Plazan keskustelut etusivu
» Rekisteröidy käyttäjäksi
» Unohditko tunnuksesi?
Mene takaisin   Plaza keskustelut – Plaza > Ellit > Työ ja yhteiskunta > 50+
Keskustelujen ohjeet

Vastaa viestiin
 
Työkalut Hae ketjusta
14.06.06, 13:06   #1 (linkki)
M60
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Miehet 60V, onko toivoa?

Täytin tuossa kevään kynnyksellä vuoteni vähän ennen Kalle-Kustaan merkkipäivää, joten seitsemäiskymppi on menossa. Minulla on hiukka sama ongelma kun monella muulla täälläkin kirjoittavista, tuli se ero otettua näin jo aikuisikäisenä. Pitemmittä puheitta, kelpaako 60-kymppinen terve ja selväjärkinen mies vielä 50+ naisille vai onko rouvilla haussa se ”sixbäck-vatsainen” 28-vuotias poikamies. En tiedä millä mielellä nämä ladyt kirjoittelevat keskustelupalstoilla, mutta jotenkin vaatimukset tuntuvat olevan miesten suhteen varsin korkealla. Ei sillä, että tuntisin jotain alemmuuden tunteita, kyllä sitä oikeaa elämää on jo tullut nähdyksi ja olen huomannut, että puheet ovat puheita, käytännössä asiat ovat toisin.

Olen katsellut senssi-ilmoituksia, joissa monessa painotetaan huumorintajua ja tanssitaitoa? Asia tuntuu varsin kummalta, koska oman otantani pohjalta olen huomannut huumorintajun puuttuvan suurimmalta osalta keski-ikäisiltä naisia… anteeksi vaan hyvät rouvat. Mitä tulee tanssimiseen, tanssiravintoloihin, humppa- ja tangomarkkinoihin, en voi luonnolleni mitään, koska inhoan tanssia ja suomi-iskelmiä. Myös painotetaan nuorekkuutta, voisin näin kysyä; henkistä vai fyysistä nuorekkuutta? Jollakin voi olla vielä päässä reilusti tummaa tukkaa ja niitä kilojakin on se mitä rippikoulussa oli, mutta myös se henkinen kehitys jäsähti sinne rippikouluikään. Jos nämä jo varttuneet senssiläiset seuraavat muuta yleistä kehitystä, ehdokkaan ulkonäkö nousee ylitse muiden, sillä hyvällä ulkonäöllä peitetään ennen kaikkea henkistä vajetta muusta puhumattakaan. Toki se kauneus/komeus on katsojan silmissä, jollekin se iiihana mies on vain Ridge on kai niitäkin joille kelpaisi vaikka Loka Laitinen.

En tiedä olenko henkisesti nyrjähtänyt vai tullut wanhaksi, minua ei oikein pikkupimut sytytä, vaikka jotkut väittävät meidän äijien kuolaavaan itseään kolme kertaa nuorempien perään…onkohan tämä joidenkin katkeroituneiden naisten panettelua… mene tiedä. Toki meissä pelottaa se, että meistä on veto pois kun Muliinin kollista, elikkä olemme vain matrassin painona, ymmärtämättä mitä naisille siellä tehdään. En tiedä mihin se taito olisi kadonnut, vai olisiko pelko siitä, että jos se äijä innostuu siltä ratkeaa aortta tai suoni päästä…..siitä tulee kauhea älämölö ja naapuritkin kuulevat kun pelastuslaitoksen ensivaste tulee paikalle ym. Voisiko olla mahdollista, että moni 6-kymppinen on vielä täysi kanttura, eikä kai se 50+ nainenkaan vaadi sitä kahta kertaa vuorokaudessa joka jumalan päivä.

Niin, onko tämä väärä sivu näille vuodatuksille tai saako tällaisia edes 50+ osastolla kysellä, pohdiskella, vai mihin osastoon nämä äijärahjuksien pään säryt kuuluvat?
  Vastaa viestiin
14.06.06, 14:16   #2 (linkki)
Hauska tappaa vanha tuttu...
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

No mies59+:han se siinä vuodattaa tajunnan virtaa taas iloksemme. Jo minä ihmettelinkin, miten kauan sinä mahdat olla 59+...

Mukavaahan sinun älyntuotoksiasi on lueskella;)))

  Vastaa viestiin
14.06.06, 15:38   #3 (linkki)
M60
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Mitä tulee tanssimiseen, tanssiravintoloihin, humppa- ja tangomarkkinoihin, inhoan niitä ja yleensä suomi-iskelmiä.

