analysaattori

Kalorimääräisesti syöt kuitenkin vähemmän kuin ennen ja etenkin hiilihydraattimäärät ovat myös vähentyneet huikeasti!

Njaa

Totta kai näin, kommenttini, että olen laihtunut alkamalla syödä useammin ja pienempiä annoksia oli vastine seuraavaan:

"- Esim tiuha ateriarytmi ("syö pieni ateria parin tunnin välein")on johtanut kansan lihomiseen ja 2. diabetkseen. Ihminen ei ole märehtijä".

Eli omalta kohdaltani päin vastoin on johtanut hoikistumiseen, ja sokeriarvot ovat yhtä hyvät kuin aiemmin, sillä pieni ateria tarpeeksi usein on poistanut esim. tarpeen ahmia leipää.

Entinen sairas

Olin insuliinia käyttävä diabeetikko ja opettelin syömään siten, että sokeri ei nouse kovin ylös.Olen ollut 2 vuotta täysin ilman lääkkeitä, paino on laskenut vain vähän eli ylipainoa kyllä on.

Nyt syön puoli kahvikupillista kerralla, mutta 2-3 tunnin välein ja viimeisen aterian yhdeltä yöllä, koska nukun myöhään. Aamupala kello 10.oo. Jos en syö noin usein, verensokeri laskee liian alas ja saan hypoja.
Jos syön makeaa, syön sen mukana vähän rasvaa. Näin verensokeri ei nouse kuten voisi kuvitella. Leipää syön vain 2 palaa päivässä, perunaa en juuri lainkaan, en myöskään riisiä tai makaronia. Joskus syön pienen pullan ja leivoksenkin viikonloppuna. Ruisleivän jouduin jättämään maha-oireitten vuoksi pois.Kananmunia menee paljon. Kalakeiton teen kesäkurpitsasta. Pizzapohjan teen kesäkurpitsasta.
Makeisia en yleensä syö, en myöskään limuja, mutta kermaa ja rahkaa menee paljon Syön paljon marjoja, hedelmiä en syö kuin aivan joskus.. Alkoholia käytän vain joskus, olutta en kylläkään juo koskaan. Aikaisemmin join reippaasti.
Margariinia ei meillä käytetä, voita tai oliiviöljyä kun rasvaa tarvitaan.
Mikään mitä terveydenhuollossa on neuvottu ei ole pitänyt paikkaansa. Diabeteshoitajalla en käy ja lääkäriä tarvitsen harvoin.

rasvakarppi

Samaa kertovat ruotsalainen tutkija ja lääkäri tässä suomeksi tekstitetyssä FST:n dokkarissa.
Frlegade kostrd | Spotlight | Toista | YLE Areena | yle.fi

.--

miten teet pizza pohjan kesä kurpitsasta?

Uuno Niskalaukaus

Yksi tapa jota tiedän käytettävän on että siivutetaan vaan kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi ja ladotaan ne pellille "pizzapohjaksi". Kai tuosta voisi tehdä myös jonkun "rösti-tyyppisen" pohjan raasteesta ja kananmunista. Se vaatinee tosin esipaiston ennen kuorrutusta.

Omia kokemuksia ei ole, joten oikeudet pidätetään ja vastuusta paetaan...

pizzapohja

Pohjan voi tehdä aika monella eri tavalla. Itse en ole kokeillut kesäkurpitsaa siinä, moni tekee esim. lasagnenkin kesäkurpitsaa käyttäen. Meillä tehdään pizzapohja sekoittamalla yksinkertaisesti kananmunia ja juustoraastetta sopivanvahvuiseksi taikinaksi, taikina pellille ja uuniin hetkeksi esipaistoon ja sen jälkeen täytteet päälle. Tulee ihan kiinteä, ei valu ja on herkullista.

Paljon rasvaa...

