johan on

jos isä ei saa lastaan kuriin moneen vuoteen... voi huoh..huoh vaan tuollaista isää.
Tosiasiahan on että, nimenomaan tuo isä aiheuttaa ja mahdollistaa sen tyttärensä käytöksen.

Kunnon faija olisi jyrähtänyt muksulleen jo puolen vuoden kuluttua, että nyt riittää huono käytös.
Likka olisi mököttänyt pari iltaa ja sen jälkeen homma olisi ollut sillä selvä. Rauha maassa ja ihmisllä hyvä tahto. Mutta kun ei, pelätään että ne lapset on lasia.

Ap:hän nimenomaan painottaa sitä asiaa, että tyttö käyttäytyy niinkuin käyttäytyy ihan isän luvalla.

Minä olisin nostanut kytkintä ap:nä jo aika päivää sitten.

mie?

Tätä menetelmää minä noudatan ja ainakin rauha on maassa. Välit eivät ole hyvät ja tuskin sitä tulevat ikinä olemaankaan, mutta eipähän tapellakaan. Vähän kiusallista kylläkin olla kaksin miehen lapsen kanssa kotona, kun yrittän vaeltaa haamun lailla näkymättömänä ja kuulumattomana.

ap

No näin se on, että jos lapselle antaa aseet niin kyllä siinä isä turpaan saa. Olen usein ihmetellyt ja puhunut asiasta, että miksi antaa tytön pallottaa aikuista ihmistä, mutta ei kuulemma ole siitä kiinni, että pelkäisi tytön reaktioita(naurettavaa) vaan ettei tulisi paha mieli kun niin harvoin kuitenkin näkevät, joten silloin homma toimii puolin ja toisin, isä levittää punaisen maton, ja tytär talloo minkä ehtii.
Mutta hei, molemmille se näyttää sopivan, vain minulla välillä kaasuttaa vähän yli, joten olen ottanut asenteen vuosien tuomalla turhautumisella; kun metsä ei vastaa niinkuin sille huudetaan, on paras panna metsurin kuulokkeet korville:) Kun ketään ei väkisin pysty muuttamaan ja ollaan eri kulttuuritaustoilla ja erilaisella menneisyydellä varustettuja, on hyväksyttävä tilanne, tai mennä omille teilleen.
Toistaiseksi ajamme osan aikaa yhteisellä tandemilla, ja sivuvaunuissa keikkuvat kakarat (nuoret aikuiset) ja välillä poljen ihan itsekseni. Eämä ei ole niin mustavalkoista tai yksiviivaista että kertaheitolla päätetään asioista. Itse ainakin puntaroin tottumuksestakin useammasta näkökulmasta asioita, ei siitä kyllä haittaakaan ole . Eika ole ollut.

yxi nyxä

Hyvin ja hauskasti kirjoitettu ap! Way to go, girl !
Tuo on juuri niin tästä aidosta elämästä, minkä niin moni "nyksä" joutuu näkemään ja kokemaan.
Mutta vikahan on kuitenkin aina meissä, eikös niin ;)

Yritetään kuitenkin lohduttautua sillä ettemme ole ainoita tässä veneessä, voitais oikeastaan perustaa "anonyymit paskat nyksät ry." !!!

Mukana!!

Ehdottomasti olen jäsen tässä yhdistyksessä.

ap

Minä myös!

bon voyage

Mielestäni sulla on kaksi vaihtoehtoa ja maksajana sinä päätät.
Jos tyttö tulee mukaan, on vastuu hänestä on miehellä. Jos hän haluaa maata esim. sängyssä puoliinpäiviin eikä halua tehdä asioita joita te olette poikanne kanssa alunperin suunnitelleet, niin jääkööt hotelliin -sekä mies että tytär. Eli lyhyesti: matka toteutettaisiin sinun ehdoillasi, ei juosten tytön pillin mukaan. Voihan siinä käydä niinkin, että tyttö on kaikessa innolla mukana. Jos nelistään lähdette, niin ota positiivinen asenne ja toimit etukäteissuunnitelman mukaisesti jos perillä on kiukuttelua. Ole itsekäs, tosiaankin!

Toinen vaihtoehto on, että sanot miehelle että matka tehdään kolmistaan -tai kahdestaan, koska et halua olla lapsenlikkana ja kiukkuvahtina kalliilla lomalla. Jos mies suuttuu, niin anna mököttää. Voit myös ehdottaa, että teette yhdessä sitten toisen matkan.