PS. Oli niin pitkä ja kimurantti lause, että se oli pakko korjata, mutta sen sisltö pysyi entisenä. Tiedän monen rakastavan lavatansseja, humpaa ja tangoja, pitäkää ne, nämä ovat juuri niitä makuasioita, joista en kiistele.
  Vastaa viestiin
14.06.06, 15:53   #4 (linkki)
osastosta
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Sanoin tässä muutama päivä sitten, että voisin ihan hyvin työskennellä mielenterveysalalla. Olen joutunut niin paljon olemaan avohoitotapausten kanssa tekemisissä. Kuulun kai itsekin hoidettaviin. Kun suomalainen järjestelmä on retuperällä, niin paremman puutteessa Ellien palstatkin auttavat naista mäessä eikä mäen alla.

Mistä me Ellit ap:lle nainen löydettäisiin. Netti pursuaa senssipalstoja. Olet kai virittänyt verkot veteen eli bittiavaruuteen?

Naiset valittelevat palstoilla, että miesten kannattaa käydä päivittämässä ilmonsa. Ei samoja aina jaksa lukea.

Olen käynyt lukemassa vain www.city.fi senssipalstaa, joten en osaa antaa parempia neuvoja.

Rima ei ole koskaan ollut missään, joten vaatimustasoni on sitä samaa eli +- nolla. Ihminen saa olla oma itsensä.
Stressiä ei pidä kenellekään järjestää mistään asiasta.

Mitäpä ap. jos suuntaat askeleesi Tango markkinoille.
Vaikka et pidäkään iskelmämusiikista, niin luulisin 50+ naisten olevan jämähtäneitä iskelmämusiikkiin.

Minäkin vasta tällä iällä alan herätä horroksesta. Meidän ikäpolvi on tainnutettu Olavi Virran sävelin. Emme osaa edes muuta kaivata.

Päivä on taas mennyt Radio Energyn tahdissa. Ei ole minun musiikkimakua, mutta enemmistön päätös painaa musiikkimakukupissa. Työhuoneen lämpötila oli mittarin mukaan 30 astetta. Siihen vielä rokki päälle. Tuli sieltä Hard Rock Hallelujakin.

Laitetaan Heikki Hietamies asialle. Hän pystyttää oman senssipalstan Tango markkinoille. Sitten leikitte jotain kivaa leikkiä.

Aremmat voivat pukeutua Lordi-maskiin. Eikös olekin hyvä idea. Ihan omasta päästä tajunnanvirta generaattorina.
""Elämän sain unohdan huolet siltä mä sain vain valoisat puolet, Hasta manjana tavataan...""

Kiitos taas päivän seurasta Elleille. Kipitän taas juna-asemalle ja suoraan stadiin vankkureissa. Mukavalta tuntuu niin. Miehet siellä mua oottaa....
  Vastaa viestiin
14.06.06, 18:25   #5 (linkki)
amalia
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Hei mies 60:tä.
Tuossa olen kanssasi samaa mieltä, että kaikki
kotimainen iskelmä ja humpat ovat kauhistus.

Itse olen 53vuotias nainen ja pidän erityisen paljon
rockista/hardrocista ja tietenkin hevistä.
Tosin tämä black - metal ja Himin /Rasmuksen
love metal ovat inhotuksia ja kuhistuksia.

Onneksi löytyy suomeksi laulettua ihanaa ja artikuloinniltaan
upeaa kasari heviä, se vaan iskee niin hiton lujaa
takalistoon ja päähän.
Tämä kyseinen bändi julkaisee toisen pitkäsoittonsa tänään,
eli huomenna pakko mennä levy ostaan.Siis Teräsbetoni.

Usein kannatan juuri soittajia/artisteja ostamalla levyn.
Nimen omaan kotimaista musiikkia, mutta en iskelmääääää..

Hauskaa kesää mies 60:tä.
  Vastaa viestiin
14.06.06, 20:33   #6 (linkki)
N42
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

