been there

Lapsi oirehtii erosta tietysti, ajatelkaa itse miltä tuntuisi kun yhtäkkiä vedetään matto jalkojen alta, koko elämä muuttuu, kaikki sen kiinnekohdat, turvallisuuden- ja jatkuvuuden tunteet katoavat.

Miten on mahdollista että siinä tilanteessa muutenkin tunnemyrskyssä elävä nuori ottaisi muka uuden "äitipuolen" iloisena ja hymyillen vastaan? En kehoita hyväksymään huonoa käytöstä, mutta sen teinin huono käytös jotuu siitä kun sillä on niin paha olo kun koti ja elämä onkin yhtäkkiä palasina, eikä isä näytä välittävän ja äiti ei ehkä jaksa. Ja isän uusi puoliso tuntuu vihaavan. Miten siinä pitäisi olla? Ei ole sellaista teiniä maailmassa joka onnistuisi tuossa tilanteessa luovimaan tyylikkäästi.

Ja se isä on lapsen isä aina, ja isän koti pitäisi olla lapsenkin koti. Lapsi käyttää tavaroita siellä, koska omassa kotonakin käytetään tavaroita yhteisesti.

Minusta on käsittämätöntä, etteivät eronneisiin sekaantuneet naiset tai jopa sen aiheuttaneet YMMÄRRÄ, että ne lapset ovat osa miehen elämää aina. Ei niitä voi ignoroida ja unohtaa, ne tarvitsevat entistä enemmän huomiota isältään. Et voi ikinä saada OMAA kotia, jossa vain sinä ja miehesi päättävät asioista. MIKSI ikinä kukaan alkaisi sellaiseen, se on itsepetosta parhaimmillaan että kuvittelee että eronneen isän kanssa voisi elää omaa elämäänsä rauhassa.

Pallomaha

Itselläni takana vaikea ero ja muutaman vuoden yksinhuoltajuus,mutta koskaan en ole antanut lasteni päättää yksityiselämästäni ja tuntuvat olevan ihan tyytyväisiä ja kukin asuu omissa asunnoissa ja koulut on käyty.
Nykyisen avomieheni lapsi taas oli hankala jo ennen kuin alettiin seurustelemaan.Yleensä ongelma vaan paheni kun oli ollut muutaman viikon äitinsä luona.Näillä palstoilla on aina se tietty joukko joka syyttää nykyistä puolisoa ymmärtämättömyydestä ym. mutta usein on syynä lapsen oma vanhampi jonka luona lapsi vierailee silloin tällöin.Käytännössä yleensä se toinen puoli on erosta katkera ja käyttää lasta välikappaleena saadakseen jokinsortin eripuraa exän nykyiseen perheeseen.
Lapsi ja teini ei ymmärä miten aikuiset voivat manipuloida toisiaan ja lähtevät helposti mukaan ihan ymmärtämättömyyttään.Yleensä puolustavat sitä joka palvelee heidän päämääriään ja ovat hankalia sille puoliskolle joka vaatii vähän enemmän.
Minun exäni puuttui jatkuvasti meidän asioihin ihan käytännön tasolla esim. toi joskus kassillisen karkkia ja suklaata koska en antanut lasten syödä karkkia joka päivä.Kun sitten viikonlopun jälkeen lapset tuli kotiin niin olivat niin nälkäisiä koska isä vei ne kerran viikonlopussa "ulos" siis mäkkäriin syömään.Sitten minä olin se inhoittava äiti joka ei sallinut herkkuja joka päivä.
Aikuisilla on oikeus omaan elämään eikä minusta pidä hyväksyä sitä jos kuka tahansa perheenjäsen,lapsi tai aikuinen terrorisoi koko perhettä on se syy siteen mikä tahansa.Vai pitäisikö taputtaa päähän ja kiittää jos nuori on hankala.Niin,kun sillä on niin paha olla.

