hyvää pääsiäistä!

No joo, mun elimistö ei ole aikoihin sietänyt soijaa, mutta nyt luomusoijasta on löytynyt melamiinia. Eikä luomukermaa voi laittaa mämmiin, kun siinä on karrageenia jne...
http://koti.utanet.fi/~paula/xyz/090409.htm

Ei onneksi kukaan ostanut mämmiäkään, voi jatkaa vhh-linjaa ja luomumunia ja turkkilaista eko-jogurttia. Niillä sentään pärjää hyvin:-)

HK:n sininen

By the way, äitini on allerginen lihalle. Onko hän oikeutetumpi kasvisruokaan kuin minä joka en aatteen puolesta syö lihaa? "kasvishössötyksiä"? Ihan oikeestiko nykypäivänä vielä puhutaan noin, elkää viittikö aikuiset ihmiset? Suoraan sanottuna jos äitini kanssa syödään lihaa niin tuloksena on että joko istutaan ripulilla pari päivää ja piereskellään ihan hirveästi tai oksennetaan ruoka pois parin tunnin sisällä. Toivottavasti kukaan ei tahallaan piilota ruokaan lihaa ja kuvittele että -kyllä ne nyt sen verran voi syödä kun ei kerrota- yms. Viimeistään seuraavana päivänä on hirvittävän mukavaa.

hipit, hihhulit, viherpiipertäjät, joku trendi, vieläkö se on kasvissyöjä... hohhoijaa

Niinkuin joku aikaisemmin sanoikin että pitkään lihattomalla linjalla olleilla on kuulkaas pikkusen erilainen ruoansulatusbakteeristo. Ei se liha sula mahassa/suolistossa vaan mätänee, lääkäri kertoi. Ite aloitin lihattomuuden 15 vuotta sitten, äiti lääkärin määräyksestä about viis vuotta sitten. Kävi kaikki tutkimukset läpi ruoansulatusongelmiinsa.

Kumpikaan meistä ei tee asiasta ongelmaa, jos ei ole ruokaa tarjolla missä ei ole lihaa niin syö vaikka leipää, no hätä, kun ei ole muita allergioita. Ainut ongelma on ihmiset jotka haluaa tyrkyttää lihaa eivätkä ymmärrä että tulemme siitä sairaaksi. Usein otan esim. lihakeittoa kiltistä ja mieheni syö lihat siitä että säästyn marinalta tyyliin etkö nyt edes maistelisi. Vähän saattaa vatsanpuruja tulla mutta helpommalla pääsee eikä loukkaa ketään. ;)

Uuno Niskalaukaus

Paha mennä sanomaan mitä nykypäivänä puhutaan, ainakaan tämän ketjun perusteella jonka uusinkin viesti oli jo kahden vuoden takaa.

Samariini

Vaikka tää onkin jo vuosien takainen ketju, niin silti luin tämän kun sattui olemaan esillä. Ja pakko vähän kommentoidakin.

Ihmettelen kyllä kauheasti tätä äiti-ihmistä, joka haukkui anoppiaan, kun tällä ei ollut lapselle sopivaa ruokaa tarjolla.

Äitinä hänen täytyi olla tietoinen asiasta, en ikipäivänä lähtisi moneksi päiväksi allergisen lapseni kanssa minnekään ilman, että ottaisin ensin selvää, onko lapselleni sopivaa ruokaa tarjolla. Joten tämä ihminen ainakin olisi saanut katsoa peiliin.

Ja vaikka minulle sanottaisiinkin, että juu kyllä meillä on keliaakikolle käyvää sapuskaa, en silti luottaisi siihen ihan kokonaan, vaan ottaisin ilman muuta lapselle omaa ruokaa mukaan. Koska ei sellainen ihminen, joka ei ole joutunut jokapäiväisesti allergisen henkilön ruokavalion kanssa tekemisiin, voi täysin osata ja ymmärtää kaikkea, tai ainakaan siihen ei pitäisi noin vain luottaa. On omasta lapsesta kysymys sentään.

