Annica A

Minulla on 8-vuotias reipas poika Alexander, joka asuu viikot isänsä luona ja viikonloput minun luonani.
Nyt kävi kuitenkin niin, että isän oli lähdettävä neljäksi viikoksi ulkomaille työnsä vuoksi ja poika asuu sen ajan täällä. Ensimmäiset päivät menivät hyvin ja Alexander oli oma itsensä, mutta nyt, kun on kulunut viikko, hän on täysin erilainen.
Poika on apea, hiljainen, nukkuu lyhyitä öitä ja kertoo että on ikävä isää. Ruokakaan ei enää tunnu maistuvan. Ymmärrän häntä, mutta en oikein osaa piristää kun häntä ei huvita mikään. Olen ehdottanut jalkapalloa yhdessä tai keksien leipomista. Isälle on yhdessä soitettu, mutta sekään ei tuntunut helpottavan pahaan oloon.
Puhuin asiasta ex-mieheni kanssa eilen puhelimessa, mutta hänkin oli täysin neuvoton. Tavallisesti poikamme on reipas ja iloinen.

Mitä voisin tehdä?

Jx

Ehkä lapsen olisi parempi normaali oloissa viettää vähän enemmän aikaa äitinsä kanssa, ettei tälläistä pääsisi syntymään. Tuon ikäiselle noin harvoin äidin näkeminen ei ole hyvä juttu. Lääkkeeksi tulevaisuuden varalle voisit harkita viikko ja viikko systeemiä.

Anutiina

Jx: vastaava järjestely toisin päin on varsin yleinen, ja isää moni lapsi näkee harvemminkin. Minusta joka viikonloppu äidin tapaaminen ei ole mitenkään erityisen harvoin näkemistä, eikä 8-vuotias ole automaattisesti erityisen riippuvainen nimenomaan äidistä. En tiedä mikä on aloittajan tilanne, mutta usein vierailuja on hankala järjestää keskelle viikkoa koulun yms takia.

Aloittajan ongelmaan en oikein osaa kyllä hyvää neuvoa antaa. Meillä oli aikanaan sama kuvio, ja silloin äiti tuli yleensä meidän lasten kotiin meitä hoitamaan isän matkojen ajaksi. Se auttoi, mutta ei nyt ehkä akuuttiin tilanteeseen ole ratkaisu. Kun poika on sinun luonasi, pystyttekö tekemään niitä asioita, mitä poika normaalistikin tekee? Kavereiden tapaaminen, harrastukset...? Isän ikävä korostuu, jos samalla isän mukana katoavat oma koti ja omat arkirutiinit.

Jx

En vain itse voisi kuvitella suosituvani ap järjestelyyn, että näkisin lastani vain viikonloppuisin enkä olisi arjessa mukana. Meillä käytässä 50 ja 50 tokaluokan keväästä saakka sitä ennen taisi olla suhteessa 80 ja 20, eli isällä pidennettyjä viikonloppuja, mutta meillä kotien välimatka noin 1 km.

kiinnostavaa

No eihän ikävä paha asia ole, miksi se pitäisi tukahduttaa. Juttele pojan kanssa ikävästä, sano hänelle ääneen, että sinulla on varmaan kova ikävä isää, näin annat hänelle luvan ikävöidä ja samalla opetat lasta tunnistamaan omat tunteensa.

ap

Kiitos vastauksistanne, alan todella harkita tätä viikko ja viikko systeemiä, jotta vastaavia tilanteita ei enää tulisi. Täytyy keskustella tästä isän kanssa, kun hän palaa. Asumme melko lähekkäin joten se tuskin olisi ongelma koulunkäynninkään kannalta.
Pyysin poikaa kutsumaan halutessaan kavereita tänne kylään ja se tuntui hieman helpottavan :)
Rutiinit on täälläkin aina viikonloppuisin olleet hyvin säännölliset, mutta äitinä minun on vaikea tehdä hänen kanssaan niitä isä-poika-juttuja. Väkisinkin se arki on hieman erilaista.

Ehdottaja

...kaikenllaisia webbikameroita? Jos miehesi tai lapsen isä menee ulkomaanhommiin, niin taatusti hänellä on nettiyhteys! Webkamerat käyttöön vaan! Voi onko isän tarkoituskin saada lapsen olo huonoksi sinun kanssasi?

Anutiina

Sinänsä olen kyllä itsekin viikko-viikko -tyyppisten systeemien kannalla, jos vanhemmat asuvat hyvin lähekkäin ja lapsikin kokee järjestelyn hyväksi. Lähinnä ehkä älähdin sitä, että hyvin usein näissä keskusteluissa pidetään outona/vääränä jos lapsi näkee äitiä vain viikonloppuisin, kun taas on yleisesti hyväksyttyä tehdä sama järjestelmä toisin päin (niin kuin teilläkin on aiemmin ollut). Itse olen asunut isäni luona ja nähnyt äitiäni joka toinen viikonloppu ekaluokkalaisesta lähtien.

Mutta toki jos ajan tasaisempi jakaminen vanhempien välillä on mahdollista, niin varmasti se auttaisi ainakin jatkossa tähän ongelmaan.

arkiset asiat

Ikävä on hieno juttu. Sitä ei tuntisi, jos se toinen ihminen ei olisi tärkeä.

Pojan on tärkeä tietää, että muutkin ihmiset ikävöivät joskus. Ikävä saa olla, mutta silti voi tehdä asioita, jotka ennenkin olivat kivoja.

On hienoa, että pojalla on kavereita, joita hän voi tavat myös sinun luonasi. Ehkä pojan elämässä on muitakin tärkeitä ihmisiä.

Arkiset rutiinit auttavat ikävässä. Toisaalta voi tehdä myös tähän ajankohtaan liittyviä kivoja asioita. Voitte mennä eväiden kanssa uimarannalle ja ottaa vaikka jonkun pojan kaverin tai serkun mukaan. Yhdessä leivottu mansikkakakku olisi myös hieno juttu.

keskity sinäkin välillä johonkin omaan juttuun, vaikka lukemaan kirjaa. Olet pojan käytettävissä, mutta hänen ei tarvitse touhuta jotain sinun kanssasi ihan koko ajan.