Kirsi

En saanut tänä vuonna perunalaatikkoani imeltymään (enkä muuten viime vuonnakaan). Osaako kukaan neuvoa, missä menee pieleen? En asu Suomessa, joten käytössä olevat perunalajikkeet lienevät erilaisia kuin kotimaiset. Keitän perunat kuorineen, kuorin ne kuumina, soseutan ja lisään vehnäjauhot. Annan imeltyä yön yli. Ja joka vuosi seuraavana aamuna ihmettelen, missä mättää, kun imelyyttä ei ole nimeksikään. Aina vain on kaivettava siirappipurkki esiin. En muista, että koti-Suomessa olisi moisia ongelmia koskaan ollut. Johtuuko tämä perunoista? Kiitän jo edeltäkäsin neuvoista!

eevuska

Hei,
asuessani ulkomailla huomasin saman ongelman! Sen täytyy johtua erilaisesta perunalajikkeesta. Ehkä meillä perunat ovat tärkkelyspitoisempia kuin muualla? Muuta syytä en tiedä, jos olet samalla ohjeella ja suht samoissa lämpöolosuhteissa tehnyt Suomessa onnistunutta laatikkoa. Oletko muuten kokeillut bataattia perunan joukossa?

Suomi-neito

En tiedä eri perunalajikkeista, mutta jollet saa laatikkoa imeltymään, voit lisätä siirappia joukkoon ennen uuniin laittamista, jopa sokeria.

Näin minä, Hämeen tyttö olen tehnyt silloin kun on tullut vähän hoppu eikä aikaa ole ollut imeltymiseen tarpeeksi. Maistamalla saat selville sopivan makeuden ja kun paistat laatikon tarpeeksi alhaisella lämmöllä, siitä tulee varmaan ihan ""suomalaisen"" makuista.

Kokeilepa.

mari

Saattaa olla vika perunassa ja myös siinä ajassa jonka käytät ilemtämiseen. Itse olen laittanut yön yli imeltymään ja on aina onnistunut. Käytän hyvin tärkkelyspitoisia perunoita. Myös jauhoa on oltava riittävästi.

Liisa

Minä asun kyllä Suomessa ja teen ""imelletyn"" perunalaatikon vähän helpommin, mutta tulos on kyllä yhtä hyvää sanoi eräs hämäläinen ystäväni ja tekee nykyään tällä mun reseptillä. Eli en edes yritä imellyttää vaan laitan siirappia joukkoon, joka tekee laatikkoon sen makeuden. Ohje on kyllä jostain naistenlehdestä otettu joskus aikoinaan. Vieläpä tosi helppo. Eli ihan tavallinen perunamuussi ja siihen lisätään enemmän maitoa ja vehnäjauhoja + siirappia. Tarkat määrät on kotona. Sitten paistetaan pari tuntia uunissa.

Matti Viikari

Arvelen vian olevan liian matalassa imellytyslämpötilassa. Syytä voi olla perunan ominaisuuksissakin, sillä korkea tärkkelyspitoisuus auttaa. Paikallisista lajikkeista tulisi valita sellaisia jotka hajoavat keitettäessä tai sitten on tyydyttävä perunamuusijauhoon, jos sellaista on taatavilla.

Tässä on minun kirjaama ohje ja lisäksi kommentteja harhaanjohtavista ohjeista.

--------------

Imelletty hämäläinen perinteinen perunalaatikko eli -tuuvinki

noin 2 kg jauhoisia perunoita (esim. Pito tai lähes vastaava, punaiseksi koodattu lajike)
4 rkl vehnäjauhoja
50 g voita tai rypsiöljyä
8 dl (täys)maitoa
2 tl suolaa


Keitä perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori kypsät perunat kuumina.

Survo ne (tai soseuta hyvin varovasti vaikka sähkövatkaimella) ja lisää jäähtyneeseen soseeseen vehnäjauhot. Jos survos on kovin kuiva, lisää joukkoon jäähtynyttä keitinvettä.

Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta.

Kun seos on löystynyt ja maistuu imelältä, lisää sulatettu voi tai rypsiöljy, maito ja suola. Seoksen sakeuden tulee olla löysän puuron ja tukevan vellin väliltä.

Kaada seos kahteen voideltuun 1,5 litran vuokaan. Kaada vuoat vain puolilleen, koska perunalaatikko kuohuu herkästi yli. Paista 150-175 asteessa 2-3 tuntia. Mikäli haluat pakastaa laatikon, tee se ennen kypsennystä ja paista vasta sulatuksen jälkeen.