Ei ole konsti eikä mikään ottaa mukaan omaa leipää ja leivonnaisia sekä omia leikkeleitä. Ja jos ollaan monta päivää matkassa, on otettava myös niitä itse valmistettuja lapselle sopivia ruokia. Kyllä yhden lapsen ruuat mahtuvat mukaan kylmälaukkuun pakattuna, eikä kaikkea sentään tarvitsekaan säilyttää kylmässä.

Jättäkää ne mummot ja muut sukulaiset syyllistämättä ja hoitakaa hommanne.

keli-akka

Saanhan kommentoida? Olen itse keliaakikko. Pakko mun on luottaa "kyläpaikoissa" jos emäntä sanoo tehneensä gluteenitonta ruokaa tai leivonnaisia. Mieti nyt vähän miltä se näyttäisi kun emäntä vaivalla olisi tehnyt mulle erikoistarjoilut ja minä kaivaisin termospullot ja omat eväsleivät esille!

Sellaistakin on tullut vastaan että "hehheh, sulle ei olekaan mitään". Kyse on varsin ajattelemattomista ihmisistä (on siis ollut tiedossa varsin hvyin rajoitteeni) ja kanssakäyminen on loppunut jo muista syistä. Mitäs ihminen vihamiehillä jos jo ystävätkin ovat tuollaisia.... ?

Jx

Kyllä niinkin läheisen ihmisen kuin mummon pitäisi osata valmistaa lapsenlapselleen sopivaa ruokaa.

Kassiopeijaiset

Kuinka niin? Monet mummot ovat vähän koulutettuja ja tietämättömiä ravinto-opista ja terveysasioista. Miehensä ovat saattaneet hautaan väärällä ruokavaliolla, ja seuraavana ovat vuorossa lapsenlapset.

Samariini

No tähän sanoisin niin, että ei kaikki mummot ole niin läheisiä. Varsinkin jos tosiaan matkaa on satoja kilometrejä, ei ne mummot jokapäiväisesti ole sen lapsen kanssa tekemisissä. Ja huom. Olen tullut huomanneeksi sellaisenkin seikan, että sen miehen äidin mummous ei välttämättä ole niin arvostettua kuin äidin äidin, mistähän johtunee? Hyvin, hyvin usein lapset on paljon enemmän tekemisissä sen äitinsä äidin kanssa, kuin isän äidin. Ei tietenkään aina, niin että älkää nyt alkako tuoda omia esimerkkejänne, kuinka juuri teillä se isän äiti on enemmän lapsen kanssa tekemisissä. Kun kuitenkin yleisemmin se on toisin päin. Kyllä näin on näreet, olen tullut elämäni aikana huomaamaan.

Ja joka tapauksessa, täsä nimenomaisessa esimerkissä olisi äidin kuulunut ensin ottaa selvää, onko anoppilassa lapselle sopivaa ruokaa. Puhelimet on keksitty. Ei pidä luottaa siihen, että kyllä se mummo sen muistaa ja osaa. Entä jos ei muistakaan, sitten käy niin kuin käy. Kun on omasta lapsesta kyse, asiasta on sanottava etukäteen!

Ja mummot voi olla jo sen verran vanhojakin, ettei niille tällaiset asiat ole kauhean selviä. Ei ainakaan minun jo iäkäs äitini edes muista koskaan, että yhdellä lapsellani on pähkinäallergia. Itse tästä on huolta pidettävä. Veljeni vaimo on kasvissyöjä. Äiti ei ota sitä ikinä huomioon, ei hän sellaista muista eikä sitä häneltä vaaditakaan. Kyllä miniä omista syömisistään huolen pitää, hän on aikuinen ihminen.

