Uusperheellinen N

Asia joka mieltäni painaa koskee raskausaikaa uusperheessä tilanteessa jossa miehellä on aiemmasta suhteestaan lapsi.

Olemme siis puhuneet miehen kanssa lapsen saannista ja sen tuomista muutoksista. Pillerit on jo jätetty pois ja asia on siltä osin ok, suhteemme voi hyvin kaikin puolin ja rakkautta riitttää! Seurustelua takana pari vuotta joten pahimmat karikot on jo läpikäyty suhteessa.

Jonkinsortin ongelmaksi on muodostunut mieheni aiemmat kokemukset näistä ko. asioista. Minulla ei siis lapsia ole enkä ole ollut avioliitossa aiemmin.
Hän saattaa mainita asioista puhuttaessa että "silloin xx:llä kävi näin" tai "meillä oli niin", siis puhuttaessa esim. synnytyksestä, odotuksesta, esiin tulleista ongelmakohdista/käytännöistä jne.

Olen raivon partaalla ja asiasta olen miehelle sanonutkin. En halua kuulla/minua ei kiinnosta miten heillä ja varsinkin hänen exällään on raskaus/synnytys etc. sujunut!! Haluan että tämä kokemus on VAIN ja ainoastaan meidän yhteinen, enkä halua siihen mitään vanhoja muisteloita. Eikä minua kiinnosta mitä ongelmia exällään on ollut tai miten joku asia on hoidettu, tämä on tässä ja mennyt on mennyttä. Jotenkin tuntuu että tämä ainutlaatuinen juttu on jo "liattu" ja osa sen ihanuudesta viety pois?

Ok, mieheni on kokenut nämä jutut ennenkin mutta minä en..tässä varmaan se ongelma onkin. Kun haluaisin olla miehelleni jotain ainutlaatuista (no, olenkin..) ja ennen kokematonta. Vaikea selittää mutta kyllä ahdistaa...

Kokemuksia vastaavasta, miten saan nämä ajatukset pois päästäni?!

höpsis.

Miehesi odottaa siis toista lastaan. On luonnollista että hän vertaa toisen odotusta ensimmäisen odotukseen. Et voi pyyhkiä pois miehen kokemaa. Etkä voi pyyhkiä pois miehen esikoista.
On luonnotonta olettaa että mies pyyhkisi pois esikoisensa odotus- ja synnytysajat, samoin kuin vauva-ajan ja lapsen kasvun. Mies huomaa kyllä että jokainen raskaus on erilainen ja jokainen synnytys erilainen, olipa kyseessä sitten sama tai eri äiti.

ajattele

Kuvittele, että olisit joskus tehnyt jotain todella mullistavaa ja mieleenpainuvaa: hypännyt laskuvarjolla, syvänmeren sukeltanut, tai ehkäpä rakentanut itse talon tms.
Tekisit nyt saman miehesi kanssa, mutta et saisi mainita edellisestä kokemuksestasi mitään missään tilanteessa.
Reiluako?

Meiju

raivon partaalla.

Miehesi vertailee raskauskokemuksia, ei Sinua ja exäänsä tai uutta vauvaa ja aikaisempaa vauvaa (niinkin voisi olla).
Aikaisemmasta kokemuksesta voi jossain vaiheessa raskautta olla apuakin.

niin.

Toivottavasti se aikaisempi kokemus kuuluu yhä isän elämään, eikä toinen kokemus syrjäytä sitä.

Rajapyykki?

Aikasempaa kokemusta ei tietenkään voi pyyhkiä pois mielestä, mutta sanamuodoilla voi vaikuttaa asioihin todella paljon. Minä pistäisin hirveän metakan pystyyn jos mies juttelisi tyllin "x teki silloin..." tai "x:llä meni kans juuri noin"... Ihan eri asia on, jos mies ymmärtää hyödyntään aikaisemmat kokemukset fiksusti. Jättää sen eksän pois jutuista ja puhuu itsestään ja siitä lapsesta. Jos on esimerkiksi jokin tulevaa äitiä huolettava ilmiö, joka sattuu olemaan miehelle entuudestaan tuttu, voi mies antaa vinkkejä ilman kattavaa tarinaa siitä miten x asian hoiti.