AIVAN varmasti löytyy kuusikymppiselle miehelle nainen, jos olet fiksu ja filmaattinen, osaat jutella mukavia ja olla naiselle kohtelias ja kiltti. Niin minut vamppasi 50-v. uros, jolla on ylipainoa aika reippaasti... Eli sikspäkkiä on mennyt ;))).
  Vastaa viestiin
15.06.06, 09:07   #7 (linkki)
N64
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Jo vain on tuollaiselle ottajia jos muuten asiat menee uomissaan.
Naiset vaan eivät enää ""tässä iässä"" jaksa ruveta passaamaan uutta miestä kun on entisestä päässeet eroon.
Vaan mikäs siinä jos olet mukava ja siivoat itse jälkesi. Sikspäkit jääköön nuoremmille.
Niin, ja ethän tupakoi.
Minä kyllä tykkään nimenomaan humpasta, joten siinä ollaan eri raiteilla.
  Vastaa viestiin
15.06.06, 10:49   #8 (linkki)
M60
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Eihän tämä mikään senssisivu ole, mutta näistä henkilöasioista täällä selvästi keskustellaan. Jos olen rehellinen…miksi en olisi, kyllä minä senssikuviot tunnen ja kokeilin sitä muutamavuosi itsekin aivan hyvällä menestyksellä.

Tämä yksin olo on ollut täysin oma valinta, kuten monella Ellillä, välillä on hyvä opetella elämään yksin. Ehkä asian ydin on siitä, että kaikki 6-kymppiset miehet eivät ole samasta muotista kuten ei naisetkaan, olemme ihmisinä erilaisia läpi elämään ei se miksikään muutu iän myötä. Kuten tuossa alussa mainitsin minusta ei tule tangoprinssiä eikä varmaan monesta parkettien partaveitsestä rock-hemmoa tai blues-kyssää.

Monelle eronneelle miehelle suositaan eron jälkeen rauhoittumista, toki sitä menoa riitti silloin minullakin. Yksin olo opettaa katsomaan taakseen, myös näkemään realistisesti omaa tulevaisuuttaan, ennen kaikkea selviämään niistä kodin askareista jotka vaimo teki naimissa ollessa. Osasin jotain kotitöitä jo naimissa ollessa, nyt periaatteessa onnistuu kaikki, enkä niitä edes kehtaisi muilla teettää. Kuten tuolla on ollut epäilyjä miesten avuttomuudesta, uskoakseni kuitenkin moni mies joka on jaksanut rauhoittua eronsa jälkeen on oppinut tekemään, siivousta, vaatehuoltoa ja myös keittiötöitä laidasta laitaan. Olemme me miehet siinäkin erilaisia, että joku vaatii itsensä passaamista on tätä teettänyt toisilla kakarasta saakka, (ensin äiti sitten vaimo) uskon tämän ryhmän olevan kuitenkin vähemmistönä eronneista ukoista.

Haluan romuttaa erään stereotypian jolla naistenosastolle tai yleensä kirjoittavaa miestä hutkitaan, en ole mikään ”herra 47” tai ihmishiiri joka haluaa päteä vain näillä nettisivuilla. Täällä voi kirjoittaa aivan normaalit käytöstavat ja ulkonäön omaava mies, jonka ei tarvitse olla mikään reppana tai naisiin suivaantunut katkera tollo. Täällä on paljon helpompi vaihtaa mielipiteitä, kirjoittaa jopa paskaa, kun että tekisi tuttavuutta ohikulkijoille kauppakeskuksessa tai marketin kassalla.
  Vastaa viestiin
15.06.06, 11:22   #9 (linkki)
kommentti
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Olen samaa mieltä- kyllä tälle palstalle voi kirjoitella mitä lystää eikä kannata kiinnittää huomiota piikkeihin, joita ajoittain satelee koska kaikkia ei kiinnosta keskustella, mutta kiinnostaa tölväistä toisten kirjoitteluja.

Kysyit kiinnostaako 60-v esim 50-v naista. Miksipä ei - riippuu 50-v naisen tilanteesta. Jos minun nyt (53 v) pitäis ruveta hakemaan uutta kaveria nk pitkän tähtäimen suunnittelulla, niin eipä tuo ikä kalenterivuosina ole se ensimmäinen asia, jota pohtii. Miehet voivat ukkoutua kylläkin 60-v tienoilla, mutta jos mies suhtautuu ukkoutumiseensa rauhallisesti, niin kyllä sen nainenkin hyväksyy.

Miesten ukkoutuminen näkyy jonkinlaisena pysähtyneisyytenä, tiukkapipoisuutena, suvaitsemattomuutena ja sitten myös kohtalaisten nopeiden fyysisten muutosten muodossa. 60-v miehen pitää ehdottomasti siirtyä nyt viimeistään terveempään ruokavalioon eli kasviksia, proteiinia, eikä vain sinistä lenkkiä ja punaista maitoa. Kunnosta pitää huolehtia eli hölkkä, pyöräily, kuntosali jne olisi just hyvä minun mielestäni. En golfaa enkä pelaa tennistä - mutta kys lajeja kyllä entistä enemmän harrastan.