No kyllähän minäkin ystävääni luottaisin, jos hän minut syömään kutsuisi ja minä olisin hänelle kertonut, että minulla on sitten se erikoisruokavalio. Mutta se nyt on eri asia kuin lähteä allergisen lapsen kanssa kyläpaikkaan moneksi päiväksi.

junddendaal

Tuohon sanoisin että kyllä sitä esiintyy ihan nykyvanhemmissakin, kolmikymppisissä perheenäideissä jotka ovat koulutettuja. Einestä, hampparia, pitsaa, jugurtteja ym sokeri ja rasvapommeja sekä valkeaa leipää syödään niin ettei kohta ovista ulos mahduta. Sääli puolustuskyvyttömiä lapsia.

Katsokaa viikonloppuostoksia marketissa, katsokaa millaiset ihmiset ostavat näitä epäterveellisiä rasva/sokeri paukkuja, onko ne ne 80- kymppiset mummot, no ei.

selitys asiaan:

on marttyyriäidit jo parissa polvessa.

ruokarajoite

Terveydelliset ruokavaliorajoitteet ymmärrän ja hyväksyn sekä noudatan niitä tuttavapiirissäni.

Vaan entä mitä tehdä sellaisille naispuolisille (miksi ne on aina ylipainoisia naisia?) ikipissiksille mitkä on milloin vhh:lla, milloin kasvisdieetillä, milloin sitä ja tuota ja tätä? En pysy perässä kun mulle ei ilmoiteta. Ruokapöydässä sitten kitistään että nyt en syö sitä ja tätä. Mistäs minä sen tietäisin ku ei kerrota?

En puhu 13-vuotiaista vaan yli 30v naisista. Huhhuh.

Venla*

Vastaanpa minäkin, kun kerran näin vanha ketju on herätetty henkiin.

Mielestäni isoäidiltä voi odottaa, että hän ottaisi lapsenlapsen allergian huomioon jollakin tavalla. Kaiken tarjottavan ei tarvitse olla allergiselle sopivaa, kunhan edes jotakin löytyy. Jos (kun) ruoka-asia näyttää mummolle vaikealta, voi ihan hyvin itsekin tarjota apua eikä odottaa heti onnistumista. Erilaisilla esitteillä, tuotevinkeillä, resepteillä tai vaikka kokeiltavaksi viedyllä jauhopaketilla tms. voi saada aikaan paljon edistystä, jos mummolla ei ole asennevammaa.

Tuollainen "hehheh, sulle ei olekaan mitään" ei todellakaan ole mukavaa. Vielä raivostuttavampaa tosin on se toinen ääripää, kun emäntä (tai isäntä) kuulee ruokarajoitteestani ensimmäisen kerran kahvipöydässä ja kaivaa kuivakaapista esiin jokaisen keksi-, korppu-, pulla- ja näkkäripaketin, että kävisiköhän joku näistä? Tai sitten pengotaan pakastinta, että täällä olis semmosta, tämmöstä ja tommosta, kelpaako?

Omavastuu

Oma ruokarajoitus voi olla niin elämää suurempi asia että on ihan mahdotonta tajuta ettei se olekaan maailman napa kaikille muille ihmisille. Jokaisen pitäisi vaan kaikkien omien murheittensa ja kiireittensä ja elämisensä välissä aina ja iankaikkisesti muistaa että Lissu ei voi syödä sitä ja Jaska tätä, ja Joukolle on ostettava-laitettava vielä kolmannenlaista tarjottavaa, kun sillä on se harvinainen allergia... yms yms loputtomiin. Ja jos sen unohdat, niin auta armias, sitten juputetaan kulmat kurtussa ja itku silmässä marttyyrina vuosikaudet että kyllä minä taas niin mieleni pahoitin kun mummo-bestis-täti ei taaskaan muistanut laittaa erikoisruokia mulle. Siis MULLE, tajuatsä???

