ymmällään

Miten olette järjestäneet seksielämänne eron jälkeen? Minä olen ihan ymmälläni. Erosta on pian puoli vuotta ja minä rehellisyyden nimissä olen "puutteessa". En halua uutta vaki suhdetta enkä usko yhden yön juttuihinkaan. Ystävättäreni ei ymmärrä, miksi en uskaltaudu satunnaissuhteisiin, Minulle se ei kuitenkaan sovi.

meillä toimii

Meillä toimii exän kanssa yya-sopimus. Sängyssä meillä ei ollut koskaan ongelmia ja edelleen me pyörimme lakanoissa yhdessä, vaikka asummekin erillään eikä yhteiselämä muuten suju.

Marimint

Jos ei halua vakituista suhdetta, eikä satunnaistakaan, niin onko paljon vaihtoehtoja?

No, ehkä sitten jonkinlainen "vakituinen tilapäissuhde" eli joku tuttavamies, jonka kanssa ei ole missään nimessä tarkoitus seurustella eikä jutun johtaa mihinkään, mutta joka voisi silloin tällöin vierailla luonasi. Kukaan ei tietenkään suosittele varattua miestä, mutta kieltämättä siinä olisi yksi mahdollisuus. Siinä tosin on omat vaaransa, juttu voi paljastua ja voit sada paljon paskaa niskaasi. "Vapaa" mies taas on paljon arvaamattomampi tapaus. Hän on sitten vapaa kaikin tavoin, joten voit olla alttiina taudeille tai mille tahansa. Pahat puheet on niitä lievimpiä haittoja, vaikka eletäänkin tätä päivää, niin eipä se varmaan kivaa ole jos juorutaan, että "sillä käy se yksi tyyppi siellä sitä panemassa."

No jaa. Vasta puoli vuotta erosta. Kyllä se siitä. Tällä hetkellä et halua vakituista suhdetta, mutta ajan mittaan sitten kyllä haluatkin.

Dahlia83

Itselläni ei ole lapseni isän jälkeen ollut ketään sänkykumppania. Eka puoli vuotta oli pahin aika, sitten siihen tottui enkä enää nykyisin tunne olevani "puutteessa". En aio hankkia seksisuhdetta, koska tahdon olla lapselleni hyvä roolimalli enkä vie kotiin vieraita miehiä. Ehkä joskus tulee jälleen aika parisuhteelle, jolloin seksikin kuuluu asiaan, mutten mieti sellaisia vielä. Ei säännöllinen seksielämä ole mikään edellytys onnelliseen elämään.

etäsuhde

Vakietäsuhde. Vakituinen kumppani mutta asutaan eri kaupungeissa, tavataan siis lähinnä viikonloppuisin ja vietetään lomat yhdessä. Olen todennut parhaaksi. En minäkään halua uutta miestä päivittäiseen arkielämääni. Mulla on hyvä asunto, työpaikka, auto, mökki, harrastukset ja ystäviä, en kaipaa mitään sohvaperunaa tuohon.

Kyllä välillä meni vuosia, ihmettelen aina näitä yh-kapakka-jatkuva-liuta-miehiä -juttuja. Itselläni meni parhaimmillaan yli 4 vuotta ilman sänkyseuraa ja kun olet nainen parhaassa iässä ja aktiivinen seksin suhteen, onhan se aika piinaa mutta siihen vaan tottuu. Nyt on mennyt edelliskerrasta kaksi vuotta ja tuntuu, että joku tarttis saada ennenkuin tämä "ruumis" ihan kuihtuu. En suin surmin hae yhden yön juttua, niitähän riittäisi. Nyt taas netin deittipalstalla haen ihan jotain seurustelukumppania mutta vähintään 100 km päästä ;)

mm12

kyllä ne on ihan muut ihmiset, jotka sekstaavat kuin yksinhuoltajat.

äly hoi

Kyllähän fiksuin ja turvallisin tapa on hoitaa homma ihan itse. Dildot on keksitty aika päivää sitten.

just niin

samaa mieltä kuin edellinen. Mielikuvitusta ja vempaimia peliin.
Piipahda joskus vieraalla paikkakunnalla kauppaan ja osta itsellesi laite tai pari samalla kertaa. Tai tilaa postimyynnistä. Sieltä saa anonyyminä vaikkapa mitä.

scaax

Hyvä kysymys, mikä seksielämä?...