60-v - sinun pitää relata kun yrität hakea kumppania - ei mikään ole sen kamalampaa kuin ikäisesi miehet, jotka mielestään tietävät kaiken ja ovat näheet kaiken. Ikäisesi miehet myös sortuvat naisen aliarviointiin - teitä nuoremmassa ikäluokassa on hyvässä ja haastavassa työssä olevia daameja eikä mitään pikkurouvia, joiden kanssa puhutaan puutarhan hoidosta. Naiset eniten ärsyyntyvät aliarvioinnista ja tytöttelystä. Naiset ovat tottuneet johtamaan perhe-elämää, ohjastamaan kodin rutiineja, kasvattaneet kenties jo pari lasta ja kuunnelleet niiden nuorten aikuisten ongelmat, hommanneet niille asuntoja ja ohjanneet työuralle. Naiset saavat tästä rutkasti tervettä itsetuntoa ja kokemusta monelta saralta, eivätkä pidä siitä, että heitä ruvetaan tarkastelemaan jonkinlaisina kotipuudeleina, puhumattakaan että arvostellaan peräpään kiinteyttä.

Sinun ikäisesi miehet edustavat monesti äärikonservatiiveja arvoja ja monet ikäisesi esim potevat kovaa homofobiaa ja paheksutte myös nuorten tatuointeja ja laiskuutta ja vedätte kehiin jopa talvisodat ja armeijamuistot ja sen entisen loistavan dirikkauran. Sitä ei jaksa kuunnella pitkään - valitettavasti. Tällä kohtaa te häviätte esim 40-v miehille, jotka suhtautuvat asioihin aivan toisella tavalla.

Minä en ole missän valtakunnan hakusysteemissä, mutta olen esim Lapin matkoilla - ihan perheen kanssa - satunnaisesti saanut osakseni kaikenlaisia iskuyrityksiä ja täytyy sanoa, että oman ikäiseni ja vanhemmat ovat olleet tosi tönkköjä keskusteluissa. Nelikymppiset ovat suhtautuneet minuun paljon reilummin ja olen nelikymppisten kanssa ruotinut Suomen taloustilannetta, maataloustukien tarpeellisuutta, koulutukseen satsauksia, maailman talouskehitystä jne. Miksi 60-v rupeat ikäänkuin opettajiksi ja aloittavat keskusteluissa luentoja ikäänkuin 50-v nainen ei olisi koulujaan käynyt tai lukisi vain naistenlehtiä.

Tällaisia ajatuksia minulla - eli ikä, vaan asenteet, kunto ja halukkuus säilyttää lapsenomainen uteliaisuus loppuun saakka. Ne ovat minusta tärkeimpiä juttuja.
  Vastaa viestiin
15.06.06, 12:05   #10 (linkki)
Viivi
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Upea kirjoitus, kiitos kommentin kirjoittajalle. Ajattelen täsmälleen samoin, tosin meitä naisiakin on moneen lähtöön ja jotkut näyttävät pitävän alistamisesta ja aliarvioinnista. Seurustelutaito, jutteleminen, elämän keveyden ja raskauden ymmärtäminen, huumorintaju sekä kohtalainen äly, niillä pärjää niin mies kuin nainenkin sosiaalisissa suhteissa - kuten vaikka seurustelussa johonkin saakka. Muu onkin sitten muuta eli sitä vetovoimaa. Sitäkin tarvitaan, sillä kyllä edelleen myös ulkonäköön sytytään. Itsestään kannattaa pitää huolta kaikin tavoin.

Olen usein törmännyt ikäisissäni miehissä 55-60 + valtavaan itsekeskeisyyteen, eikä tämä ole naisillekaan vierasta. Kukapa jaksaa loputtomasti kuunnella minä, minä ja minä-kertomuksia. Elämästä ympärillä laajasti kiinnostunut on yleensä kiinnostava persoona muutenkin, jos muistaa aika ajoin kysellä myös vastapuolen kuulumisia.

