusi alkaa yksinhuoltajaksi.
Kyllähän tuo rassaa meidän suhdettamme siinä määrin ainakin, että en luota kyseiseen naiseen enää tippaakaan. Olen miehelle sanonutkin että takuulla tämä alkaa jossain vaiheessa vielä venkoilemaan miestä takaisin itselleen.
| |
| | |
16.11.09, 12:33
|
#6 (linkki)
| | (Vierailija) | Toinen osapuoli
Hei,
jos oikeasti faktatietoa halusit ja neuvot lapsen isälle ...
Isyyden vahvistaminen etenee ensin lastenvalvojan, myöhemmin käräjäoikeuden kautta - ellei lapsen äiti muutoin asiaa halua.
Tiedän tapauksen, jossa isä sai paperille isyyden ja aikamoiset tapaamisoikeudet OMASTA ALOITTEESTAAN- vaikkei lapsen äiti olisi tätä halunnut.
Meillä valitettavasti prosessi meni juuri toisinpäin - aikaa meni n 1,5 vuotta, jotta bio-isyys saatiin paperille
Itse olen isättömän lapsen äiti - ja koeta tai koettakaa silti pitää mielessä LAPSEN etu, kaikesta huolimatta. Muu käytös - puolin ja toisin - on epäkypsien aikuisten kiusantekoa ja kädenvääntöä. Hienoa, että miehesi on ollut jonkinmoinen isä lapselleen...
Isyyden virallistaminen on lapsen perintöoikeuden - sekä sen kuukausittaisen minimi 136 e elatusmaksun takia - yms kannalta tärkeä asia - vaikka luulen, että tämä tieto ei ehkä sinun intoasi uusiopuolisona miehesi lapsen isyyden virallistamiseen lisääkään ...
Elatusmaksunhan maksaa nyt todennäköisesti yhteiskunta - me veronmaksajat - eikä miehesi.
| |
| | |
16.11.09, 15:02
|
#7 (linkki)
| | (Vierailija) | Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Toinen osapuoli Hei,
jos oikeasti faktatietoa halusit ja neuvot lapsen isälle ...
Isyyden vahvistaminen etenee ensin lastenvalvojan, myöhemmin käräjäoikeuden kautta - ellei lapsen äiti muutoin asiaa halua.
Tiedän tapauksen, jossa isä sai paperille isyyden ja aikamoiset tapaamisoikeudet OMASTA ALOITTEESTAAN- vaikkei lapsen äiti olisi tätä halunnut.
Meillä valitettavasti prosessi meni juuri toisinpäin - aikaa meni n 1,5 vuotta, jotta bio-isyys saatiin paperille
Itse olen isättömän lapsen äiti - ja koeta tai koettakaa silti pitää mielessä LAPSEN etu, kaikesta huolimatta. Muu käytös - puolin ja toisin - on epäkypsien aikuisten kiusantekoa ja kädenvääntöä. Hienoa, että miehesi on ollut jonkinmoinen isä lapselleen...
Isyyden virallistaminen on lapsen perintöoikeuden - sekä sen kuukausittaisen minimi 136 e elatusmaksun takia - yms kannalta tärkeä asia - vaikka luulen, että tämä tieto ei ehkä sinun intoasi uusiopuolisona miehesi lapsen isyyden virallistamiseen lisääkään ...
Elatusmaksunhan maksaa nyt todennäköisesti yhteiskunta - me veronmaksajat - eikä miehesi. | Kiitos näistäkin tiedoista!
On hyvä saada erilaista faktatietoa, jos tilanne joskus menee siihen, että tämä miehen eksä alkaa kovinkin vaikeaksi, ja kieltää miestä tapaamasta lasta. Mielestäni lapsella on oikeus myös tuntea biologinen isänsä, kaikenlisäksi tämä lapsi on vielä ihan isänsä näköinen, joten isyydestä ei kyllä ole epäilystäkään.
Mies kyllä haluaisi tätä lasta nähdä useamminkin, mutta koska välimatkaa on monta sataa kilometriä, ja mies on tällä hetkellä työtön, niin ei ole ylimääräistä rahaa reissata edestakaisin tuota väliä, kuin korkeintaan kahden, kolmen kuukauden välein.
Tiedän sen, että jos miehen isyys tunnustetaan, niin hän myös joutuu sitten maksaa elatusmaksuja. Maksaisi varmaan muutenkin jos vain olisi vakaa työpaikka, ja rahaa jäisi muuhunkin kuin laskuihin.
Ja se oli lapsen äidin oma päätös, että elareita ei vaadi. Alunperin hän toitotti, että ei halua olla miehen kanssa missään tekemisissä, mutta kummasti mieli muuttui, kun sai tietää meidän suhteestamme. Heidän seurusteluaikoinaan mies ei kiinnostanut, mutta kummasti alkoi taas kiinnostamaan, kun meidän yhteiselomme alkoi.
| |
| | |
16.11.09, 18:37
|
#8 (linkki)
| | (Vierailija) | Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja ap... Alunperin hän toitotti, että ei halua olla miehen kanssa missään tekemisissä, mutta kummasti mieli muuttui, kun sai tietää meidän suhteestamme. Heidän seurusteluaikoinaan mies ei kiinnostanut, mutta kummasti alkoi taas kiinnostamaan, kun meidän yhteiselomme alkoi. |
Se on se naisen ailahteleva ja kateellinen kilpaileva mieli.... helekatti sentään!
| |
| | | | |