Vaikka mies varmasti elääkin uuden raskauden mukana muistojen kautta sitä aikaisempaa, jännittävää ensimmäistä kertaa uudestaan, ei kaikkea tarvitse sille herkälle tulevalle äidille kertoa. Muistella voi oman pään sisäpuolellakin.

Tuo ap:n ajatusmaailma siitä jostain "ainutlaatuisesta" on kovin tuttu. Meillä on lapsen suunnittelu vasta asteella "sitten joskus", mutta tuosta pelosta on jo juteltu. Toisaalta harmittaa kun ei noin ihanaa asiaa voi yhdessä oppia ja kokea, toisaalta on kiva kun toinen on varmempi ja tietää. Minä koitan aina vain tuudittautua ajatukseen, että vaikka lapset ovatkin kaikki tietenkin yhtä tärkeitä, niin se tunneside minuun on kuitenkin erilainen mitä se on ollut aikoinaan siihen eksään. Toi se sitten mitään muutoksia siihen miten mies kokee raskauden ja synnytyksen tai ei, niin voin ainakin tuudittautua semmoiseen kuvitelmaan. :D

ap

"Aikasempaa kokemusta ei tietenkään voi pyyhkiä pois mielestä, mutta sanamuodoilla voi vaikuttaa asioihin todella paljon. Minä pistäisin hirveän metakan pystyyn jos mies juttelisi tyllin "x teki silloin..." tai "x:llä meni kans juuri noin"... Ihan eri asia on, jos mies ymmärtää hyödyntään aikaisemmat kokemukset fiksusti. Jättää sen eksän pois jutuista ja puhuu itsestään ja siitä lapsesta. Jos on esimerkiksi jokin tulevaa äitiä huolettava ilmiö, joka sattuu olemaan miehelle entuudestaan tuttu, voi mies antaa vinkkejä ilman kattavaa tarinaa siitä miten x asian hoiti.

Vaikka mies varmasti elääkin uuden raskauden mukana muistojen kautta sitä aikaisempaa, jännittävää ensimmäistä kertaa uudestaan, ei kaikkea tarvitse sille herkälle tulevalle äidille kertoa. Muistella voi oman pään sisäpuolellakin."

Aivan, tämä on juuri samansuuntaista miten itsekkin ajattelen..ihanaa kun joku ymmärtää eikä heti teilaa minua tyyliin että haluaisin pyyhkiä miehen menneisyyden pois. Tätä en todellakaan halua/tarkoittanut viestissäni, vaikka siltä saattoi vaikuttaa. Tuo puhetyyli ja miten asiat ilmaisee on tässä "se juttu" mielestäni. Kaikkea ei tarvitse kertoa siten, että alan itse miettimään heidän yhdessä kokemaansa ja miten HEILLÄ on asiat menneet. Minä olen minä ja koen asiat omalla tavallani, en elä elämääni hänen exänsä kautta.

Eikä tässä ole kyse siis mistään miehen lapsen vihaamisesta, tulemme toimeen mitä parhaiten. Tunteet nyt ovat mitä ovat, eikä niiden oikeutuksesta voi mielestäni sanoa jyrkästi kyllä tai ei.

Mieheni on mitä ymmärtäväisin ollut tässä asiassa ja ymmärtää osin tunteeni. Nämä ovat vaan sen verran herkkiä ja vaikeita asioita selittää kun ei aina oikein itsekkään tajua miksi näin tuntee. Hän on sanonut (ja olen samaa mieltä) että tämän asian voi kääntää vahvuudeksi siten, että koska hän on jo kokenut miten lapsi ja perhe-elämä muuttaa parisuhdetta ja mitä vaikeuksia voi tulla eteen niin osaa ennakoida ja hoitaa ongelmia ajoissa..

Eiköhän se tästä :)