Mietin tässä vaan tuota rasvan määrää ja kolesterolia, joka kananmunasta ja juustoraasteesta tulee. Mieheni on ykköstyypin diabeetikko ja meillä tuo kaikki ylimääräinen rasva on pois ruokavaliosta ei niinkään sokerit. Jos ajatellaan ylipainosta johtuvaa dibetesta, niin silloin kyllä käyttäisin mielummin sitä kasvispohjaa tai täysjyvä-vesi-suola-hiiva pohjaa. Olen koulutukseltani lähihoitaja ja useasti kuulen diabeetikkojen puhuvan sokerin haitallisuudesta eikä rasvan. Kuitenkin tuo rasva on se vihollinen numero yksi.

mikä logiikka

Totta kai se on tuhti tuo pizzapohja ja monesti koko pizzakin siinä samalla, mutta se se idea onkin, pitää hyvin nälkää eikä sitä olekaan tarkoitus syödä koko pellillistä kerralla. Minunkin mieheni on ykköstyypin diabeetikko, kumma kyllä hänen veriarvonsa ja verensokerinsa on pysynyt paljon paremmalla tasolla nimenomaan syömällä SOPIVAN määrän rasvaa ja vähentämällä sokereita, ylipäätään hiilihydraatteja. Olokin on tasaisempi, eikä ole kärsinyt enää hypoglykemiakohtauksista ja ylenmääräisistä verensokerin heilahteluista. On myös voinut vähentää insuliinin pistämistään jonkin verran, kun ei syö verensokeria nostattavia ruoka-aineita. Tietysti sokeri ja rasva yhdistettynä eivät ole mikään hyvä yhdistelmä. Kun sokeri (tarkoitan myös muita hiilihydraatteja kuin pöytäsokeria) nostaa verensokeria, miten _sokeritautiselle_ voisi sokerin syöminen olla hyvä juttu ja rasvan syöminen pahasta? Entä mitä järkeä syödä ensin hiilihydraatteja ja sen jälkeen pistää insuliinia, jonka jälkeen syödä taas hiilihydraatteja jotta verensokeri ei laske liian alas? Voi kunpa joku selittäisi missä tämänkin kuvion logiikka piilee.

Näin minä sen..

Varsinkin 1 tyypin diabetekseen liittyy selkeästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, joita voidaan ehkäistä käyttämällä pehmeitä rasvoja. Noita pehmeitä rasvoja on kalassa, kasviöljyissä ja (kiistellyissä) rasvalevitteissä sekä margariineissa. Diabeetikon siis kannattaa välttää kovia eläinrasvoja, kovetettuja kasvirasvoja ja kookosrasvaa sekä piilorasvoja ; voi, juusto, kerma, rasvaiset maitovalmisteet ja lihat, makkara, suklaa, leivontamargariini, leivonnaiset sekä valmisruoat. Runsasrasvainen ruoka hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja sisältää runsaasti energiaa. Diabeetikolle olisi ihanteellista, että paino ei kohoaisi vaan pysyisi suositusarvoissa eli normaalina. Eli käänteisesti kun diabeetikko (tyyppi1) syö päivittäin riittävästi hiilihydraatteja (kokonaisenergiasta 45 - 60%) niin rasvan ja proteiinin määrä pysyy suhteellisen alhaisena. Kun vielä valitaan ns pitkäkestoisia, jalostamattomia hiilihydraatteja, joita on mm kokojyvätuotteissa, pavuissa, hedelmissä ja kasviksissa. Hiilihydraatin lisäksi edellä mainituissa on runsaasti kuituja, jotka auttavat hidastamaan hiilihydraattien imeytymistä elimistöön, mikä taas hidastaa hiilihydraattien muuttumista glukoosiksi eli sokereiksi.
Juuri se kuinka nopeasti ne imeytyvät ja kuinka paljon niistä imeytyy, vaikuttaa painoon.

enosetä

ihmettelen vaan miksi pistät insuliinia? toistavuotta olen ollut ilman pistoksia, koska en syö hiilaripitoisia ruokia. nehän just muuttuu sokeriksi elimistössä.voita pitää kyllä ruokaan laittaa, ja jos vielä saisi oikeeta lehmänmaitoo niin sitä joisin. kananmunia menee noin 3kpl aamuisin, eikä kolesterollit vaivaa. eli kokemusta on diabeteksestä omasta takaa.

Raakaa peliä

Tuo karppaus sopii joillekin 2 tyypin diabeetikoille, joilla ei ole sydän- ja verisuonisairauksia eikä geneettisiä perintötekijöitä. Yleensä tuo kakkonen on sidoksissa metaboliseen oireyhtymään. Kun paino saadaan putoamaan reilusti, verenpaineet laskemaan, veriarvot kohdalleen, elintavat korjattua ei tuota pistohoitoa tarvitakkaan tai selvitään pelkillä pillereillä tai lääkitys voidaan lopettaa kokonaan (edellyttää, että haima erittää insuliinia). Karppauksessa on kuitenkin vaaransa lähinnä aivojen sekä hermostovaurioiden takia. En suosittele ruokavaliota, jota käytätte tyypin 1 diabeetikolle.

mitäh

Voisitko kertoa, mitä aivovaaroja ja hermostovaurioita mahdat tarkoittaa?