Relatkaa hei ihmiset vähän. Kun te olette kerran oman tai lapsenne erityisruokavalion paras asiantuntija, niin ottakaa aktiivisempi rooli ja lopettakaa loukkaantunut jurputus. Soittakaa illan emännälle, ilmoittakaa tilanne (keliakia yms) ja tarjoutukaa tuomaan tuliaisena ruokalaji jota varmasti tiedätte voivanne syödä. Viekää lapsellenne mukana lisäruokaa sinne mummolaan kaiken varalta, koska mummo voi pahaa tarkoittamatta silti sössiä sen erikoisannoksen pikku Lissulle, jos nyt edes täysin ymmärtää mitä keliakiaa sairastava saa syödä. Olkaa vähän armollisempia ja antakaa ihmisille anteeksi se etteivät he aina jaksa muistaa vain Teidän tarpeitanne. Yrittäkää ymmärtää että eivät kaikki todellakaan tee sitä kiusatakseen ja halveeratakseen juuri Teitä vaan koska elämässä on joka päivä niin paljon muistettavaa ja lipsahduksia sattuu.

18-vuotias lihansyöjä

Kyllä mummon pitäisi mielestäni oppia tekemään keliaakikkolapselle sopiva ruoka. Oma tätini (65-vuotias) osti heti lähimmästä kirjakaupasta keliakiasta kertovan kirjan kun sai tietää lapsenlapsensa kärsivän kyseisestä vaivasta. Kirjassa opetettiin muutamia helppoja reseptejä ja nyt mummo muuntaa taidokkaasti minkä tahansa ruuan gluteenittomaksi. Eiköhän tuo muiltakin mummoilta onnistuisi. Ostakaa kirja vaikka lahjaksi, jos ei mummo itse ymmärrä.

Mitäs täällä kasvissyönnistä höpistään? Tiedämme kaikki, että keliakia on vakava sairaus, mutta tiedän myös muutamia kasvissyöjiä, jotka eivät voi edes kävellä lihatiskin ohi. Vaikka tämä olisikin teidän mielestänne typerää "viherpiiperrystä" tai nirsoilua, niin ei minusta ole mitään huvittavaa siinä, että kyyneleet valuvat 9-vuotiaan siskontyttöni poskia pitkin kun näkee jauhelihapaketin hyllyssä. Se on myös vakavaa, aatteellista, mutta vakavaa.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia tukemalla toistemme elämäntapoja. Osoitetaan kohteliaisuutta ja hyvää makua silläkin tapaa.

keliakiakaija

Gluteenittoman ruoan teko on helppoa kuin heinän teko. Ei sitä vehnäjauhoa ja makaronia tarvitse muutenkaan laittaa joka pöperöön. Opetelkaa kunnon ruoan teko, niin siinä tulee ihan samalla gluteenitonta. Itse sain keliakiaakikon paperit 4v sitten ja ruoanlaitossa ei juuri mitään ongelmia ole tullut, samaa minä leivon perheelleni.Leipomiset ja leivät eri juttu, mutta ruoassa ei pitäisi olla ongelmia.

Lipperi

Miksi kutsua vieraita, jos ei vähääkään kiinnosta tarjota heille mitään? Tai ainakaan mitään, mikä ilahduttaisi?

Miksi tarjota pakkopullaa, jos kaikki vihaatavat sitä? Miksi tarjotaan jotain, mikä maistuu itselle ja niille kahdelle läheisimmälle? Miksi edes kutsua muita?

Kyllä osa vieraiden kutsumisen fiiliksestä syntyy siitä, kun miettii, miten juhlista saataisiin kaikille kivat. Tästä syystä ruokaa on tosiaan hyvä olla tarjolla muutamaa sorttia. Ja ihan sivukommenttina on pakko todeta, että sekasyöjät pistelevät usein ihan kiitettävästi nassuunsa lihaa sisältämättömiä tuotteita.

kahvikuppi

Totta. Mitä järkeä tosiaan kutsua vieraita ja tarjota heille jotain sellaista josta he eivät pidä tai jota ei pystytä sairauden takia syömään. Mielisairasta puuhaa!