Noi yh-kapakka-kommentit ovat stereotypioita, joilla ei ole pohjaa todellisuudessa. Enemmistö yh:sta on tosiaan varmaan aika lailla neljän seinän sisällä.

Itseäni ärsyttää, kun miehet luulevat yh:lle kelpaavan kuka vaan. Sanoisin, että asia on päinvastoin - jos heillä ei olisi mitään laatustandardeja, niin he eivät alunperinkään olisi yksinhuolajia...

tanttaralla

Käytän yhden yön suhteita, miksi se naiselle olisi pahempaa kuin miehelle? Jos kumppani on miellyttävä, voidaanhan sitä tavata uudelleenkin. Eikä silti tarvitse jokaikinen yö olla jonkun kanssa, kerran pari kuukaudessa pahimpaan nälkään. :)

N´´

Silloin ei ole ongelmaa, jos lapset on joka toinen viikonloppu jossain muualla, että koti on tyhjä tai yleensä pääsee ovesta ulos edes johonkin ilman lapsia. Kaikilla ei ole niin "onnellisesti" asiat ja lasten silmien eteen ei halua tuoda sellaista miestenvirtaa, kuten joku jo totesi. Itselläni aikoinaan kun lapset harvoin, muutaman kerran vuodessa, olivat viikonlopun isänsä luona, olin aivan rättipoikki eikä olisi tullut mieleenkään lähteä kuppiloihin jotain miestä siihen yöksi vielä hakemaan. Jos virtaa riitti, oli kotona aina rästihommia.

Vaikka dildoja olisi joka laatikossa, ei se korvaa kyllä aitoa tunnetta kun toisen iholle pääsee.

Minulla nyt vasta helpottaa, ikää on 51 vee ja viimeinen on muuttamassa pois kotoa. NYT on aika itselle ja suhteelle. Tosin ei myöskään kotiini asumaan, mutta voi sitä olla mukavammin ja vapaammin yhdessä. Että 21 vuotta on mennyt ilman miestä huushollissa (toki muutama seurustelu), lapset ovat olleet mun perhe.

näin täällä

Olen yli nelikymppinen ja ollut YH:na 6-v, mutta siinä välillä oli seurustelusuhde, joka kesti n. 4-v. Minäkään en halua yhden yön juttuja. Rakastan seksiä, mutta minulle seksissä on kyse muustakin kuin pelkästään siitä, että joku työntyy sisääni, sillä minulle seksi on enemmän RAKASTELUA eli sellaista kokonaisvaltaista välittämistä, hyväksyntää yms. Entinen seurustelukumppanini käy luonani 1-2 kertaa kuukaudessa silloin, kun lapseni ovat isänsä luona.

Olen huomannut, että seksi on paljon parempaa tämän ex-kumppanin kanssa kuin silloin seurustellessa. Olen huomannut, että määrä ei todellakaan korvaa laatua. Koska emme kumpikaan seurustele, niin kummallakin on oikeus etsiä uutta puolisoa, joten kondomia käytetään. Tosin olen ollut huomaavinani, että tämä mieskään ei ole ollut kovin innokas etsimään uutta seurustelukumppania, kun tämä meidän systeemi toimii niin hyvin. Kummallakin ehtii parissa viikossa tulemaan kunnolla "ikävä ihoa" ja on uskomatonta, miten parin viikon selibaatti vaikuttaa siihen, että toisen kosketus tuntuu niin järisyttävän ihanalta. Seksissä on läsnä myös luottamus, sillä muutaman vuoden seurustelun aikana ehti tutustua toisiinsa kunnolla, joten tiedän, että voin luottaa häneen, vaikka seurustelusuhde muiden syiden takia aikanaan päättyi.

Jos tämä ns. vakipanosuhde päättyisi, niin en ole varma, että mitä tekisin. Ehkä sitten olisi jo aika yrittää taas muutaman vuoden tauon jälkeen ihan oikeaa seurustelusuhdetta.

yh-mammat pohjasakkaa

Olipa huvittavaa. JOS näillä yh-mammoilla olisi korkeat laatustandardit, he toki olisivat edelleen yhdessä kumppaninsa kanssa. Koska kuka sitä nyt huonon miehen kanssa lisääntyä tahtoisi - ja toisaalta: jos mies on hyvä, miksi erota, jos on vielä tämän kanssa mennyt lapsenkin tekemään? Eli yh-mammat eivät alunperinkään ole turhan tarkkaan miestään valinneet, mutta liääntymään vaan on pitänyt päästä. Säälittävää käytöstä, ja sitäpaitsi vastuutonta.