Miksi muuten sinä maksat kaiken? Eikö miehellä ole rahaa? Kuinka hän voi siinä tapauksessa edes ehdottaa, että sinä maksaisit myös tytön matkan, vai maksaisiko hänen matkansa tytön äiti?

ap

No toimintasuunnitelmana tuo varmasti toimisi :)
Minä maksan miehen matkan, koska tulin luvanneeksi, ei miehellä ole rahasta puute, päinvastoin, mutta ajattelin sen nk. myöhäisenä syntymäpäivälahjana minulta, MIKÄLI päätyisimme lähtemään yhdesä.
Tytön matkasta en tiedä, kun en häntä sinne aio ottaa.Mutta se on varma, ettei tytön äiti taatusti osallistuisi siihen.
Tilanne on siis vieläkin auki, mutta v.loppuna se ratkeaa. Miehellä ja minun pojallani on hyvät ja lämpimät välit, kumma kyllä, ja poika itse toivoi, että mies lähtisi mukaan, vaikka se meidän reissumme onkin ensisijaisesti. Että otapas nyt tästä selvä.

fffffffffffffff

Miehellä ja pojallasi on hyvät välit, toistaiseksi. Kohta mies huomaa että sinulla ja hänen tyttärellään ei olekaan samanlaiset välit kuin hänellä poikasi kanssa. Se muuttaa tilanteen.

bon voyage

Kun miehellä ja pojalla on hyvät välit, niin kannattaisi yrittää paikkailla myös tytön ja sinun välit kuntoon. Matka voisi olla uusi alku. Mutta ehdottomasti täytyisi tehdä tytölle etukäteen selväksi, että jos halua ei sopuisaan ja iloiseen reissuun ole, niin kannattaa suosiolla jäädä kotiin. Puhu ensin miehelle asiasta ja sen jälkeen palaveeraatte mies, tyttö ja sinä. Ei uhkailu hengessä vaan hyvällä mielellä rakentavasti. Sanokaa tytölle vaikka jotenkin niin, että hän voi pari päivää miettiä, mitä matkalta haluaa ja odottaa...

Minulla itselläni oli teini-iässä tosi kireät välit isäpuoleni kanssa, mutta tuossa 17-18 välit paranivat erittäin lämpimiksi, johtuen varmaan oman teiniangstini laantumisesta. Tyttärellä on varmastikin myös kaikenlaisia mylllerryksiä ja hormoonimyrskyjä ja toivotaan, että ne rauhoittuvat ajan myötä. Sitä odotellessa ei kannata olla kohtuuton, vaan rakentaa pikkuhiljaa suhdetta ottaen huomioon, ettei tytär ole teini ikuisesti, vaan hän on "kohta" oman perheen perustava nuori nainen..

Kerrothan miten teidän keskustelut menivät -toivotaan, että hyvin!

Onko...

asia jo ratkennut?

talikka

Saako liittyä mukaan? :-)

ap

tervetuloa mukaan!
aikaa on mennyt, ja silmät ja korvat auenneet :)
ratkaisu löytyi helposti, pojan kanssa hauska riemuloma kaksin.
Nimittäin, kuka tuossa ylempänä sen arvasikaan, iskä totta tosiaan huomasi, että hän ei viihdy tyttärensä kanssa kuin poikani kanssa, ja siitä seurannut syyllisyys yms. sai aikamoiset mittasuhteet.
Valitettavsi tytär ei ole aikuistuva nuori, joka kohta perustaa perhettä, on entistä kiukkuisempi, ja osaa olla tosi ilkeä, piiloilkely on oikein leipälajinsa, mutta kun ei tarvitse enää yrittää, sivuutan homman, ja toivon, että hänestä tosiaan löytyisi vielä se aikuistuva ihminen. Nyt ei kyllä ole mitään merkkiä, vaan käänne on pahempaan päin, mieleltään kuin kiukkuinen kuusivuotias, mutta vaatii aikuisen etuja. Jos ihminen ei ota vastuuta ei mielestäni oikeutettu vaatimaankaan mitään...
Täytyy sanoa, että onhan uusperhe sellainen talkooprojekti, etten siihen kyllä enää lähitisi, jos tietäisi.

talikka

Juu en tiedä myöskään lähtisinkö enää matkaan, jos tiedossani olisi ollut nämä kaikki asiat jo lähtötilanteessa. No tässä ollaan eikä sitä oikein tuota rakasta miestä viitsi hylätäkään, vaikka sen poika ärsyttävä onkin (riittämätön ilmaisu). No onneksi ei asu meillä ja toivottavasti ei koskaan muutakaan. Ja nyt jo näkyvissä, ettei aina sovittuna aikana edes tule, onneksi. Odottelen siis tulevaisuutta ja aikaa parempaa, yrittäen jaksaa.

*Siri*

Minä myös mukana "anonyymit paskat nyxät" -yhdistyksessä.
Enkä missään tapauksessa enää tähän sotkuun itseäni pistäisi tai ainakin tekisin rajat selväksi heti. Ei tämä ole mikään perhe, eikä mikään aikuisten kommuunikaan, en tykkää.