Emmi ja liina

Kahdesti eronneena ei tulisi mieleenkään antaa kodissani valtaa lapsille. Kotini on minun kotini ja minun säännöilläni eletään. Lapsille olen sanonut, että aikusena he saavat tehdä omiin koteihinsa omat sääntönsä. Olen myös sanonut, että meiltä saa vapaasti muuttaa omaan asuntoonsa kun pystyy itsensä elättämään.
Oma koti on itse hankittu ja siellä on omat säännöt.
Lapsuudenkoti/vanhempien koti on heidän ja heidän säännöillään eletään.
Minä en mene lasteni koteihin määräämään (kuten eräät anopit).
Alunperin olen sanonut miehellekin, että jos ei tulla yhdessä toimeen niin hankitaan kaksi eri asuntoa.
Onneksi ap:n tytärpuoli ei riko paikkoja vieraillessaan isänsä luona, sellaistakin kun sattuu.
Yleensä kun nuoret kasvavat ja heidät aletaan ottaa huomioon aikuisina eikä lapsina, niin suhteet paranevat. Äitipuolikin saattaa saada kiitoksia, että on jaksanut kestää vaikean murkkuvaiheen. Pitää kuitenkin miettiä sitäkin, että vielä kolmikymppisenä ja ylikin, saattaa tyttö pyytää isältään palveluksia ja rahaa yli normaalin.

Joo-o

Tämä on mun koti. Täällä pätee mun ja puolison säännöt. Jos ne eivät kelpaa niin mä voin kyllä auttaa pakkaamaan kamat, jotta voi mennä sikailemaan takas äidilleen.
Tämä ukaasi on tehonnut kummasti ja homma taas toimii :)

Tarlan

Onhan tässä se toinenkin puoli, muut kuviossa olevat eivät YMMÄRRÄ sitä että eronneeseen sekaantuneen naisen on tarkoitus jatkossa olla myös osa miehen elämää aina ja tekevät kaikkensa hankaloittaakseen sitä. Kuka tässä tapauksessa sitten on oikeassa ja kuka väärässä ?

lapsen puolesta

Se nainen on väärässä ja lapsi oikeassa. Se mies on tehnyt sen lapsen ja on vastuussa hänen hyvinvoinnistaan. Lapsella on oikeus olla osa vanhempiensa elämää jo lainkin puoloesta. Sitä oiekutta ei ole uusiokumppaneilla, he ovat nimensa mukaisesti kumppaneita joiden kuuluisi tukea vanhempaa hänen tärkeässä tehtävässään eikä heittäytyä lapseksi.

ehdotus

En ole eronnut enkä eroperheestä.

"Se mies" ja lasten äiti ovat yhdessä tehneet ne lapset, ja vain näillä kahdella on vastuu lapsen "hyvinvoinnista". Jos hyvinvoinnilla tarkoitetaan kasvatus- ja rahoitusvastuuta, niin sitä ei ole lain mukaan muilla kuin vanhemmilla.

Lapsi- ja kuntalisät tippuvat vain toisen vanhemman tilille, ja elatussopimukset tapaamisoikeuksineen solmitaan vain kahden vanhemman välille. Siellä tapaamisessa eivät neuvottele uudet kumppanit, eivät isovanhemmat, eivät siskot, eivätkä lasten kummit. Siellä ei listata, kuinka monena iltana/ vk / kk nämä ed. mainitut valvovat lapsia, kuinka moneen harkkapaikkaan heidän pitää näitä lapsia kuskata, mikä on vuosittainen lahjabudjetti.

Sillä uudella kumppanilla, kuten muillakaan perheen ulkopuolisilla, ei ole siis mitään velvollisuutta kasvattaa sitä lasta. Hänellä on ilman muuta oikeus pitää sille lapselle kuria omassa, ja siinä miehen asunnossa, jos "se mies" vaan on niin viisas, että sallii tämän. Uudella on vain oikeuksia, eikä mitään velvollisuuksia.