Käväisin toisella keskustelufoorumilla, missä seniorimiehet väittävät Seurasaaren olevan juhannuksena hyvä apaja kultsunhakuun, eikä kultsulla tarkoiteta yksinomaan 20-30-vuotiaita. Että sinne samoilemaan, mikä tässä tuli tiedoksi myös elleille.
  Vastaa viestiin


15.06.06, 21:31   #11 (linkki)
yks mummo
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Olen yli kuusikymppinen, samoin puoliso. Täytyy sanoa, että jos olis haku päällä, kyllä tommoseen 60+ ikäiseen huomio kiinnittyisi. Sellainen tietää jo niin paljon elämästä ja itsestään, ja osaa olla armollinen. Vanhuuden tulo pehmittää kummasti; miehiä enemmän kuin naisia.
Tuosta tanssimisesta - on sitä muutakin tanssimusaa kuin tangot ja suomi-iskelmä. Meikä on rock-sukupolvea, eikä se iän mukana muutu.
  Vastaa viestiin
16.06.06, 08:46   #12 (linkki)
Maikki
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Hih, hih tulipa naurut ja hyvä mieli. Noin sitä pitää itsensä esitellä, sanoo mistä tykkää ja mistä ei. Akkaihmisenä minustakin tuntuu joskus että olen eri planeetalta kun muutama muu, on niin vakavata tämä elo ja meno nykyään.
Pitää aina tehdä kuin muut ja tehokas pitää olla, kyllä nauru päivässä pitää säilyttää. Harvoin niistä kapakoista tosiseuraa löytää, kyllähän sitä lähellä koomaa höpisee ja kehuu itseään kuka tahansa eikä siinä huominen paljoa paina. Lavoille en minäkään oikein tohi, tarttee vaan itsekseen heviä ja muuta musaa kaiuttaa kotona.

En nyt kauheesti murehdi tuota miesseuran puutetta tulee se jos on tullakseen joku hyvä lämmin, hellä ja nauravainen, sitä ei tiedä mistä ja milloin mutta ei alaikäistä.

Jatka sinäkin vaan samaan tyyliin, se yksi miljoonasta odottaa jossakin.
  Vastaa viestiin
17.06.06, 10:52   #13 (linkki)
auringon lapsi
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Oi joi joko olet toivosi menettänyt kokonaan? Ei se niin helppoa ole monellekaan, mutta täytyy yrittää. Olen nuorekas hoikka keskiiän ylittänyt nainen. Pidän luonnosta ja hyvästä klassillisesta ym musiikista. Vaikka vuodet vierii niin olen päättänyt, että periksi en anna ja sen takia olen pysynyt nuorekkaina. Nautin ja kuuntelen luonnon ääniä ja vastaan lintujen laulantaan. Ehkä siksi, koska olen horoskooppimerkiltäni Leijona. Peruste siinäkin.... En ota elämää niin vakavasti, vaan nautin kesäisistä aamuista ym. Mitä taas tanssimiseen tulee, niin tilaisuuden tullen mielelläni tanssin vaikka rockia. Mielestäni sexi ei ole niin tärkeää kumppanuudelle jos on muita yhteisiä asioita..
  Vastaa viestiin
18.06.06, 01:50   #14 (linkki)
;)
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Vähän outoa lukea vaatimuksia parinvalinnassa.
Jos tanssitaito, musiikkimaku tai joku horoskooppi on rakastavaisten ongelma alkumetreillä, en enää usko rakkauteen ensi silmäyksellä.
Eihän nyt ihmistä valita kuin tavaraa hyllyltä. Jos kemiat ei kohtaa, ei siinä auta sama musiikkimaku, eikä älykkyys.
  Vastaa viestiin
18.06.06, 10:04   #15 (linkki)
Nasse-setä
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Älä kuule luovuta, sillä meillä kuuskymppisilläkin on ottajansa. Joskus tuntuu, että olisi kannettava taskussa pieniä kiviä, kun eivät naiset jätä rauhaan. Metrossakin huomaan naisten joskus tuijottavan, ja sitten kun niille pahimmille tuijottajille iskee silmää, punastuvat.

Ei vaan, jos mielesi ei ole vielä ""eläkkeellä"", mitään hätää ei ole. Ajatuksiltaan voi olla nuorekas, olematta kuitenkaan lapsellinen, eikö vaan, ja ikähaarukka 40 - 55 v nainen on meille ihan passeli.
  Vastaa viestiin
18.06.06, 11:07   #16 (linkki)
hoh hoijaa
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

""ja ikähaarukka 40 - 55 v nainen on meille ihan passeli.""

Siinä sitä taas näkee miehen logiikkaa. Voisinko tuon lukea, että 40-55-vuotiaan naisen täytyy tyytyä 60-vuotiaaseen mieheen. Ei helkutti!
  Vastaa viestiin
18.06.06, 13:11   #17 (linkki)
Apdodit
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

""Naiset saavat tästä rutkasti tervettä itsetuntoa ja kokemusta monelta saralta, eivätkä pidä siitä, että heitä ruvetaan tarkastelemaan jonkinlaisina kotipuudeleina, puhumattakaan että arvostellaan peräpään kiinteyttä.""