Neuronit

Ihmisen elimistö on hienoakin hienompi kemiallinen laite, joka koko ajan pyrkii pitämään yllä erilaisia toimintoja sekä korjaamaan mahdollisia vikoja. Se mitä syömme, juomme, hengitämme eli kaikki se mikä liittyy ihmiskehon ylläpitoon vaatii tiettyjä asioita kuten vitamiineja, hiilihydraatteja, hivenaineita, happea, vettä... Hyvä balanssi saavutetaan kun tehdään niin, että elimistö saa sen mitä se toimiakseen hyvin tarvitsee ei liikaa mutta ei myöskään liian vähän.

Kehon käyttämiä polttoaineita ovat sokerit, rasvat ja aminohapot, joista neuronit (hermosolu joka välittää impulsseja) voivat käyttää energialähteenään vain glukoosia. Solun tärkein ja neuronien ainoa energialähde on glukoosi. Neuronien tuhoutuessa tai kuollessa ne eivät enää uusiudu. Jos ravintona käytetään sellaista energiaa, josta elimistö ei voi saada riittävästi noita tarvittavia sokereita, niin on selvää, että neuronien tuhoutuminen on varmaa. Kun vielä tiedetään mihin karppauksen painoa pudottava vaikutus perustuu (elimistön kuivumiseen eli veden poistumiseen) ei paljon tarvitse arvailla miten elimistö siihen reagoi. Ihmisen aivoista suurin osa on vettä.. Vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio sisältää niukasti elimistössä sokereiksi muuttuvia hiilihydraatteja. Jos esimerkiksi diabeetikko ei saa riittävästi sokereita niin ensi sijaisesti elimistö hakee ja kuluttaa niitä sisäelimistä sekä aivoista.

Lainaus:
VHH-dieetin huonot puolet (Reijo Laatikainen):
1. Runsas rasvan saanti saattaa lisätä joidenkin syöpätapausten ilmaantumista
2. Erittäin runsas eläinrasvan saanti saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista. Tosin uudet meta-analyysit (kts. kohta 4 alla) haastavat tämän klassisen tiedon.
3. Runsas punaisen lihan käyttö saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautiriskiä ja joidenkin syöpätyyppien ilmaantumista
4. Aiheuttaa usein ummetusta. Ummetuksen voi välttää valitsemalla kuitupitoisia kasviksia.
5. Saattaa aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen
6. Huonosti toteutettuna johtaa alhaiseen kuidun ja joidenkin suojaravintoaineiden saantiin. Tätä puutetta voi korjata monipuolisella ja runsaalla kasvisten, pähkinöiden ja hedelmien käytöllä.
7. Ei sovi henkilöille, jotka tarvitsevat hiilihydraatteja enemmän kuin keskivertokansalaiset tai ovat riippuvaisia muutoin hiilihydraattien tasaisesta saannista. Tällaisia henkilöitä saattavat olla raskasta ruumiillisessa työtä tekevät, kestävyysurheilijat ja nuoruustyypin diabeetikot.
8. Lisää veren uraattipitoisuutta ja siten voi lisätä kihdin riskiä ja kihtiä sairastavien oireita.

Kiinnitän huomiota kohtaan 7, jossa kuten edellä mainitsin dieettiä ei suositella ykköstyypin eli nuoruustyypin diabeetikoille. Asiasta on myös olemassa tutkimustietoa.
Pitkäaikainen karppaaminen ja rankka painon pudotus rasittaa elimistöä sekä hermostoa. Oireet ilmenevät esimerkiksi alaraajojen hermotuksen puuttumisena ja puutumisena sekä erilaisina neurologisina oireina, jotka ovat hyvin yksilökohtaisia.

elämäntapakarppi

No jopas... Kyllä kroppa osaa tehdä nämä "aivohiilarit" itsekin (muuntamalla aminohapoista ja rasvasta), muutenhan esim. kestävyysurheilijat ja monet luonnonkansat olisivat ihan vihanneksia... Glukoosikin hajotetaan monimutkaisemmista hiilareista vasta kropassa. Ja johan tässä varmaan itselläkin yli kymmenen vuoden vähähiilarielämän jälkeen olisi asiantuntijatyön tekeminen mahdotonta. Huomaapa, että vähähiilarinen ruokavalio ei ole kokonaan hiilariton, kyllä siinä aivoille ja neuroneille on riittävästi. Jos luonto olisi rakentanut runsaan hiilarien tarpeen välttämättömäksi, ei meillä varmaan olisi kropassa rasva- vaan pelkkiä hiilarivarastoja.