Omat säännöt

Meillä on meidän kodin säännöt, joita kaikki noudattavat, myös mieheni lapset ja nykyisin myös heidän lapsensa. Jos säännöt eivät kelpaa, ei tarvitse tulla ollenkaan. Minun ei tarvitse alistua teinin tai aikuistenkaan lapsipuolien terrorille. Myös minä voin kieltää kodissani asioita, koska tämä on minun kotini. Ja minä voin kotonani sallia asoita, joita ei muualla sallita.

Vanhempien kuuluu luoda säännöt kotona, ei lasten. Tämä koskee myös vierailemassa olevia lapsipuolia. Lasten ehdoilla eläminen on täysin huuhaata, siten kasvatetaan vain epäsosiaalisia ihmisiä, joita sitten maailma joutuu opettamaan. Ja maailma tunnetusti opettaa kovakouraisesti.

uusioMIES

Kuulostaa kovin tutulle ne teidän säännöt, sääntöhän kun yleensä on se että "parempi olis kun et tulisi ollenkaan vieras penikka" koska tämä etälapsihan se kaiken paha ja alku ja juuri on sinun sännöstösi mittapuun mukaan koko ajan. No katotaanpa 20v eteenpäin, kyllä ne säännöt löytyy lopulta sunkin käyttäytymiseen, usko tai älä, tervetuloa vaan tänne tulevaisuuteen ;-)

Omat säännöt

Olet väärässä, uusiomies (tosin et ole nimimerkkisi väärtti), Meillä pätevät nämä säännöt ihan kaikkiin lapsiin, myös vieraiden lapsiin. En ole ollenkaan ilkeä, eivätkä lapsetkaan enää ilkeile. Se loppui, kun totesimme yhdessä, että meillä on meidän perheen säännöt ja toisilla on toisten perheiden säännöt.
Äiti- ja isäpuoli saavat todellakin elää omassa kodissaan oikeasti ja komentaa kaikkia lapsia, omiaan ja puolisonsa lapsia. Sillä tavalla luodaan oikeat siteet, eikä kenenkään tarvitse olla pelossa.

Nyt kaikki lapset ovat jo naimisissa ja osalla on omia lapsia. Kaikki kyläilevät meillä ja välit ovat ihan lämpimät. Ei äitipuolen tarvitse madella lapsipuolten edessä. Kaikkien on osattava käyttäytyä asiallisesti sekä uusien kumppanien että heidän lastensa.

ehdotus

The Little Orphan Annie

by

James Whitcomb Riley

Little Orphan Annie's come to my house to stay.
To wash the cups and saucers up and brush the crumbs away.
To shoo the chickens from the porch and dust the hearth and sweep,
and make the fire and bake the bread to earn her board and keep.
While all us other children, when the supper things is done,
we sit around the kitchen fire and has the mostest fun,
a listening to the witch tales that Annie tells about
and the goblins will get ya if ya don't watch out!


Once there was a little boy who wouldn't say his prayers,
and when he went to bed at night away up stairs,
his mammy heard him holler and his daddy heard him bawl,
and when they turned the covers down,
he wasn't there at all!
They searched him in the attic room
and cubby hole and press
and even up the chimney flu and every wheres, I guess,
but all they ever found of him was just his pants and round-abouts
and the goblins will get ya if ya don't watch out!!


Once there was a little girl who always laughed and grinned
and made fun of everyone, of all her blood and kin,
and once when there was company and old folks was there,
she mocked them and she shocked them and said, she didn't care.
And just as she turned on her heels and to go and run and hide,
there was two great big black things a standing by her side.
They snatched her through the ceiling fore she knew what shes about,
and the goblins will get ya if ya don't watch out!!


When the night is dark and scary,
and the moon is full and creatures are a flying and the wind goes Whoooooooooo,
you better mind your parents and your teachers fond and dear,
and cherish them that loves ya, and dry the orphans tears
and help the poor and needy ones that cluster all about,
or the goblins will get ya if ya don't watch out!!!