Nimimerkki kommentti kirjoitti upean puheenvuoron. Yhdyn Viivin kehuihin.

Kuuntelin äsken Kansanradiota ja siinä ihanan tuntuinen mummo otti kantaa ruokakauppojen hintojen nousuun.
Mummolla ei ole edes kännykkää, lapset tuovat tarjouksesta kahvia ym. Rahaa kuitenkin palaa viikonloppuostoksiin neljäkymmentä euroa.

Huokaisin helpotuksesta. Kävimme eilen aikuisen tyttären kanssa Alepassa ja rahaa paloi 40 euroa. Noilla ostoksilla aiomme pärjätä alkuviikkoon.

Lapissa olen käynyt vain kerran ja se riitti minulle.
En sielä iskuyrityksiä. Nykyään saan elää jo rauhassa.

Näin viime yönä kummallisen unen. Seisoin jonkun ihmisen hartioilla ja pidin käsistä kiinni. Olimme jonkun ajopelin kyydissä selkä menosuuntaan. Vauhti oli melko kova.
Matka eteni johonkin korpeen. Sitten totesin, että nyt pysähdymme. Pyysin edessä olevaa miestä apuun. Hän ojensi kätensä ja hyppäsin alas. Sitten huomasin, että tummaan liituraitapukuun sonnustautunut mies on lastemme isä. Sanoin, että ethän horjahda taaksepäin. Olen melko raskas nostettava. Hän naureskeli kavereilleen ja sanoi arvanneensa, että sanon niin.

Sitten olin bikinit päällä ja meni uimaan louhikkoiseen rantaan. Kivien väliin oli unohtunut lihavan mummon ruskeat kengät. Mietin, kuka hän mahtaa olla ja miksi unohti kengät rantaan. Siihen uni sitten katkesi.

Aamulla keitin puuroa ja ihmettelin käsivarsien puutumista.
Ehkä unessa jännitin niin kovasti, että kädet väsyivät.

Mietin unta. Ehkä olen ollut vuosia erittäin korkealla kovassa vauhdissa. En ole luottanut tipan tipaa kotoa häipyneeseen mieheen kasvatusasioissa.

Kasvatusurakka alkaa olla lopuillaan. Neiti on pakannut vaatteitaan ja tekee taas lähtöä ulkomaille.

Molemmat menestyvät opinnoissaan. Minäkin suuntaa uudelleenopintoihin.

Olen koko elämäni joutunut kuuntelemaan itseään täynnä olevien vanhempien miesten esitelmiä. En missään nimessä enää halua kuunnella heidän horinoita.

Naiset nousevat joka rintamalla johtaviin tehtäviin. Työskentelen päivätyössäni naisten kanssa. Miehet eivät osaa keskustella kanssa muusta kuin ulkonäöstäni. Ei se paljon mieltä lämmitä.

Lapseni lähtivät ottamaan aurinkoa. Keskustelin ennen lähtöä kylpytakeista. Sanoin, että noin raskasta takkia ei kannata raahata lentokoneeseen. Sitten tarjosin tilalle omaa silkkitakkia. Ostin sen aikoinaan työmatkoja varten.
Mahdollisimman vähän sensuelli. Sanoin lapsilleni, että tästä eivät miehet ainakaan innostu. Neiti totesi siihen, että siitähän ne vasta innostuvatkin.

Herran pieksut sentään. Onkohan näin.

Nyt kello on jo 13:02 ja Orhah alkaa. Sitten tulee Gary Grant elokuva. Hesari on luettu hutaisten. Ajattelin lukea kunnolla Harward jutun, kun ehdin.

HBL:ssä oli aivan ihana juttu Mosan asukkaista. Sinne on suunnitteilla uusi asuntoalue teollisuusalueelle.

Kävimme aikoinaan katsomassa monta asuntoa tuolla alueella avioliittomme aikana.

Ehkä tulevaisuudessa vietän vanhuuteni tuolla alueella.
Taiteilijoiden suosimaa seutua.

Kristallipallopalstalla oli leidin mielenkiintoinen viestiketju elämäntehtävästä. En ehtinyt kommentoida asiaan.

Kuuntelin äsken radiosta esitelmän kehrääjä-linnusta. Vanhan kansantarun mukaan kaunis nainen on muuttunut kehrääjäksi. Jos joku astuu linnun jalan päälle, lintu muuttuu taas naiseksi. Kansanradiossa puhuttiin myös yrteistä ja luontaistuotteista. Ihan kuin minun ex-elämääni.