Karppauksen painoa pudottava vaikutus perustuu - kuten muissakin laihdutuskuureissa - siihen että syödään vähemmän kuin kulutetaan ja käytetään omia rasvavarastoja. Et kai väitä, että kymmenien kilojen painonpudotukset joissa myös mitat pienenevät kymmeniä senttejä, olisivat pelkkää vettä? Alussa toki nesteitä lähtee. Kyse ei ole elimistön kuivumisesta ts nestehukasta, vaan lihasten glykogeeni(=sokeri)varastoihin sitoutuneesta nesteestä. Karppauksen idea perustuu siihen, että hiilarien ja energian määrää rajoittamalla omat rasvat palavat tehokkaammin (tutustu insuliinin toimintaan ja ymmärrät miksi) ja samasta syystä ihmisen on myös helpompi sinnitellä niillä vähäisemmillä kaloreilla. Karpata voi myös laihduttamatta, kuten itse teen. Syön saman verran kuin kulutan eikä painoni putoa, enkä sitä haluakaan kun ei ole tarvetta laihduttaa.

Ihmisten aivoista lähes puolet on rasvamolekyylejä, eikä siellä ole glykogeenivarastoja, joten tuo glykogeeni-nesteiden lähtö ei koske aivoja, niiden kompositio ei muutu kuin hyvin pitkällä ja niukkaenergisellä laihdutuskuurilla, jolloin elimistö ottaa myös aivojen rasvan hyötykäyttöön. Aivoissa ei ole mitään hiilarivarastoja, joita diabeetikko tai kukaan muukaan kuluttaisi. Muualla elimistössä (lihaksissa ja maksassa, ei muissa sisäelimissä) hiilarivarastot ovat juuri sitä varten että niitä kulutetaan. Niitä kulutat sinäkin esim. yön ajan ja aamulla olet koko lailla hiilareista tyhjillään.

No tuota... itse olen yli 10 vuotta elänyt vähähiilarielämää. Painoa en ole koskaan pudottanut sillä tajusin säätää ruokavalion kuntoon ennen kuin lihoin yli äyräiden. Harrastan kestävyysjuoksua, kuntosaliharjoittelua ja tanssia kuten jazz ja baletti, enkä ole havainnut hermotuksen puuttumista tai muitakaan neurologisia oireita. Kyllä ne noissa lajeissa olisivat jo tulleet esiin. Voisitko ihan vaikka etsiä tutkimustietoon perustuvan lähteen tälle väittämällesi? Sitä ei tosin taida löytyä, kun ne hiilarit (syödyt ja elimistön itse valmistamat) taitavat kuitenkin vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa aivan mainiosti riittää hermoille ja muullekin kropalle.

Tietoa löytyy

Ensinnäkin ketju käsitteli diabeetikon ruokavaliota. Toiseksi kysymys, johonka vastasin liittyi tyypin 1 ja kakkostyypin diabeetesta sairastavien suositeltavaan ruokavalioon. En käy kiistelemään vähähiilihydraattisen ruokavalion (tässäkin on muistettava, että vhh ruokavalioita on eri tasoisia) hyviä tai huonoja puolia kun kyseessä on perusterve ihminen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on ihan ok terveellä henkilöllä, jolla ei ole mitään sellaisia elimellisiä tai perinnöllisiä sairauksia, mutta jos kyseessä on diabeetikko ja varsinkin tuo tyyppi 1 niin silloin ei.