Huomioitani useimpien muiden imelletyn perunalaatikon ohjeiden puutteista:

Suurin osa imelletyn perunalaatikon ohjeista on harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Hämäläisen maalaistalon poikana pidän niiden esittämistä suorastaan vanhan ruokakulttuurin häväistyksenä, kun niissä on niin täydellisesti unohdettu perinteet ja pilataan imellyksen onnistumisen mahdollisuudet.

Vain harvoin kerrotaan, että imellyksen edellytys on oikeanlainen perunalajike, sen pitää olla jauhoinen eli tärkkelyspitoinen. Useissa kaupoissa on käytössä perunapussien värikoodi, ja niissä jauhoiset perunat ovat merkitty punaisella. Oikea lajikekaan ei kelpaa edes heti syksyllä perunannoston aikaan, vaan aikaisistaan vasta syystalvella. Kiinteistä perunoista saa taitavakin kokki usein aikaan vain liisteriä, joka ei imelly. Tätä sitten yritetään korjata lisäämällä sekaan siirappia, mutta silloin on jo ruoka menetetty.

Eri perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuus voi olla vaikka seuraava: Pito 19,9 %, Suvi 18,9 %, Puikula 18,5 %, Hertha 17,2 %, Sabina 17,2 %, Lady Claire 17,0 %, Kulta 17,0 %, Satu 16,9 %, Rekord 16,9 %, Van Gogh 16,8 %, Fontane 16,5 %, Felsina 16,5 %, Matilda 16,1 %, Redstar 16,0 %, Gloria 15,8 %, Sini 15,7 %, Rosamunda 15,7 % .... Viljelyolosuhteilla on kuitenkin suurta merkitystä tärkkelyspitoisuuteenkin.

Monissa ohjeissa neuvotaan lisäämään rasva jo soseutuksen aikaan. Tässä ei ole vähintäkään järkeä. Imeltyminen ei kaipaa rasvaa, ja rasva vaan hapettuu suotta lämpimässä soseessa.

Usein erittäin paha puute on imellyksen ohjeissa. Monesti sanotaan vain, että jätetään sose lämpimään paikkaan. Useimmat nykyihmiset kuvittelevan tuollaiset 30 astetta olevan lämpimän paikan, mutta siinä lämpötilassa sose ennemmin pilaantuu kuin imeltyy. Imeltymisessä perunan tärkkelys hajoaa sokereiksi, ja prosessissa tarvittava amylaasi -niminen entsyymi tulee soseeseen lisättävästä viljasta. Amylaasia on viljassa kahta muotoa. Amylaasin beta -muodon toiminnan optimilämpötila on noin 62 - 65 astetta ja alfa -muodon noin 72 – 75 astetta. Molemmat hajottavat tärkkelystä sokereiksi, mutta hiukan erilaisiksi, ja molempien toimintaa tarvitaan. Itse imellytän sosetta sähköhellan uunissa n. 55 asteen lämpötilassa ja valvon lisäksi soseen lämpötilaa sähköisellä kinkunpaistomittarilla. Sosetta on hyvä sekoittaa imeltymisen aikana ja jauhojakin voi lisätä. Imeltynyt sose löystyy hyvin huomattavasti ja maistuu imelältä.

Paistaminen on jo helppo juttu, pitkään ja miedolla lämmöllä, jolloin vellimäinen seos valmistuu herkulliseksi perunatuuvingiksi.

J

Laitan siirappia ja paljon. Ilmeltyy. Poika tykkää.

Kirsi

Kiitokset! Minusta siirapin lisääminen tuntuu huijaukselta, eikä makukaan valitettavasti ole niin hyvä kuin onnistuneesti immelletyssä laatikossa. Täytyypä vielä kokeilla eri perunalajiketta ja uunissa imellystä.
Hyvää joulua kaikille!