Ehkä joskus palaan taas luontaisjuttujen pariin. Siihen mennessä yrittäkää kestää höpinöitäni.

Taas tuo pieni lapsi metakoi sisäpihalla. On ihana kuunnella lasten ääniä. Olo on hieman haikea.

Terveisiä sukulaisilleni. Sisareni poika pääsee tänään ripille.

Kuinka monta lasta onkaan suvussani enkä ole heitä nähnyt koskaan. Sitä se avioero teettää. Siteet katkeavat.

Olen lukenut tänä viikonloppua lehtiä, kun en ole lisätöissä.
Eniten naureskelin Iltalehden jutulle Tuula Sariolan kirjoista.
Siinä sanottiin, että hienoin meriitti hänen kirjailijauralla on se, että hän ei ole itse kirjoittanut kirjoja.

Olen ilkeä ihminen, mutta noin ilkeä en kehtaisi olla edes näillä anonyymeillä Ellien palstoilla.

Seurasaaresta vielä. Töölöläinen-lehden pääkirjoituksessa oli hauskoja vitsejä juhannustaioista. Siinä paras tsoukki oli seuraava.

Heitä nokiselle Ellille visa käteen juhannustaikana. Ei kuitenkaan visakoivuista oksaa vaan riihikuivaa rahaa Otto-automaatista taikovaa.

Tuollaisen miehen minäkin voisin käydä bongaamassa Seurasaaren sillalta juhannusyönä. Rahat ovat tosi tiukilla.
Selasin toissayönä tiliotteita klo 4 aamuyöllä. En unissani vaan ihan täysissä järjissäni.

Nyt tämä hupatus on loppu. Inhoan Suomi Radion viisikymmenvuotismuisteluita. Mutta niin taitaa ihan jokainen Elli tehdä myös näitä juttujani lukiessaan.

Kiitos seurasta. Menkää Seurasaareen, Suomenlinnaan tai minne vain Juhannuksena. Minä ajattelin käydä uimassa Munkkiniemen rannassa. Olen Regina ja kreivini on toisen naisen völkissä.
  Vastaa viestiin
18.06.06, 13:57   #18 (linkki)
Mimosa
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Joku oli sitä mieltä että että jos ei tykkää toisen musikkimausta niin on liian pikkumainen jos se estää yhteispelin.
Meillä niin kävi. Mies ei tykännyt samasta musiikista kuin minä enkä saanut sitä kuunnella. Minua taas ärsytti tavattomasti miehenmieleinen musiikki ja tulin siitä vihaiseksi. emme voineet olla samassa tilassa musikkia kuunnellen. Autossakin tuli suuret riidat ja joksus matka jopa katkesi muusiikkierimielisyyteen.
Eipä siitä yhteiselosta sitten itään tullut vaikka 30 vuotta yritettiin. Lopulta oli annettava periksi. Eläkkeellä ei olis voiti asua saman katon alla kumminkaan.
Jotku miehet kyllä osaavat hoitaa huushollinsa jos haluavat, mutta jättävät kyllä tiskit naiselle jos sellaisen savat houkuteltua asumukseensa.
Minusta miehen kuuluu tiskata ja pestä pyykkiä, vaihtaa lakanoita ja siivota kaappeja siinä missä naisenkin.
Jospa löytyiskin asiallinen mieshenkilö niin olisipa kiva jutustella yhdessä ja vaikka tehdä pieniä matkoja.
  Vastaa viestiin
18.06.06, 21:18   #19 (linkki)
tähtönen
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Olen samaa mieltä. että naisten rima ja vaatimukset ovat paljon korkeammalla tasolla. Nuorempiakin saadaan jos vain haluaisimme. Muutaman viestin perusteella miehet ovat niin varmoja, että koko taivas on heille avoinna... Ei se niiin ole, sillä meillä naisilla on se lopullinen päätösvalta. Myöntäkää pois.
  Vastaa viestiin
18.06.06, 22:54   #20 (linkki)
Justiina
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Mitä vaivaa tiskistä kenellekään on? Konehan ne tiskit pesee, kuten pyykitkin. Lakanoiden vaihtokaan ei ketään rasita. Mitä ihmettä te valitatte?! Kuka tahansa voi tehdä noin jokapäiväiset asiat. Ei kai niistä tarvitse riidellä?

Mitä te naiset kotonanne teette, kun normaalit kotiaskareet tuottavat vaikeuksia? Minä olen aina tehnyt em. hommat eikä tulisi mieleenikään vaatia miestäni niitä tekemään. Ei ne NIIN rasittavia asioita sentään ole!