N´´

No, provo mikä provo oli odotettavissa tähänkin ketjuun.

Tosiasia kuitenkin on, että kun katson täällä miesvaltaisella työpaikallani näitä ukkoja (heitä on n. 200) niin monesti mietin, että kuinka kummassa KUKAAN nainen voi tuonkin kanssa ihan aviossa olla kun en meinaa pystyä kahvikupillista juomaan saman pöydän ääressä. Kyllä en huolisi näistä yhtäkään kanssani samaan petiin, edes nukkumaan saati sitten muuten elämääni. Joskus tuntuu, että naisille kelpaa ihan kuka tahansa, jolla jotain killuu isovarpaitten välissä ja tuo tilipussin kotiin.

nämä ovat hauskoja

Joku yh-mammaraukkako se siellä boostailee olematonta itsetuntoaan? :D

Kyllä kaikkein käsittämättömintä on se, että joku tekee vielä lapsiakin ällöttävän äijän kanssa ja sillä tavoin sitoo itsensä tähän loppuiäkseen. Eipä siinä enää auta, vaikka kuinka heittäisi äijän ulos nurkistaan (tosin todennäköisemminhän se äijä lähtee itse, timmien synnyttämättöminen perään...)

ja syystä

etteivät saa lapsenvahtia? Onhan tunnettuja yh:ta joilla menee tosi lujaa - tai on mennyt!

annale

Miksi yksinhuoltajien seksielämää kauhistellaan? Hehän ovat sinkkuja ja siten vapaita etsimään seksiseuraa mistä haluavat kuten muutkin naimattomat naiset. Jos parikymppinen sinkkutyttö viettää railakasta seksielämää, se on ihan normaalia, mutta jos kolmikymppinen yksinhuoltaja tekee sitä samaa, se on hyvin, hyvin tuomittavaa ainakin elleissä. Ovatko yksinhuoltajanaiset (miehillehän normaali seksielämä on sallittua olipa sinkku tai etähuoltaja) jotenkin pelottavampia kuin lapsettomat sinkut?

kiinni sidottu

Didlot eikä omat sormet eivät pysty tarjoamaan sitä läheisyydentunnetta ja välittämisen tunnetta, mitä vain toinen ihminen voi antaa.

Minä olen ollut yksinhuoltaja "aina". eli nyt jo nuoren aikuisen lapsen äiti.
Poikani sai alkunsa aikoinaankin yhden illan suhteesta, jonka olisin sallinut jatkua pidempäänkin. Mies ei kuitenkaan koskaan ottanut yhteyttä.
En ole koskaan ollut parisuhteessa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Aikaisemmin en ollut puutteessa, vaikka välillä sekstailinkin jos sopiva mies osui tielle.

Nyt kaipaan seksiä ja miehen käsiä ympärilleni ja läheisyyttä ja toisen ihmisen läsnäoloa enemmän kuin ikinä ennen.

Näen kosteita unia ja unia muuten vaan miehistä, jotka symbolisoivat menneitä miessuhteita.

olen alkanut muistelemaan parikymppisen itseni miessuhteita ja miten tyhmä olen ollut kun olen päästänyt monet menemään, jotka olisivat halunneet pitempää ja syvempää suhdetta.

Olen myös ollut seksuaalisesti hyvin pidättäytynyt, koska olen kokenut 17 -vuotiaana läheltä piti raiskauksen.

vasta nyt , kun lähentelen viittäkymppiä, olen tajunnut että seksuaalinen väkivalta on jättänyt minuun jälkeni. ja estänyt minua nauttimasta seksistä.
En ole saanut puhuttua asiasta kenellekään - en edes omaisilleni.
Enkä tiennyt että se oli syy minun estoihini ja pidättäyneisyyteeni aikaisemmin miessuhteissa.

He vain ihmettelivät, että en halunnut. Jo pelkästään tilanne, missä vaikka nojasin seinään, ja miehen kädet niinsanotusti porttina, teki minuun paniikinomaisen tunteen, että pitää päästä tilanteesta pois.

Nyt antaisin mitä vain, että saisin selittää, miksi olen käyttäytynyt niin miten olen käyttäytynyt.
Silloin en itsekään ymmärtänyt miksi minulle tuli paniikki, vaikka kaipasinkin.

mennesiyyden kiinni sitoma.