Diabetesliitto:
Vähähiilihydraattpitoinenruoka - vhh
Vähähiilihydraattisia ruokavalioita kutsutaan monilla nimillä, esimerkiksi: Atkinsin dieetti vhh-dieetti karppaus Heikkilän dieetti Pellinki-dieetti. Monet saavat näistä apua painonpudotukseen ja verensokerin hallintaan, ja se on arvokas asia.
Valitettavasti ruokavalioiden terveellisyys joiltakin muilta osin ja pitkäaikaisesti on kiistanalaista.
Vaikka dieetit alentavat verensokereita ja kolesterolitasoja ja vaikka niillä on mahdollista laihduttaa, ne ovat kuitenkin liian yksipuolisia, koska
- Esimerkiksi viljatuotteiden, hedelmien ja marjojen jättäminen kokonaan pois ruokavaliosta johtaa siihen, että terveydelle tarpeellisten kuitujen, eräiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jää niukaksi.
- Hiilihydraattien välttäminen johtaa liialliseen proteiinin ja rasvan saantiin. Öljymäisen rasvan suosiminen parantaa tilannetta, mutta vähähiilihydraattisilla dieeteillä juuri kovan rasvan saanti on usein liiallista.
- Tutkimustulokset ravinnon ja terveyden välisistä suhteista antavat viitteitä siitä, että pitkään noudatettu runsasrasvainen ja runsasproteiininen ruokavalio lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Jo tyypin 2 diabetes sinänsä suurentaa tätä riskiä.
- Munuaiset saattavat kärsiä siitä. Jos diabeetikolle on kehittynyt pienikin munuaisvaurio (mikroalbuminuria), runsas proteiinin saanti voi olla haitallista.
- Runsas proteiinin saanti voi johtaa liialliseen puriiniaineiden saantiin ja lisätä kihtikohtauksen mahdollisuutta. Metabolinen oireyhtymä lisää muutenkin mahdollisuutta sairastua kihtiin.

Duodecim: Ravitsemustutkija, sisätautilääkäri Antti Aro
Hiilihydraattirajoituksen ("alakarppaus") ongelmat
Tärkkelys ja sokerit esiintyvät ruokavaliossa luontaisesti yhdessä imeytymättömän ravintokuidun kanssa. Niinpä hiilihydraattien saannin rajoittaminen vähentää myös hyödyllisen kuidun saantia. Valtaosa vähähiilihydraattisia ruokavalioita noudattavista kärsiikin kuidun puutteen aiheuttamasta ummetuksesta. Lihasten energiakseen käyttämän glykogeenin muodostuminen vähenee, ja tämä voi haitata kestävyysliikuntaa. Laihtuessa sokeriaineenvaihdunta paranee ja veren rasva-arvot korjaantuvat, mutta painon taas noustessa alkaa ruokavalion koostumus jälleen vaikuttaa, glukoosin sieto voi heikentyä ja runsas kovan rasvan saanti nostaa veren LDL-kolesterolia.
Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksia ei ole kyetty seuraamaan kontrolloiduissa kokeissa. Etenevät väestötutkimukset Ruotsissa ja Kreikassa ovat kuitenkin vihjanneet, että hiilihydraattirajoitukseen liittyy lisääntynyt kuolleisuus sydäntauteihin. Ruotsalaisen arvion mukaan hiilihydraattien saannin vähentämiseen kymmenellä prosenttiyksiköllä liittyi kymmenessä vuodessa 18 % suurempi sydäntautikuolleisuus. Samansuuntainen havainto tehtiin USA:ssa seurattaessa yli 85000 naisen ja lähes 45000 miehen terveydentilaa 20-26 vuoden ajan. Vähähiilihydraattinen ruokavalio suurensi kuoleman riskiä. Kuolleisuus keskittyi niihin henkilöihin, jotka olivat korvanneet hiilihydraatteja eläinrasvalla ja lihalla. Sen sijaan hiilihydraattien vaihtaminen kasvisruoan rasvoihin ja proteiiniin pienensi riskiä. Kuidun puute ja runsas kovan rasvan saanti ovat sellaisia hiilihydraattirajoituksen seurauksia, jotka voivat selittää suurentuneen sydäntautiriskin. Hiilihydraattien korvaaminen eläinrasvalla ja lihalla suurentaa myös tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Amerikan diabetesliitto (ADA) on ottanut varovaisen myönteisen kannan vähähiilihydraattisen ruokavalion lyhytaikaiseen käyttöön laihdutustarkoituksessa tyypin 2 diabeetikoilla. (Lähde: Diabetes Care, tammikuu 2011, liitelehti Standards of Medical Care in Diabetes – 2011) Hiilihydraattien määrän rajoittamista alle 130 grammaan vuorokaudessa ei suositella.