  Vastaa viestiin


19.06.06, 00:09   #21 (linkki)
Aikuinen Nainen
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

60-vuotias mies voisi saada mieleistään seuraa 60-70-vuotiaista naisista. Vetreä ja kaunis 50-vuotias nainen ei halua vanhaa miestä vaan mieluummin 40-50-vuotiaan.
  Vastaa viestiin
19.06.06, 11:58   #22 (linkki)
M60
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

*Vetreä ja kaunis 50-vuotias nainen ei halua vanhaa miestä vaan mieluummin 40-50-vuotiaan*

Katos foorumin teini on taas palannut viisauksineen.

Ihminen itse merkitsee eniten ei se minkä ikäinen hän on. Kuten tuossa alustuksessani esille toin, näitä ""tyhjäpäitä"" riittää, jossa ihmisen tärkein kriteeri se miltä hän näyttää.

Minä erosin varsin kauniista ja näyttävästä vaimosta joka oli minua 6-vuotta nuorempi, silti minä olin häntä reilusti henkisesti nuorekkaampi , jota olen vieläkin. Toki vaimoni on fiksu ihminen ja hyvä äiti, mutta ongelmamme kulminoituivat nimenomaan tähän henkiseen puoleen joka korostui lasten lähdettyä - minulta puuttui kotoa ystävä , siellä oli vain kaunis vaimo.
  Vastaa viestiin
19.06.06, 12:02   #23 (linkki)
Nasse-setä
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Aikuinen nainen,
Vaikuttaa kuin ajattelisit alapäällä. Meitä kuusikymppisiä on myös vetreitä ja nuorekkaita, eikä luoja ole vielä hiiskahtanutkaan, että ottaisi ""toimivuuden"" pois.

Meillä useimmilla on kokemusta, näkemystä, ja herrasmiehen käyttäytyminen. Itselläni on myös kaikkea mitä tarvitsen, joten ei ole pakko tehdä enään hullun lailla töitä.

Mistä mahtaa sitten johtua se, että seuraani on änkeämässä itseäni nuorempia naisia, ehkä ne on jotenkin seonneet päästään.
  Vastaa viestiin
19.06.06, 12:17   #24 (linkki)
M60
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

*Jos kemiat ei kohtaa, ei siinä auta sama musiikkimaku, eikä älykkyys.*

Musikkimausta ja muusta olen täysin samaa mieltä, mutta omalla kohdallani naisen älykkyys ja/tai lukeneisuus vaikuttaa varsin paljon. Jos katselen laskevaan aurinkoa jossakin itäisellä Välimerellä eikä toinen osaa puhua kanssani edes ilmoista se tuntuu tutulta toki myös aika kummalta.

Kemioista puheen ollen törmäsin naiseen jonka kanssa kemiat toimivat, mutta muu ei sitten toiminutkaan. Siinä ikä teki tehtävänsä, en viitsinyt mennä vetäämään rouvan seinäkelloa joka viikonloppu ja ajaa 300km vain SEN takia.
  Vastaa viestiin
21.06.06, 11:14   #25 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 06/2006
Viestejä: 941
Re: Miehet 60V, onko toivoa?

Ensiksi piti kokeilla tätä kirjautumista, hiukka takkuaa joka saattaa johtua myös epästabiilista käyttiksestäni. Onhan meillä toivoa, kyllä me suuret ikäluokat vanhenemme samassa tahdissa, kuka näkyvimmin ketä aika kohtelee hellemmin.

Olin viikonloppuna luokkakokouksessa ja oli kertakaikkisen syhkähdyttävä tapaaminen. 1/3 käytti jo taivaallisia sorveja, ehkä saman ikäisissä (60) naispuolisissa oppilaissa olisi poisnukkuneita ollut vähemmän. Me jotka vielä olimme tapaamisessa olimme varsin hyväkuntoisia, niin fyysisesti kun henkisesti, ehkä luonto oli suorittanut väliharvennuksen ennen lopullista sadonkorjuuta.

Kaiken kaikkiaan ihmettelimme kuinka fiksuja ihmisiä meistä oli tullut, toisaalta ihmettelimme kuinka samanlaisia olimme kun 20-vuotiaina vaikka, elämä, työ ja koulu oli mietä koulinut - ehkäpä juuri siksi.
  Vastaa viestiin
Vastaa viestiin

Tagit
Tyhjä


>Työkalut Hae ketjusta
>
Hae ketjusta:

Laajennettu haku