Matti Viikari

Olet nyt sanavalinnoissa väärässä, nimimerkki J. Siirapilla voi makeuttaa mutta ei imellyttää. Imellyttäminen tarkoittaa tärkkelyksen pilkkomista sokereiksi.

nam

Matti Viikarille ja muillekin tiedoksi, että viikonloppuna kokeilin elämäni ensimmäisen kerran imelletyn perunalooran tekoa. Tein Pito -perunasta ja imellytin yön yli huoneenlämmössä, en siis yli 50 asteessa. Ja oli taivaallisen hyvää...

ulkoelli

Perunalajike varmaan vaikuttaa ja imellytys lämpötila. Etsi tosiaan jauhoisia ""muusiperunoita"". Itse imellytän äitini ohjeen mukaan vain 3-4 tuntia, mutta teen sen hellan päällä. Välillä vähän levyä lämmittäen, ei kuumaksi kuitenkaan ja sosetta sekoittaen. Meilläkään ei koskaan ole lisätty siirappia.

tepa1

Jopas oli hyvä ja tyhjentävä vastaus Matti Viikarilta.
Niin perusteellinen ohje, että jos tekee niitten mukaan , niin varmaan onnistuu, vähemmänkin ansioitunut Elli.
(Onkohan Matti oikeasti Matti vai Martta, mene ja tiedä)

Liisa

Minäkin yritin imellyttää huoneenlämmössä monet kerrat perunalaatikkoa siinä kuitenkaan onnistumatta. Siksi makeutan sen nykyään siirapilla pääsee helpommalla. Meille se kyllä kelpaa paremmin, kuin kaupan valmiit laatikot. Pitäisi olla leivinuuni tai puuhella jotta sais imeltymään sen laatikon. Suosittelen siirapin lisäystä niin onnistuu varmasti ilman puuhellaakin.

J se alkuperäinen

Juu ei ollut tuo minun kirjoittamani kommentti. Joku näsäviisas yrittää esiintyä minuna ja luulee olevansa kovinkin vitsikäs.

Kysymys viisaammille?????????

Pitääkö se imellyttää uunissa, vai missä?
50- asteen lämpötilaa ei saavuta huoneenlämmössä.

Jx

Jos minä laittaisin tuon uuniin imeltymään paistuisi se siellä. Vain sähköhellan omistajat voivat imellyttää laatikkoaan uunissa. Omassa uunissani pienin lämpötila on 150 C, joten jätän imellyttämisen tekemättä ja laitan laatikkoon siirappia makeutukseksi ja hyvää on. Tämä vaihtoehto sopii sellaisille, joilla on kaasuhella tai ei ole aikaa vuorokausia käyttää yhden ruokalajin valmistamiseen.

Sanna3

No voi voi, kun on vaikeaa. Minä imellytän perunalaatikon Aromipesässä. Ei tarvitse vahtia, ei kulu kallista energiaa. Ja mahtavan hyvää tulee.

Jx

Ja mikäs se sitten on?

kokki2

No ei tietenkään vaan keittiössä, lämpimässä paikassa. Uunissa vaan paistetaan.

Jx:lle

Aromipesä= harakka-nimiselle linnulle teollisesti valmistettu pesä. Sinne se laskee munansa.

Pitääkö sinun muuten aina kysyä kaikkea jota et ymmärrä? Opastuksesta huolimatta et kuitenkaan muista mitään.

Tyytyväinen

Ostin vuosia sitten Aromipesän ja tosi tyytyväinen olen siihen ollut.
Aromipesässä kypsennän pavut, perunat, porkkanat, pataruuat ja valmistan puurot.
Ruoka pysyy lämpimänä useita tunteja.

Tässä esimerkki: Annan perunoiden kiehua liedellä vajaat 5minuuttia ja nostan kattilan aromipesään. Käyn kaupassa ja samalla ruoka kypsyy. Noin tunnin kuluttua ovat perunat syöntikunnossa.

Alma1

Aromipesähän on vanhan tutun heinälaatikon moderni versio. Katsopas vanhaa keittokirjaa, niin näet, miten heinälaatikko kootaan.

Jx

Ja kaupungistahan niitä kuivaheiniä niin helposti löytyykin. No en viitsi teen laatikon omalla tavallani, kun se kuitenkin syöjille kelpaa.

Halvempi vaihtoehto

Minä imellytän perunalaatikon ja ruispuolukkapuuron hyvin tiivistetyssä styroksisessa kylmälaukussa. Lämpimänä pysyy ilman vaivaa.

maanviljelijät

Siis mitä tuo höpinä on, missä heinissä nyt pitää ruokansa ilmellyttää? Sitä en ole kuullut koskaan...
Imellytys tapahtuu astiassa keittiön pöydällä, vedottomassa ja lämpimässä paikassa. Ei siihen mitään heinäkasoja eikä heinälatoja tarvita. Ootte kait katsoneet liian kanssa ohjelmaa "Maajussille morsian"!

Alma, tuo heinäkasa Töölöön, kokeillaan!!!