Ilanne-Parikka P, Hiltunen L. Tyypin 1 diabetes: Ruokavaliohoito ja liikunta. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja
Dansinger ML ym. Comparison of the Atkins, Ornish, Weight watchers, and Zone diets for weight loss and heart disease risk reduction. JAMA 2005; 293 :43–53
Fung TT ym. Low-carbohydrate diets and all-cause and cause-specific mortality. Two cohort studies. Ann Intern Med 2010;153:289-298
de Koning L ym. Low-carbohydrate diet scores and risk of type 2 diabetes in men. Am J Clin Nutr 2011; 93: 844-850
Lagiou P ym. Low-carbohydrate-high protein diet and mortality in a cohort of Swedish women. J Intern Med 2007; 261: 366–374
Sacks FM ym. Comparison of weight-loss diets with different compositions of fat, protein, and carbohydrates. N Engl J Med 2009; 360: 859–873

Mielestäni erittäin hyvä ja selkeä artikkeli, joka käsittelee asiaa varsin laajasti, löytyy
Suomen Lääkärilehti - Finlands Läkartidning Tepsiikö vähähiilihydraattinen ruokavalio lihavuuden hoidossa? Terveystieteen kandidaatti Emmikaisa Raussi sekä LKT, professori Matti Uusitupa Itä-Suomen kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion yliopisto. Artikkelissa on todella pätevää tutkimustietoa sekä runsaasti lähdekirjallisuutta asiaan liittyen.

ne neuronit

^Niin, mutta vaikka käsiteltäisiin mitä, ei ole oikein hyvien tapojen mukaista levittää virheellistä itse keksittyä tietoa asioista. Jos haluat lainata pitkiä pätkiä muualta niin olkoon niin, mutta tuo neuropuolen kommentti johon itse kommentoin (oli se sinun tai jonkun muun kirjoittama) oli niin täynnä asiavirheitä, että niihin täytyi puuttua. Diabeetikon kroppa kun ei mitenkään poikkea hermosolujen rakenteen ja toiminnan puolesta meistä muista. Eli sen kirjoittaja voisi nyt vain myöntää että tulipa pistettyä omiaan tuossa hermoston ja aivojen rappeutumisen kohdalla. Jos vaara olisi todellinen, varmaan myös nämä lainatut asiantuntijat siitä sanoisivat ensimmäisenä.

En myöskään siedä sitä, että esim. sanotaan kategorisesti että vhh-ruokavalio on liian vähäkuituinen ja vitamiineja ja kivennäisiä puuttuu. Eipäs puutu, paitsi jos on väärin ja Atkinsin/Heikkilän ym ohjeiden vastaisesti koostettu. Onhan virallinen suosituskin väärin koostettuna helposti vitamiinipuolelta vajaa. Sama koskee proteiinia: vähähiilarisessa ei syödä sen enempää proteiinia kuin tavallisessa suositusruokavaliossa, sen ovat nämä mainitut asiantuntijat keksineet itse.

Summa summarum, on epäreilua ja epäammattimaista asiantuntijoilta keksiä aivan omia, kärjistettyjä ja virheellisiä määreitä vhh:lle ja sitten todistaa, ettei se väärin koostettu ruokavalio olekaan hyvä verrattuna pilkuntarkkaan "ihanne"suositusruokavalioon. Tärkeämpää olisi pohtia, kuinka moni suomalainen todellisuudessa pääsee edes tärkeinä pidettyihin pehmeän rasvan ja kasvisten/hedelmien enimmäismääriin päivittäin. Ja kuinka paljon se virallinen suositus kannustaa tähän, kun niin voimakkaasti painotetaan viljaa ja vähärasvaisuutta. Toinen mielenkiintoinen seikka olisi arvioida vaikka sydänterveyden kokonaisriskejä. Jos diabeetikko tai siihen menossa oleva saa vhh:n ja lääkityksen säätämisen avulla verensokerit viitearvoihin, kolesteroli ja verenpaine laskee normaaliksi ja paino putoaa, ovat ne erittäin suuri plussa sydänterveydelle. Sanon jos, sillä näinhän ei kaikille käy, mutta eipä se suositusruokavaliokaan ihan kaikilla (monilla!) toimi niinkun asiantuntijan kirjassa lukee.

Muuhun en jaksa tässä puuttua, noita on moni jo täällä ja muilla foorumeilla kommentoinut.